Ranskan ympäriajo eli Tour de France järjestetään 5.–27.7.2025.
Ranskan ympäriajo pitää sisällään yhteensä 21 etappia, joista ensimmäinen järjestetään Lillessä. Etapin pituus on 185 kilometriä.
TARJOUS: 2 vihjettä yhden hinnalla!
🎯 Lyö vetoa ammattilaisten vihjeillä
1. Rekisteröidy ja käytä koodia “ATLEETTI25“.
2. Osta vihjepalvelusta vihje.
3. Saat seuraavan vihjeen ilmaiseksi!
ATLEETTI x VEDONLYÖJÄ.com
Ranskan ympäriajon pisin eteppi (209,1 kilometriä) on vuorossa heti toisena. Kilpailun lyhin etappi on pituudeltaan alle 11 kilometriä (Etappi 13: Loudenvielle – Peyragudes, 10,9 km).
Tältä sivulta löydät jokaisen etapin tarkat tiedot ja voittajasuosikit.
>>> Tour de Francen televisiointi, selostaja ja asiantuntijat
Etappi 1: Lille – Lille Métropole, 185 km
Tour de France alkaa Lillestä: sprintterien taistelu keltaisesta paidasta
Tour de France pyörähtää käyntiin tänä vuonna tasaisella etapilla Lillessä, jossa sprintterit saavat harvinaisen tilaisuuden tavoitella kilpailun ensimmäistä keltaista johtopaitaa – mahdollisesti ensimmäistä kertaa useaan vuoteen. Reitti tarjoaa kolme neljännen kategorian nousua, joiden myötä jaetaan myös ensimmäiset pisteet mäkikirikilpailuun. Yksi näistä nousuista kulkee tunnetun Mont Casselin mukulakivien kautta, jotka ovat yleensä tuttuja 4 Jours de Dunkerque -kilpailusta.
Tällä kertaa kumpikaan – ei nousut eikä aikainen välikiri – todennäköisesti vaikuta päivän lopputulokseen. Odotettavissa on, että suurin osa ajajista säästää jalkojaan loppukilometrejä varten, sillä päivän päätös tulee olemaan nopea, hektinen ja jännittävä kamppailu takaisin kohti Lilleä.
Loppu tulee olemaan tekninen, vaikkakin viimeinen kilometri on suora ja 1,5 kilometriä pitkä, mikä suosii puhtaita sprinttereitä. Mutta ennen sitä, 4,5–1,5 kilometriä ennen maalia, reitillä on useita jyrkkiä mutkia, jotka vaativat tarkkuutta ja sijoittumista. Koska kyseessä on kilpailun ensimmäinen – ja vieläpä helppo – etappi, useimmat ajajat saapuvat tähän vaiheeseen hyvin levänneinä, mikä nostaa vauhtia entisestään. Kokonaiskilpailun suosikit pyrkivät pitämään asemansa kärjessä, jotta vältetään mahdolliset ongelmat.
Kaiken kaikkiaan kaikki viittaa siihen, että avauspäivän etappi ratkeaa puhtaassa massasprintissä – eikä mikään näyttäisi estävän sprinttispesialistien juhlaa Lillen maaliviivalla.
Suosikit: Jasper Philipsen ja Tim Merlier
Etappi 2: Lauwin-Planque – Boulogne-sur-Mer, 209.1km
Tour de Francen 2. etappi: Rajuja nousuja ja raaka loppukiri Boulogne-sur-Merissä
Toinen etappi Tour de Francessa vie ajajat Lauwin-Planquesta Boulogne-sur-Meriin, yhteensä 209,8 kilometrin matkalle. Etapin ennakoidaan päättyvän massakiriin, mutta kaikki sprintterit eivät tule sinne asti – reitin jyrkät ja lyhyet nousut ennen loppua tiputtavat todennäköisesti osan kirimiehistä kyydistä.
Etapilla ei ole pitkiä tai erityisen vaikeita nousuja, mutta sen sijaan odotettavissa on kovaa taistelua sijoituksista ja useita hyökkäyksiä, mikä tekee erityisesti loppukilometreistä erittäin vauhdikkaita. Kun matkaa on jäljellä 30 kilometriä, reitti nousee 1,1 kilometriä jyrkkyydellä 9 %. Tämän jälkeen edessä on toinen samankaltainen nousu, jonka huippu tulee vain kahdeksan kilometriä ennen maalia. Tässä vaiheessa hyökkäykset ovat täysin mahdollisia – ja jopa todennäköisiä – sillä heti huipun jälkeen seuraa nopea lasku ja sen perään erittäin räjähtävä 800 metrin mittainen nousu, jonka keskijyrkkyys on 8 %. Nousun huipulta on maaliin enää neljä kilometriä.
Tämä yhdistelmä on omiaan hajottamaan pääjoukkoa. Jos joku onnistuu iskemään oikeaan aikaan, kiinniajo tulee olemaan vaikeaa, sillä sen jälkeen ei ole enää paljoa aikaa järjestäytyä takaa-ajoon. Lasku Boulogne-sur-Merin keskustaan tulee olemaan nopea, ja ajajat saapuvat päätöskiipeämiseen vauhdilla.
Etapin lopullinen nousu maaliin on 1,2 kilometriä pitkä ja keskimäärin 3,8 % jyrkkä. Nousun alku on kuitenkin lähes 10 %:n kulmassa, joten siinä voidaan nähdä ratkaisevia hyökkäyksiä – erityisesti niiltä, jotka haluavat iskeä ennen kirijoukkueiden organisoitumista. Todennäköisintä kuitenkin on, että jotkut vahvat joukkueet onnistuvat hallitsemaan tilannetta ja järjestämään brutaalin ylämäkikirin, jossa päivän voittaja ratkaistaan viimeisen nousun yläosassa.
Etappi tarjoaa ensimmäisen todellisen testin kokonaiskilpailun toiveille, mutta ennen kaikkea se on maaperä vahvoille kirikykyisille klassikkojärkäleille.
Suosikit: Mathieu van der Poel ja Wout van Aert
Etappi 3: Valenciennes – Dunkirk, 178.3km
Tour de Francen 3. etappi: Sprintterien juhlaa Dunkerquessa
Kilpailun kolmas etappi kulkee Valenciennesista Dunkerqueen ja päättää Grand Départ -osuuden Hauts-de-Francen alueella. Etapista on odotettavissa klassinen sprintteripäivä – lähes täysin tasainen, eikä reitti tarjoa suuria haasteita muille ajajatyypeille.
