Kanada – Suomi, maanantai 19.5.2025 klo 21.20
Suomi kohtaa jääkiekon MM-kisoissa lohkovoitosta Ruotsin kanssa kamppailevan Kanadan. Jääkiekon mahtimaa on rallatellut voiton kaikista otteluistaan supertähtiensä johdolla ja Leijonat lähtevätkin otteluun selkeänä altavastaajana. Ja sehän Leijonille sopii, vai sopiiko?
Kaukana ovat ajat, kun Kanada lähetti turnaukseen lähinnä jäähdytteleviä ja enemmän kesäterasseilla kuin kaukalossa viihtyviä pelureita. Kanadalla on jalkeilla huikean nimekäs ryhmä, joka näyttää hitsautuneen yhteen nopealla varoitusajalla.
Kanada on aloittanut turnauksensa viidellä selkeällä voitolla ja maalisuhde on mykistävä 28-2. Vastassa ovat olleet kaikki lohkon heikommiksi ennakoidut joukkueet. Vasta kahdessa viimeisessä ottelussa kohdattavat Suomi ja Ruotsi ovat Kanadan todelliset tasonmittarit.
Supertähdet Nathan MacKinnon ja Sidney Crosby ovat johtaneet joukkojaan edestä ja nakuttaneet tehot 6+4=10 ja 4+5=9. Crosbyn laidalla väkevästi esiintynyt Travis Konecny on lyönyt itsensä kanadalaisfanien sydämiin ja päässyt pisteille turnauksen jokaisessa ottelussa tehoin 3+6=9.
Kanada joukkue onkin dynaaminen sekoitus kokeneita supertähtiä ja nousevia kykyjä: Macklin Celebrini, Will Cuylle ja Kent Johnson edustavat nuorempaa kaartia, joiden pelinopeus ja yksilötaidot tulevat aiheuttamaan ongelmia Suomenkin puolustukselle.
Luonnollisesti myös Kanadan puolustus on kivenkova. Kiekolliseksi johtajaksi noussut Brandon Montour on iskenyt yhdeksän tehopistettä, mutta muiden puolustajien anti pistetehtailussa on jäänyt vähäiseksi. Puolustuspäässä kaksi päästettyä maalia kertoo kuitenkin oleellisen.
Maalivahtiosastolla Jordan Binnington palasi maalin suulle Slovakiaa vastaan korvaten Marc-Andre Fleuryn ja pelaten turnauksen toisen nollapelinsä. Torjuntoja näissä kahdessa ottelussa on kertynyt yhteensä vain 29, joten kovin kovaan testiin ei Binningtonia ole Ranskaa ja Slovakiaa vastaan laitettu.
Leijonien turnaus on edennyt nihkeästi, joskin tulosten valossa riittävän hyvin. Ainoa tappio Ruotsille oli niukka mutta ansaittu, kun taas Latvia-ottelussa romuluinen ja hyvin kanadalaista kiekkoa pelaava vastustaja aiheutti suuria vaikeuksia.
Suomi taisteli kuitenkin elintärkeän 2-1 voiton, joka riitti puolivälieräpaikan varmistamiseen Latvian peitottua seuraavana päivänä Slovakian.
Suomi pääsee siis pelaamaan Kanadaa vastaan, ainakin teoriassa, paineettomassa tilassa. Kivikovaa ”päävastustajaa” vastaan nähdään Leijonien todellinen taso, sillä Kanada ei takuulla lähde otteluun löysin rantein. Suomella on paljon petrattavaa sekä joukkueena että yksilötasolla.
Vaikka ykköskenttä on onnistunut pisteiden teossa heikompia maita vastaan, todellinen testi alkaa vasta kiekon tippuessa jäähän Kanadaa vastaan. Myös alemmilta ketjuilta kaivataan tasaisuutta otteisiin sekä tulitukea hyökkäyspäässä.