Ainoa varsinainen korkeusero tulee tutusta paikasta: Mont Casselin mukulakivinoususta, joka nähtiin jo avausetapilla. Nousu ei ole kuitenkaan tässä yhteydessä tarpeeksi vaativa aiheuttaakseen repeämiä pääjoukkoon tai vaikuttaakseen päivän kulkuun ratkaisevasti. Tämän vuoksi kaikki huomio keskittyy päivän loppuun – nopeaan, suoraan ja armottomaan loppukiriin Dunkerquessa.
Viimeiset 30 kilometriä ovat lähes täysin suoraa tietä, jotka johtavat suoraan rannikkokaupunkiin. Kun matkaa on jäljellä 1,5 kilometriä, reitti kääntyy pienemmälle tielle, mutta finaali ei silti ole tekninen – eli mutkia tai vaarallisia käännöksiä ei ole. Tämä tekee loppuratkaisusta erityisen nopean, ja ajotaktiikan sekä ajankohdan valinta tulevat olemaan ratkaisevassa asemassa.
Päivä on räätälöity sprinttispesialisteille, jotka voivat luottaa joukkuetovereidensa apuun viimeisillä kilometreillä. Luvassa on erittäin vauhdikas ja tiukka kamppailu voitosta, jossa vain parhaalla ajoituksella ja vahvimmalla kirillä on mahdollisuus nostaa kädet ilmaan Dunkerquen maaliviivalla.
Suosikit: Jasper Philipsen, Jonathan Milan ja Biniam Girmay
Etappi 4: Amiens Métropolee – Rouen, 174.2 km
Tour de Francen 4. etappi: Rouenin mäkimaali tarjoaa huipennuksen klassikkoajajien ja GC-suosikkien taistolle
Kilpailun neljäs etappi kulkee Amiens Métropolen alueelta Roueniin ja päättyy näyttävään mäkimaaliin – toiseen sellaiseen tämän vuoden Tourilla. Päivän ensimmäiset kaksi kolmasosaa ovat täysin tasaisia, mikä lupaa nopeaa ajopäivää, mutta varsinainen draama rakentuu vasta loppukilometreille, missä reitti muuttuu jyrkästi vaativammaksi.
Viimeiset 30 kilometriä ovat teknisiä ja täynnä isku- ja irtiottomahdollisuuksia. Ensin 1,3 kilometrin nousu 9,2 % jyrkkyydellä (28 km maaliin), sitten 900 metriä 7 % kulmassa (20 km jäljellä), perään 1,8 kilometrin pituinen nousu 4,8 %:lla (12 km jäljellä) ja lopulta ratkaiseva 800 metrin nousu 9,1 % jyrkkyydellä, jonka huippu saavutetaan vain viisi kilometriä ennen maalia.
Tämä viimeinen nousu ei ole pelkästään jyrkkä – sen huipulla on jopa 17 % ramppeja – vaan myös ajoitukseltaan täydellinen hyökkäyksille. Vaikka huipun jälkeen reitti tasaantuu lyhyelle ylätasangolle ennen nopeaa laskua, voi kuka tahansa, joka onnistuu saamaan eron nousussa tai heti sen jälkeen, karata voittoon. Takaa-ajon organisointi tulee olemaan erittäin vaikeaa näin myöhäisessä vaiheessa etappia.
Kokonaiskilpailun suosikit tulevat olemaan vahvasti esillä etapin lopussa ja haluavat pitää asemansa edessä välttääkseen mahdolliset erot. Samalla klassikkospesialistit – vahvat ja räjähtävät ajajat – voivat hyökätä joko jyrkimmässä kohdassa tai pian sen jälkeen tasaisella osuuden aikana. Jos joku saa eron ennen viimeistä laskua, hänen kiinniottamisensa on epätodennäköistä.
Maaliin johtavat viimeiset sadat metrit ovat tasaiset, mutta eivät missään nimessä sprinttispesialistien aluetta. Kyseessä ei ole puhdas kirikamppailu, vaan ennemminkin räjähtävä loppuratkaisu, jossa oikea ajoitus, voimakas isku ja kyky palautua lyhyistä mutta kovista nousuista ratkaisevat päivän voittajan.
Tämä etappi voi tuoda pieniä mutta merkityksellisiä eroja kokonaiskilpailussa – ja se on erinomainen tilaisuus sekä klassikkotähdille että aggressiivisille GC-ajajille näyttää kyntensä.
Suosikit: Jasper Philipsen, Tadej Pogacar ja Mathieu van der Poel
Etappi 5: Amiens Métropolee – Rouen, 174.2 km
Tour de Francen 5. etappi: Aika-ajon ensimmäinen totuuden hetki Caenissa
Kilpailun viides etappi tarjoaa ensimmäisen todellisen mittapuun kokonaiskilpailun (GC) ajajille – kyseessä on Tourin ainoa tasamaalla ajettava henkilökohtainen aika-ajo, ja se tulee ohjelmaan varhain. Caenin ympäristössä ajettavalla 33 kilometrin matkalla kokonaiskilpailun voittajakandidaatit saavat tilaisuuden mitata toisensa puhtaassa suoritusvertailussa.
Reitti on yksinkertainen: suora ulosajo kaupungista ja paluu takaisin. Vaikka teknisiä haasteita ei juuri ole, ei suoritusta voi silti pitää helppona. Yli puolen tunnin täysi tehoajo vaatii täydellistä vauhdinjakoa, erinomaista aerodynamiikkaa ja henkistä kanttia.
Tässä etapissa ei ole piilopaikkoja eikä joukkueen tukea – jokainen ajaja on yksin vastatuulen, kellon ja omien rajojensa kanssa. Päivän päätteeksi tulostaulu tulee näyttämään merkittäviä eroja kokonaiskilpailussa. Ne, jotka eivät ole vahvoja aika-ajajia, voivat menettää kallisarvoisia sekunteja – tai jopa minuutteja – tässä vaiheessa.
Samalla etappi saattaa vaikuttaa myös kilpailun dynamiikkaan tulevina päivinä. Kun GC-tilanteeseen saadaan ensimmäistä kertaa selkeämmät erot, osa joukkueista voi siirtyä puolustavalle kannalle ja osa taas joutua hyökkäämään aiempaa aggressiivisemmin.
Caenin aika-ajo ei ehkä tarjoa visuaalisesti dramaattista loppuratkaisua, mutta sen vaikutus kilpailun kulkuun on kiistaton – ja se voi jo nyt paljastaa, ketkä todella taistelevat Tourin kokonaisvoitosta.
Suosikit: Remco Evenepoel, Filippo Ganna ja Joao Almeida
Etappi 6: Bayeux – Vire Normandie, 201.5km
Tour de Francen 6. etappi: Terävä loppu Vire Normandiessa haastaa kaikki ajajatyypit
Ensimmäisen Tour-viikon kolmas räjähtävä loppuratkaisu nähdään nyt Normandiassa, kun kuudes etappi vie ajajat Bayeux’sta Vire Normandieen. Vaikka viikko on vasta puolivälissä, reittiprofiilit ovat olleet vaihtelevia ja vaativia – ja tämä 201,8 kilometrin mittainen etappi jatkaa samaa linjaa, tarjoten jännittävän ja monipuolisen lopun.
Päivän alkupuolella on välikiri, joka voi aktivoida varhaista ajamista ja lisätä intensiteettiä heti lähtölaukauksesta. Vaikka reitti on pääosin rolling terrain -tyyppistä maastoa, se ei tarjoa helpotusta yhdellekään ajajaryhmälle: sprinterit, klassikkospesialistit ja kokonaiskilpailun ajajat tulevat kaikki olemaan hereillä – eikä breikkiäkään voida sulkea pois voittotaistelusta.
Etapin lopullinen ratkaisu alkaa noin 11,5 kilometriä ennen maalia, jolloin reitillä noustaan 750 metriä jyrkkyydellä 9 %. Tämä toimii lähtölaukauksena intensiiviselle loppuvaiheelle, jossa joukkueet kilpailevat asemista ja ajajat testaavat toisiaan.
Kun matkaa on jäljellä neljä kilometriä, reitti sisältää 1,2 kilometrin nousun, jonka keskijyrkkyys on 7,2 %. Tällä kohdalla voidaan nähdä ratkaisevia hyökkäyksiä, erityisesti klassikkotyyppisiltä ajajilta ja vahvoilta kokonaiskilpailun kandidaateilta. Tämän jälkeen reitti laskeutuu nopeasti ja siirtyy lyhyeen tasamaapätkään ennen kuin koittaa päivän huipennus: 700 metrin loppunousu, jossa jyrkkyys nousee 10 prosenttiin.
Maaliin vievä jyrkkä ramppi on erinomainen näyttämö monenlaisille ajajille. Räjähtävät mäkimiehet, kevytklassikkospesialistit ja jopa jotkut kestävämmät sprinterit voivat olla mukana voittokamppailussa – edellyttäen, että he ovat selvinneet edellisistä nousuista kärkiryhmässä.
Etappi tarjoaa jälleen monitasoisen ja yllätyksellisen lopun. Vire Normandien maaliviivalla voitosta voi taistella yhtä lailla GC-ehdokas, yksittäinen irtiottaja kuin vahva klassikkoratsu – mikä tekee kuudennesta etapista yhden avausviikon kiehtovimmista ja taktisimmista päivistä.
Suosikit: Julien Alaphilippe, Wout van Aert ja Tadej Pogacar
Etappi 7: Saint-Malo – Mûr-de-Bretagne, 196.6km
Tour de Francen 7. etappi: Legendaarinen Mûr-de-Bretagne haastaa kärkinimet räjähtävässä mäkimaalissa
Seitsemäs etappi tarjoaa jo neljännen viikon sisäisen mäkimaalin, tällä kertaa ikonisella Mûr-de-Bretagnella, joka on toistuvasti osoittautunut yhdeksi Tourin ensimmäisten viikkojen klassisimmista näyttämöistä. Etapin 196,7 kilometrin pituus voi hämätä – suurin osa päivästä on pelkkää valmistautumista viimeiselle rykäykselle, jossa panokset ovat suuret ja erot voivat olla ratkaisevia.
Ajajat nousevat Mûr-de-Bretagnen jyrkät rinteet ensimmäisen kerran 15,5 kilometriä ennen maalia. Heti sen jälkeen seuraa toinen lyhyt nousu, jonka jälkeen vauhti kiihtyy: reitti laskee nopeasti ja johtaa suoraan kohti päivän toista – ja lopullista – nousua, jossa ratkaisu syntyy.
Viimeisillä kilometreillä jokainen joukkue pyrkii saamaan johtajansa optimaaliseen asemaan ennen kuin jyrkkä nousu alkaa. Kilpailun painopiste on tiivistetty kahteen ratkaisevaan kilometriin, joissa keskimääräinen jyrkkyys on 6,9 %. Nousun ensimmäinen kilometri on kaikkein vaativin, keskimäärin 10 %:n jyrkkyydellä, suoraa ja armotonta tietä. Viimeiset sadat metrit loivenevat, mutta tässä vaiheessa väsyneet jalat ja sijoittuminen ratkaisevat.
Mûr-de-Bretagne on nousu, jossa virheet kostautuvat nopeasti: liian aikainen kiihdytys voi johtaa hyytymiseen juuri ratkaisevassa kohdassa, kun taas liian passiivinen ajo voi sulkea oven voitolta. Nousu ei ole tekninen, mutta se vaatii täydellistä ajoitusta ja suurta voimaa.
Tämä etappi on täydellinen maasto puncheureille eli räjähtäville mäkimiehille, jotka voivat iskeä kovaa lyhyissä nousuissa. Samalla se on jälleen tärkeä etappi kokonaiskilpailun näkökulmasta – ei välttämättä ratkaiseva, mutta riittävä tekemään pieniä eroja ja alleviivaamaan, ketkä ovat todella valmiita Tourin suurempiin koitoksiin.
Suosikit: Mathieu van der Poel ja Tadej Pogacar
Etappi 8: Saint-Méen-le-Grand – Laval Espace Mayenne, 171.4km
Tour de Francen 8. etappi: Lavalissa sprintataan, mutta helpolla ei pääse kukaan
Kahdeksas etappi on klassinen siirtymäpäivä Ranskan halki ja tarjoaa puhtaille sprinttereille jälleen mahdollisuuden menestykseen. Etapin maali sijaitsee Lavalin kaupungissa, ja luvassa on kokonaisuutena hyvin yksinkertainen reitti – päivän aikana ei ole yhtäkään merkittävää nousua, eikä teknisiä haasteita juuri löydy ennen loppua.
Mutta vaikka reitti näyttää paperilla helpolta, sprintistä ei ole tulossa yksinkertaista. Koska koko päivä on käytännössä täysin tasainen, ajajat saapuvat loppuun tuoreina, ja vauhti tulee olemaan erittäin korkea koko matkan ajan. Tämä nostaa riskitasoa, erityisesti loppupuolen liikenneympyröissä, jotka voivat venyttää ja hajottaa letkaa kriittisellä hetkellä.