Joukkueeseen vasta liittynyt Mikael Pyyhtiä voi tuoda hyökkäyspeliin kaivattua juonikkuutta, mutta esimerkiksi Pasi Puistolan, Waltteri Merelän ja Harri Pesosen panos on jäänyt vielä liikaa piippuun. Kanadaa vastaan kaivataan kollektiivista onnistumista ja isoja askeleita parrasvaloihin.
Lähtökohtaisesti Suomi on valtava altavastaaja ja Kanada on ylivoimaisesti parempi joukkue. Altavastaajan asema on kuitenkin perinteisesti sopinut Suomelle ja otteluiden koventuessa kohti kerrasta poikki -pudotuspelejä Leijonat ovat petranneet varsinkin viisikkopeliään.
Suomen tärkein ase Kanadaakin vastaan on maalivahti Juuse Saros, joka pystyy antamaan joukkueelleen mahdollisuuden voittoon jokaisessa ottelussa. Saroksen torjuntaprosentti 95,41 % on turnauksen kärkeä ja huipputorjuntoja kaivataan myös MM-kisojen loppusuoralla.
Näin simulaatioissa käy
Simulaatiot ovat Leijonia kohtaan varsin tylyt: Kanada voittaa ottelun viimeistään voittolaukauksilla 81 % todennäköisyydellä eikä Suomelle jää kuin 19 % mahdollisuus vähintään kahteen pisteeseen.
Vähintään pisteen Suomi metsästää 25 % todennäköisyydellä, sillä simulaatioissa peli etenee jatkoille noin 15 % todennäköisyydellä ja Suomi ryöstää kolmen pisteen voiton 11 % todennäköisyydellä. Kanadan kolmen pisteen voiton todennäköisyys on siis 74 %.
Laukaisutasapaino menee selkeästi Kanadan eduksi: kanadalaiset tykittävät maalia kohti 34 laukausta Suomen jäädessä lukemaan 24. Maaliodottamakin menee selkeästi Kanadalle lukemin 4,51 vs 2,1.
Analyytikon arvio simulaatioiden perusteella
Ottelun asetelma on selkeä sekä simulaatioissa että silmätestin perusteella. Kanada on todella kova nippu eikä heikkoja lenkkejä ole. Lisäksi tässä turnauksessa joukkueen peli on asettunut uomiinsa heti alusta lähtien, eikä edes heikkoja maita vastaan ole nähty liikaa suoria selkiä.
Suomi on puolestaan ollut turnauksessa juuri sillä tasolla, kun simulaatiot ovat arvioineen. Kokoonpano on Kanadaan verrattuna, sinivalkoisten lasienkin läpi, suoraan sanoen kehno.
Pelaajien henkilökohtaiset tilastot eivät mairittele, vaikka kärkipelaajat Teuvo Teräväinen, Eeli Tolvanen ja Mikko Lehtonen ovat kaunistelleet numeroitaan kehnoja vastustajia vastaan. Ainoastaan Juuse Saros on esiintynyt edukseen numeroidenkin valossa.
Vaikka Kanada on paperilla ja myös simulaatioissa täysin ylivoimainen, on Suomella kaikkien palasten loksahtaessa kohdalleen mahdollisuus yllättää. Todennäköisyys on kuitenkin melkoisen pieni, ihan ansaitusti.
Mikä Atleetin simulaatio?
Atleetin simulaatiot perustuvat matemaattisiin malleihin, joissa käytetään sekä pelaajien että joukkueiden tilastodataa. Ottelutapahtuma simuloidaan noin 10 000 kertaa ja tulokseksi saadaan kaikkein todennäköisimmät tapahtumat, jotka voidaan esittää todennäköisyysprosentteina. Eri lajien ja sarjojen simulaatioissa painotetaan erilaisia tilastoja: esimerkiksi jääkiekon MM-kisoissa korostuvat pelaajien aiemmat otteet maajoukkueen paidassa sekä viimeisimmät tilastot seurajoukkueista. Simulaatioissa käytettävässä tilastodatassa on myös otettu huomioon sarjojen väliset erot.