Viimeiset 1,3 kilometriä sisältävät loivaa ylämäkeä, mikä tuo oman lisämausteensa loppuratkaisuun. Kyse ei ole puhtaasta massasprintistä, jossa pelkkä huippunopeus ratkaisee – vaan muodolla ja vahvoilla jaloilla on suuri merkitys, etenkin niillä sprinttereillä, jotka selviävät loivista nousuista vahvasti.
Ylämäen kaltevuus ei kuitenkaan ole niin suuri, että ketään sprinttereistä voitaisiin automaattisesti sulkea pois voittokamppailusta. Sen sijaan etapin ratkaisu voi tulla pienistä yksityiskohdista: ajoituksen täydellisyydestä, sijoittumisesta ennen loppusuoraa ja siitä, kenellä on riittävästi potkua kiriä lievään ylämäkeen kovavauhtisen päivän päätteeksi.
Lavalin loppu tuo sprintterit parrasvaloihin, mutta vain kaikkein vahvimmat nousevat esiin.
Suosikit: Biniam Girmay ja Jasper Philipsen
Etappi 9: Chinon – Châteauroux, 174.1km
Tour de Francen 9. etappi ajetaan Chinonin ja Châteauroux’n välillä, ja se tarjoaa sprinttereille viimeisen mahdollisuuden ensimmäisen viikon aikana. Kyseessä on jälleen reittiprofiililtaan melko tapahtumaköyhä päivä, mikä tuskin haittaa ajajia – monille se toimii tervetulleena hengähdystaukona hektisen avausviikon päätteeksi.
Etapin lopussa reitti kulkee Châteauroux’n keskustan läpi, mikä voi aiheuttaa pientä lisähaastetta erityisesti katukalusteiden ja liikenteenohjausrakenteiden vuoksi. Kokonaisuudessaan reitti on kuitenkin selkeä, eikä siinä ole merkittäviä nousuja tai teknisiä osuuksia.
Viimeisillä kilometreillä on kaksi 90 asteen mutkaa, ensin 2,2 kilometriä ennen maalia ja sitten 1,5 kilometrin kohdalla. Ne voivat venyttää letkaa ja aiheuttaa pieniä sijoittumisongelmia, mutta maalisuora on riittävän pitkä, jotta asemia voidaan vielä korjata ennen loppukiriä.
Kaikki viittaa siihen, että etappi huipentuu puhtaaseen massasprinttiin, jossa pääsevät loistamaan ne, joilla on sekä nopeutta että vahva tukijoukkue viimeisillä metreillä.
Suosikit: Biniam Girmay, Jasper Philipsen ja Tim Merlier
Etappi 10: Ennezat – Le Mont-Dore Puy de Sancy, 165.3km
Tour de Francen 10. etappi osuu Ranskan kansallispäivälle, ja tarjoaa juhlapäivän arvoisen haasteen: 165,6 kilometrin mittainen vuoristoetappi Ennezat’sta Super Sancyn huipulle Le Mont-Doreen, sisältäen huimat 4400 nousumetriä ja seitsemän luokiteltua nousua. Päivä etenee kuin vuoristorata – jatkuvaa ylä- ja alamäkeä, joka rasittaa ajajia tasaisesti koko matkan ajan.
Kyseessä on erinomainen tilaisuus irtiottajille, erityisesti klassikkospesialisteille, mutta kokonaiskilpailun kärkinimet eivät voi jäädä passiivisiksi. Reitti on täynnä pieniä ansoja ja yllätysmahdollisuuksia. Vaikka yksittäiset nousut eivät ole erityisen pitkiä tai jyrkkiä, kertyvä rasitus tekee etapista erittäin vaativan.
Etapin ratkaisu rakentuu kahdelle viimeiselle nousulle. Ensimmäinen niistä on viiden kilometrin mittainen, hieman yli kuusi prosenttia jyrkkä nousu, jonka huippu saavutetaan kymmenen kilometriä ennen maalia. Kyseessä ei ole tappavan jyrkkä nousu, mutta sen jälkeen seuraava lasku on tekninen ja johtaa suoraan päätösnousun juurelle – ja juuri siinä vaiheessa taistelu todennäköisesti kiihtyy.
Viimeinen nousu Super Sancyyn on 3,3 kilometriä pitkä, keskimäärin 8 % jyrkkä, ja etenee suoraa linjaa laaksossa ilman mutkia tai helpotuksia. Nousu ei ole räjähtävä, mutta juuri tästä syystä siihen voidaan iskeä heti sen alussa, ja pienikin ero voi kasvaa nopeasti. Jos kärkiajajat päättävät testata toisiaan, voivat syntyä merkittävät erot.
Etappi tarjoaa kaikki ainekset kaoottiseen kisaan: pitkät ja raskaat nousut, teknisiä laskuja, jatkuvaa rytminvaihtoa ja maalinousu, joka voi päättää hyvin pitkään jatkuneen väsytyssodan. Vaikka keltainen paita ei välttämättä vaihda omistajaa, tämä on päivä, joka voi murentaa monen haaveet kokonaiskilpailun voitosta.
Suosikit: Tadej Pogacar, Primoz Roglic ja Guillaume Martin
Etappi 11: Toulouse – Toulouse, 156.8km
Tour de Francen toinen viikko käynnistyy Toulousessa, jossa ajetaan 156 kilometrin mittainen etappi, joka sekä alkaa että päättyy kaupunkiin. Kyseessä on lyhyt mutta taktisesti monipuolinen päivä, jossa menestys voi tulla irtiotosta, myöhäisestä iskusta tai pienentyneen pääjoukon sprintistä. Etapin loppuosassa on useita lyhyitä mutta teräviä nousuja, jotka voivat repiä ryhmää ja tarjota hyökkäyspaikkoja.
Reitin profiili muistuttaa sahalaitaa, ja vaikka nousut eivät ole pitkiä, niiden jyrkkyys tekee etapista vaativan. Kaikista ratkaisevin on Côte de Pech David, 800 metriä pitkä nousu keskimäärin 10 % jyrkkyydellä, jonka huippu saavutetaan yhdeksän kilometriä ennen maalia. Tätä edeltää varmasti intensiivinen asemointi ja kova vetotaistelu, sillä sijoittuminen nousun alkuun tulee olemaan kriittistä.
Pech Davidin jälkeen seuraa nopea lasku ja siirtyminen kaupungin kaduille, missä reitti muuttuu tasaiseksi. Loppusuora on selkeä ja tarjoaa hyvän mahdollisuuden kirikamppailuun, vaikka pääjoukko olisikin hajonnut aiemmilla nousuilla.
Todennäköisin lopputulos on pienemmän ryhmän sprintti, jossa mukana ovat sekä vahvat kirimiehet että klassikkotyyppiset ajajat, jotka selviävät jyrkistä nousuista. Toisaalta myös yksittäinen irtiotto voi onnistua, mikäli ajoitus on täydellinen ja takaa-ajossa syntyy epäröintiä.
Toulousen etappi voi ensisilmäyksellä vaikuttaa rauhalliselta siirtymäpäivältä, mutta lyhyt matka, jyrkät nousut ja tekninen loppu tekevät siitä räjähtävän ja yllätyksellisen alun Tourin toiselle viikolle.
Suosikit:Jonathan Milan, Jasper Philipsen ja Wout van Aert
Etappi 12: Auch – Hautacam, 180.6km
Tour de Francen 12. etappi tuo mukanaan kilpailun ensimmäisen todellisen korkeavuoristoetapin. 180,8 kilometrin mittainen päivä alkaa Auchista ja kulkee aluksi tasaisessa maastossa, mutta viimeinen kolmannes vie ajajat syvälle Pyreneille, päättyen raskaaseen nousumaaliin Hautacamissa – nousuun, joka on aiemminkin repinyt suuria eroja kokonaiskilpailussa.
Alkupäivä voi tarjota hetken hengähdystä, mutta kaikki muuttuu, kun reitti suuntaa vuorille. Ensimmäinen varsinainen nousu, Col du Soulor, on 11,6 kilometriä pitkä ja keskimäärin 7,6 % jyrkkä. Huippu saavutetaan 46 kilometriä ennen maalia, ja se tulee olemaan kova herätys monille ajajille – nousu on tarpeeksi raskas hajottaakseen pääjoukon selvästi.
Soulorin jälkeen seuraa lyhyt lasku ja sen jälkeen Col des Bordères, 3,3 kilometriä 8 % jyrkkyydellä. Nousu päättyy 35 kilometriä ennen maalia ja toimii lähinnä välietappina ennen päivän huipennusta. Tästä eteenpäin meno muuttuu nopeaksi, kun reitti vie suoraan kohti Hautacamia.
Lopullinen nousu Hautacamille on 13,6 kilometriä pitkä ja keskijyrkkyydeltään 7,8 %. Se on yksi Tourin tunnetuimmista ja vaativimmista vuoristonousuista, ja se on aikaisemmin ollut näyttämönä merkittäville irtiotoille ja kokonaiskilpailun muotoutumiselle. Edellisellä kerralla juuri täällä Jonas Vingegaard pudotti Tadej Pogačarin ja otti ratkaisevan askeleen kohti Tourin voittoa.
Tällä kertaa odotukset ovat samat. Hautacam tulee olemaan ensimmäinen suuri mittari, jossa kokonaiskilpailun kärkinimet joutuvat näyttämään todellisen tasonsa. Eroja tullaan varmasti näkemään, ja vaikka kilpailu ei vielä ratkea, moni voi menettää mahdollisuutensa tässä kohtaa lopullisesti.
Suosikit: Jonas Vingegaard ja Tadej Pogacar
Etappi 13: Loudenvielle – Peyragudes, 10.9km
Tour de Francen 13. etappi tuo mukanaan harvinaisen nähtävyyden: vuoristoaika-ajon. Loudenviellestä alkava etappi päättyy Peyragudesin lentokentälle, ja se tarjoaa sekä fyysisen että taktisen haasteen ajajille. Matkaa on vain 8 kilometriä, mutta sen merkitys voi olla suuri kokonaiskilpailun kannalta.
Etapin alku on tasainen – ensimmäiset kolme kilometriä ovat lähes täysin loivia – mikä tuo strategisia pohdintoja pyörävalinnoista. Käytetäänkö aika-ajopyöriä? Tavallisia maantiepyöriä lisävarustein, kuten aerotangoilla? Vai vaihdetaanko jopa pyörää kesken matkan? Näillä ratkaisuilla voi olla vaikutusta, mutta todelliset erot syntyvät vasta nousussa.
Peyragudesin nousu on lähes koko pituudeltaan noin 8 % keskimääräisellä jyrkkyydellä, mutta lopun kuuluisa altiportin nousu tekee siitä erityisen. Vaikka nousuprofiili ei tuo esiin tarkkoja gradienttimuutoksia, loppunousu kohoaa jopa 20 % jyrkkyyksiin, tehden viimeisistä sadoista metreistä poikkeuksellisen raskaita.
Tämä aika-ajo vaatii äärimmäistä tarkkuutta vauhdinjaossa. Liian kova alku tasaisella voi kostautua jyrkässä loppunousussa, kun taas liian varovainen aloitus voi jättää ratkaisevat sekunnit kadoksiin.
Kyseessä on lyhyt, mutta raskas ja tekninen aika-ajo, joka tulee aiheuttamaan eroja kokonaiskilpailussa. Etapin erityispiirteet – vuoristoinen profiili, vaihteleva kaltevuus ja lopun brutaali nousu – tekevät siitä yhden kilpailun erikoisimmista ja arvaamattomimmista päivistä.
Suosikit: Jonas Vingegaard ja Joao Almeida
Etappi 14: Pau – Luchon Superbagnères, 182.km
Tour de Francen 14. etappi tarjoaa vielä yhden suuren vuoristokoitoksen ennen kuin ajajat jättävät Pyreneet taakseen. Päivän reitti kulkee Pau’sta Luchon-Superbagnèresiin ja kattaa 182,6 kilometriä, joista suurin osa on jyrkkää nousua. Yhteensä nousumetrejä kertyy 5000, mikä tekee tästä yhden koko kilpailun raskaimmista etapeista.
Etapin alku on perinteiseen tapaan tasainen, mutta viimeiset kaksi kolmannesta sisältävät neljä pitkää ja vaativaa nousua, jotka kasaavat rasitusta jaloille ennen ratkaisevaa loppunousua. Ensimmäinen merkittävä nousu on legendaarinen Col du Tourmalet – 19 kilometriä pitkä nousu, jonka keskijyrkkyys on 7,4 %. Se huipentuu, kun matkaa maaliin on vielä 93 kilometriä jäljellä, joten se toimii lähinnä alkulämmittelynä.
Seuraavaksi vuorossa on Col d’Aspin, 5 kilometriä jyrkkyydellä 7,4 %, jonka jälkeen Col de Peyresourde – 7 kilometriä 8,1 % jyrkkä nousu – huipentuu 32 kilometriä ennen maalia. Nämä kaksi viimeistä ennen loppuratkaisua eivät ole pelkästään raskaita, vaan ne myös ohentavat pääjoukkoa ja tekevät loppunoususta entistä rankemman.
Etapin huipennus on Superbagneres, 12,6 kilometriä pitkä nousu keskijyrkkyydellä 7,4 %. Nousu on tasainen ja jatkuvasti nouseva, mutta korkeus – yli 1800 metriä – sekä lukuisat serpentiinimutkat tekevät siitä henkisesti ja fyysisesti haastavan. Vaikka nousussa ei ole yksittäisiä murskaavia jyrkkyyksiä, viimeinen kilometri on etapin vaikein, ja juuri siellä voivat ratkaisevat erot syntyä.
Taktisesti tämä voi olla päivä, jolloin keltainen paita puolustaa asemiaan, mutta pienet erot voivat silti kasvaa merkittäviksi. Hyökkäykset saattavat tulla vasta loppunousun viimeisillä kilometreillä, mutta päivän kokonaisrasitus takaa sen, että jalat ovat jo valmiiksi uupuneet.
Superbagneres tarjoaa täydellisen näyttämön vahvimmille vuoristoajajille. Jos hyökkäyksiä nähdään oikealla hetkellä, ne voivat mullistaa kokonaiskilpailun tilannetta – ja viimeistään nyt jokainen ajaja tuntee, että Tour on todella edennyt ratkaisevaan vaiheeseen.
Suosikit: Tadej Pogacar, Jonas Vingegaard ja Joao Almeida
Etappi 15: Muret – Carcassone, 169.3km
Tour de Francen 15. etappi kulkee Muret’sta Carcassonneen ja on kilpailun toisen viikon päättävä etappi. Vaikka reitti näyttää paperilla sprinttereiden päivältä, Tourin järjestäjät ovat tehneet kaikkensa vaikeuttaakseen heidän työtään. Irtiotto voi hyvinkin onnistua, sillä reitin keskivaiheilla on kaksi raskasta nousua ja loppu kulkee pääosin alamäkeen, mikä vaikeuttaa takaa-ajoa.
Etapin alku on tasainen, mikä tarkoittaa, että irtiottoon pääseminen ei ole helppoa – sprintterijoukkueet voivat kontrolloida tilannetta pitkään. Mutta myöhemmin päivällä kaikki on avoinna, ja tilanne voi muuttua nopeasti. Ensimmäinen suurempi nousu päättyy, kun matkaa maaliin on noin 80 kilometriä. Kyseessä on 10 kilometrin mittainen nousu, jonka ensimmäiset kuusi kilometriä nousevat noin kuuden prosentin kulmassa – raskas mutta vielä hallittavissa.
Ratkaisevampi on kuitenkin seuraava nousu, Pas du Sant. Nousu on 3 kilometriä pitkä ja keskimäärin 9 % jyrkkä, ja sitä seuraa vielä 11 kilometrin jakso, joka nousee loivemmin mutta jatkuvasti, noin 3 % keskimääräisellä kulmalla. Tämä yhdistelmä tekee siitä erityisen vaikean sprintteritiimeille: jos vauhtia kiristetään, riskinä on että kirimiehet ja heidän apuajajat putoavat; jos tahti on hidas, irtiotto voi kasvattaa eroa.
Vaikka varsinainen kiipeäminen päättyy 52 kilometriä ennen maalia, reitti laskee tämän jälkeen lähes koko matkan Carcassonneen – yhteensä 700 metriä korkeuseroa. Tällainen profiili tekee takaa-ajosta haastavaa, erityisesti jos edessä on vahva ja hyvin yhteistyötä tekevä ryhmä. Loppu on nopea, ei tekninen ja täysin tasainen, joten mikäli pääjoukko saapuu yhdessä, sprintistä tulee klassinen.
Etappi on taktinen haaste: sprintterijoukkueiden on päätettävä, miten paljon he ovat valmiita satsaamaan kiinniottoon, kun taas hyökkääjät saavat kenties parhaan mahdollisuutensa koko Tourin aikana. Carcassonnessa voidaan nähdä joko vahvan irtioton palkinto tai tasaisella ratkeava sprinttikamppailu – molemmat ovat täysin mahdollisia.
Suosikit: Marc Hirschi, Remco Evenepoel ja Mathieu van der Poel
Etappi 16: Montpellier – Mont Ventoux, 171.5km
Tour de Francen kolmas ja viimeinen viikko käynnistyy näyttävästi: edessä on tasaprofiilinen päivä, joka huipentuu yhteen koko kilpailun legendaarisimmista nousuista – Mont Ventoux’lle. Etappi alkaa Montpellieristä ja etenee pääosin tasaisessa maastossa, mutta jo ennen viimeistä nousua ajajien on oltava valppaina, sillä alueella tuuli voi näytellä suurta roolia koko päivän ajan. Sivutuuliosuudet saattavat repiä ryhmää ja aiheuttaa yllätyksiä, jos sääolosuhteet osuvat kohdalleen.
Mikäli tuuli ei muodostu merkittäväksi tekijäksi, päivä etenee pitkälti valmistautumisena Ventoux’n nousuun. Tällöin joukkueet keskittyvät pitämään johtajansa suojassa ja säästämään energiaa ratkaiseville kilometreille, sillä luvassa on yksi Tourin raskaimmista loppunousuista.
Mont Ventoux – “Provence’n jättiläinen” – on lähes 16 kilometriä pitkä ja sen keskijyrkkyys on noin 9 %. Nousu alkaa loivemmilla osuuksilla, mutta pian tie nousee armottomasti ja jatkuvasti ilman helpotuksia. Ventoux on vuori, joka suosii puhtaita kiipeilijöitä. Se vaatii paitsi raakaa tehoa myös henkistä kestävyyttä, sillä avonainen maisema, kova tuuli ja karu ympäristö tekevät siitä ainutlaatuisen haasteen.
Sääolosuhteet voivat näytellä suurta roolia, kuten usein tällä vuorella on nähty – lämpötila, tuuli ja ilmanpaine voivat muuttaa päivän luonteen täysin. Nousussa ei ole teknisiä osuuksia tai yllätyskulmia, mutta juuri sen yksinkertainen, mutta julma jyrkkyys tekee siitä näyttämön suurille eroille.
Mont Ventoux voi laukaista kokonaiskilpailussa todellisen pommin. Jos kärkimiehet iskevät täydellä voimalla nousun alusta saakka, voidaan nähdä ratkaisevia eroja. Tämä on vuori, jossa ei piilotella – ja jos jaloissa ei ole voimaa, seuraukset voivat olla kohtalokkaita. Tämä etappi voi muuttaa koko Tourin suunnan yhdessä iltapäivässä.
Suosikit: Enric Mas, Jonas Vingegaard ja Joao Almeida
Etappi 17: Bollène – Valence, 160.4km
Tour de Francen 17. etappi kulkee Bollènesta Valenceen, 160,7 kilometrin matkalla. Kyseessä on todennäköisesti kilpailun viimeinen mahdollisuus puhtaille sprinttereille, ja olosuhteet näyttävät siltä, että mikään ei ole pysäyttämässä perinteistä massakiriä.
Etapin ensimmäisellä puoliskolla on jonkin verran nousua, mutta ei mitään merkittävää tai tarpeeksi jyrkkää, että se pystyisi estämään sprinttijoukkueita hallitsemasta päivän kulkua. Irtioton muodostuminen ei ole todennäköistä, ainakaan menestyksekkäällä tavalla, ja pääjoukko voi hyvinkin pitää päivän hallinnassaan alusta loppuun.
Tunnelma voi olla jopa poikkeuksellisen rauhallinen, sillä etappi sijoittuu vuoristopäivien keskelle ja tarjoaa monille ajajille hengähdystauon ennen viimeisiä koitoksia. Kaikki huomio kohdistuu loppuun, jossa Valencen kadut tarjoavat selkeän ja nopean maalisuoran.
Viimeiset kilometrit ovat suorat ja tasaiset, lukuun ottamatta terävää mutkaa 600 metriä ennen maalia. Tämä käännös tuo pienen jännityselementin loppukiriin, mutta sen jälkeen tie jatkuu suoraan maaliin saakka. Oikea ajoitus ja hyvä sijoittuminen ennen mutkaa ovat ratkaisevassa asemassa.
Valencessa kruunataan todennäköisesti yksi Tourin huippusprinttereistä, ja tämä etappi voi olla heidän viimeinen tilaisuutensa nostaa kätensä ilmaan ennen kuin kilpailu siirtyy takaisin vuoristoon ja kohti kokonaiskilpailun lopullista ratkaisua.
Suosikit: Jasper Philipsen, Jonathan Milan ja Dylan Groenewegen
Etappi 18: Vif – Courchevel Col de la Loze, 171.5km
Tour de Francen 18. etappi on kilpailun raskain päivä – todellinen kuninkuetappi, jossa ajetaan 172,2 kilometriä ja kerätään huimat 5500 nousumetriä. Reitti kulkee Vifistä Courcheveliin ja huipentuu Col de la Lozeen, yhteen nykypäivän Tourin armottomimmista nousuista. Tämä on se päivä, jolloin kokonaiskilpailun kohtalo voi lopullisesti ratketa.
Jo etapin alku on brutaali. Col du Glandon avaa vuoristolistan – 21,7 kilometriä pitkä nousu, jonka keskimääräinen jyrkkyys 5 % ei tee sille oikeutta. Nousussa on useita loivia laskuja, mutta myös kilometrejä, joissa jyrkkyys nousee lähelle 10 %. Se on epätasainen ja rytmitön nousu, jossa puhtaat kiipeilijät voivat tehdä eroa, ja jossa taktisella ajolla voi olla suuri merkitys. Jos irtiotto muodostuu täällä, se voi olla poikkeuksellisen vahva – ja päivän voitto voi hyvinkin ratketa jo ennen loppunousua.
Toinen nousu on Col de la Madeleine – 19,3 kilometriä 7,8 % jyrkkyydellä. Tämä on pitkä, tasaisesti nouseva ja erittäin kuluttava nousu. Se ei anna hetkeäkään lepoa, ja vaikka se päättyy 67 kilometriä ennen maalia, se toimii erinomaisesti kuluttavana alustana päivän lopulliselle ratkaisulle. Lasku on nopea ja tekninen, ja voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon voimia jää loppuun.
Päivän lopullinen haaste on nousu Courcheveliin Col de la Lozen kautta – mutta tällä kertaa ei nousta tuttua puolta, vaan vaihtoehtoinen reitti, joka tekee loppunoususta entistä vaativamman. Koko nousu on 26,3 kilometriä pitkä ja keskimäärin 6,4 % jyrkkä. Nousu on melko tasainen ensimmäiset 20 kilometriä, mutta sen jälkeen alkaa vaihteleva ja rytmitön osuus, jossa on sekä loivia osuuksia että yli 10 % jyrkkiä ramppeja.
Tämä tekee noususta vaikean hallita – rytmiä ei löydy, ja kiihdytykset seuraavat toisiaan ilman hengähdystaukoja. Yhteensä nousu kestää reilusti yli tunnin, ja päivän kokonaisrasitus tekee siitä vielä raskaamman.
Etappi 18 on täydellinen näyttämö suurille eroille. Tässä vaiheessa Touria jalat ovat väsyneet, ja ne, jotka vielä taistelevat keltaisesta paidasta, joutuvat kaivamaan esiin kaiken mitä jäljellä on. Courchevelin huipulla voidaan nähdä sekä irtioton voitto että kokonaiskilpailun dramaattisin hetki – juuri tällaiset päivät tekevät Tour de Francesta maailman suurimman pyöräkilpailun.
Suosikit: Jonas Vingegaard, Tadej Pogacar ja Primoz Roglic
Etappi 19: Albertville – La Plagne, 129.9km
Tour de Francen 19. etappi on viimeinen korkea vuoristoetappi ennen kilpailun päätöstä, ja vaikka matkaa on vain 130,6 kilometriä, se tarjoaa pelkkää nousua alusta loppuun. Etapin reitti kulkee Albertvillestä La Plagnen hiihtokeskukseen ja sisältää viisi luokiteltua nousua. Lyhyt pituus tekee päivästä entistä räjähtävämmän – tempo on alusta asti korkea, ja ratkaisut voivat alkaa jo varhaisessa vaiheessa.
Päivä alkaa 11,3 kilometrin mittaisella nousulla, jonka keskijyrkkyys on 5,2 %, ja jatkuu suoraan Col de Saisies’n vaativaan 13,8 kilometrin nousuun 6,4 % keskimääräisellä jyrkkyydellä. Tämä yhdistelmä tekee etapin alusta vaikean ja voi käynnistää aikaisia irtiottoja tai jopa vaikuttaa kokonaiskilpailun kulkuun heti päivän alussa.
Keskimmäinen nousu, Col du Pré, on päivän jyrkin – viimeiset 7,6 kilometriä nousevat yli 9 % jyrkkyydellä. Nousu päättyy, kun maaliin on 64 kilometriä matkaa, mutta heti perään ajetaan osuus Cormet de Roselandin noususta ennen nopeaa ja teknistä laskua, joka vie suoraan kohti päivän viimeistä ja ratkaisevinta nousua.
Lopullinen koetus on nousu La Plagneen: 19 kilometriä pitkää kiipeämistä yli 7 % keskijyrkkyydellä. Nousu on tasainen ja ilman helpottavia osuuksia – juuri sellainen, jossa puhtaat kiipeilijät voivat tehdä merkittävää eroa. Etapin sijoittuminen aivan raskaan vuoriviikon loppuun tekee siitä erityisen vaativan. Lähes tunnin pituinen nousu väsyneillä jaloilla on täysi testi, joka erottaa toisistaan vahvat ja uupuneet.
Vaikka kokonaiskilpailun tilanne voi olla jo muodostunut, tämä on viimeinen tilaisuus puhtaille kiipeilijöille loistaa – tai viimeinen este niille, jotka vielä puolustavat johtoasemaansa. La Plagnen huipulla voidaan nähdä joko viimeinen suuri isku keltaista paitaa vastaan tai sen lopullinen sinetöinti.
Suosikit: Joao Almeida, Ben O’Connor ja Enric Mas
Etappi 20: Nantua – Pontarlier, 184.2km
Tour de Francen 20. etappi tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan loppuratkaisuun – vuorossa on kumpuileva reitti Nantuasta Pontarlieriin, yhteensä 185,1 kilometriä. Poikkeuksellisesti toiseksi viimeinen etappi ei ole vuoristo- tai aika-ajopäivä, vaan sopii paremmin klassikkotyyppisille ajajille, irtiottajille ja jopa kokonaiskilpailun kannalta aggressiivista ajoa tavoitteleville kiipeilijöille.
Jo varhain etapin alussa ajetaan 12 kilometrin mittainen nousu, joka voi laukaista vauhdikkaan ja selektiivisen alun. Nousu on tarpeeksi pitkä ja jyrkkä, jotta se voi hajottaa ryhmää ja mahdollistaa vahvan irtioton muodostumisen. Päivän aikana reitillä nähdään monenlaisia nousuja – osa loivia, osa terävämpiä – jotka suosivat vahvassa kunnossa olevia ajajia ja tekevät päivästä taktisesti monipuolisen.
Kun matkaa maaliin on jäljellä 63 kilometriä, vastaan tulee Côte de Thesy, jyrkkä ja vaativa nousu, joka tarjoaa viimeisen mahdollisuuden kokonaiskilpailun kannalta tärkeään hyökkäykseen. Jos joku kärkinimistä uskoo vielä voivansa horjuttaa tulostaulua, tämä voi olla hetki iskeä. Jos näin käy, etapista voi kehittyä odottamaton taktiikkataistelu, jossa irtiotto ja kokonaiskilpailun kärki sekoittuvat samaan peliin.
Vaikka kokonaiskilpailu ei enää dramaattisesti muuttuisi, etappi tarjoaa silti paljon nähtävää. Viimeinen tunti sisältää jatkuvaa nousua ja laskua, vaihtelevaa maastoa, jossa klassikkotyyliset ajajat voivat tehdä eroa. Viimeinen nousu tulee vain 10 kilometriä ennen maalia, ja sen jälkeen edessä on vain lyhyt lasku ja tasainen maalisuora.
Etappi 20 on kaikkea muuta kuin seremoniallinen. Se on viimeinen todellinen mahdollisuus niille, jotka eivät vielä ole saaneet näyttöpaikkaa – ja kenties myös viimeinen hetki yrittää muuttaa keltaisen paidan kohtaloa ennen Pariisia.
Suosikit: Neilson Powless, Mathieu van der Poel ja Kevin Vauquelin
Etappi 21: Mantes-la-Ville – Paris Champs-Élysées, 132.3km
Tour de Francen 21. ja viimeinen etappi ajetaan tänä vuonna Mantes-la-Joliesta Pariisin keskustaan, mutta tällä kertaa tutusta poiketen se ei ole pelkkä seremoniallinen kruunajaisajelu. Reitin pituus on 132,3 kilometriä, ja Tourin järjestäjät ovat uudistaneet päätöspäivän rakenteen radikaalisti – nyt luvassa on kova ja yllätyksellinen päätös koko kilpailulle.
Tällä kertaa etapin alku ei välttämättä tarjoa perinteistä samppanjahetkeä ja rauhallista tahtia, sillä reitillä aletaan kiivetä jo varhain. On mahdollista, että totuttuun tyyliin otetaan rento alku neutraalialueella, mutta varsinainen kilpa-ajo alkaa pian ja tuo heti eteen vaihtelevaa maastoa. Irtiotto voi muodostua nopeasti ja siitä voi tulla päivän kantava teema.
Suurin muutos nähdään kuitenkin etapin lopussa: loppukierros Pariisin keskustassa kulkee Montmartren mukulakivien ja jyrkän rinteen kautta – nousu, joka on tuttu myös olympialaisten reitiltä. Nousu ajetaan peräti kolme kertaa, ja se on kilometrin mittainen, keskimäärin 4,8 % jyrkkä, mutta sisältää osia, joissa kaltevuus nousee lähes 10 prosenttiin. Tämän myötä etapin loppu muuttuu puhtaasta sprinttisuorasta räjähtäväksi klassikkotyyliseksi loppuratkaisuksi.
Montmartren viimeinen nousu päättyy kuusi kilometriä ennen maalia, jonka jälkeen reitti laskeutuu nopeasti takaisin Champs-Élysées’lle. Tässä vaiheessa voi vielä tapahtua paljon: jos edessä on vahva klassikkoryhmä tai kokonaiskilpailun ajaja hyökkää onnistuneesti, joukkoajo maalisuoralla ei ole taattu.
Tämä päätösetappi on jotain täysin uutta Tourin historiassa. Se ei ole enää pelkkä kunnianosoitus keltapaidalle, vaan todellinen kilpailullinen etappi, jossa voitosta taistelevat sprintterien lisäksi myös klassikkospesialistit ja jopa kokonaiskilpailun tähdet. Montmartren mukulakivet ja fanimeri luovat näyttämön, jossa Tour de France 2025 voi päättyä kaikkeen muuhun kuin odotettuun ratkaisuun.
Suosikit: Jasper Philipsen, Mathieu van der Poel ja Wout van Aert
>>> Tour de France 2025: Kaikki tallit, kilpailijat ja suurimmat voittajasuosikit
