Liigan finaaleissa nähdään todellinen yllätyspari, kun KalPa kohtaa SaiPan. Joukkueet esiintyivät edukseen jo runkosarjassa. Pudotuspeleissä pysäyttäjää ei ole löytynyt.
KalPan pitkäjänteinen työ on kantanut hedelmää päävalmentaja Petri Karjalaisen komennossa. Kuopiolaiset sijoittuivat runkosarjassa hienosti kolmanneksi tasaisen ja nousujohteisen kauden jälkeen kerättyään 107 pistettä. Pistemäärä parani edelliseen kauteen verrattuna 13 paunaa.
Nousujohteinen on ollut KalPan taival myös pudotuspeleissä. Puolivälierissä joukkueelle päänvaivaa aiheutti kamppailuvoimainen ja tiiviisti puolustava Ässät maalivahtinsa Niklas Rubinin johdolla. Ottelusarja venyi seitsemänteen otteluun, jonka KalPa voitti niukasti 3-2.
Välierään Ilvestä vastaan KalPa lähti altavastaajana, mutta näytti kaapin paikan ryöstämällä kotiedun heti ensimmäisessä ottelussa Tampereella. Ottelusarja paketoitiin lopulta kuudennessa ottelussa eikä paremmuudesta jäänyt epäselvyyttä.
Runkosarjassa keskimäärin 3,26 maalia ottelua kohden iskenyt KalPa on finaalipaikastaan huolimatta kärsinyt pudotuspeleissä tehottomuudesta. Maaliodottamaa joukkue on luonut keskimäärin 2,94 ottelua kohden, mutta maaleja on syntynyt keskimäärin ainoastaan kaksi per ottelu. Parempaan olisi potentiaalia.
Puolustuspäässä KalPa on ollut piirun verran parempi runkosarjaan verrattuna, jossa joukkue päästi keskimäärin 2,48 maalia ottelua kohden. Pudotuspeleissä vastaava luku on ollut tähän saakka 2,15. KalPa on kuitenkin antanut vastustajilleen peräti kolmen maalin verran odottamaa, mikä on pudotuspelien suurin lukema.
KalPan maalinsuulla Stefanos Lekkas on ollut huippuvireessä: torjuntaprosentti on 1,92 ja torjuntoja on kertynyt peräti 13,19 vastustajan maaliodottamaa enemmän. Tämä tarkoittaa yli yhtä maalia per ottelu, eli maalivahtipeliin KalPa tuskin kompastuu.
KalPan kiekonhallintaprosentti on 54,89 %, joka on kaikista puolivälieriin edenneistä joukkueista suurin heti Lukon jälkeen. Luistelumatkassa KalPa on puolestaan kolmantena Lukon ja SaiPan jälkeen.
Erikoistilanteissa KalPa ei ole vakuuttanut, kun ylivoimaprosentti on 19,05% ja alivoimaprosentti vain 75,56 %. Runkosarjaan verrattuna varsinkin ylivoima on sakannut, mikä johtunee osittain runkosarjassa 25 pistettä ylivoimalla iskeneen Jaakko Rissasen poissaolosta.
Pudotuspeleissä KalPan tehot ovat kasaantuneet kärkipelaajille: Juuso Mäenpää, Matyas Kantner ja kreivin aikaan pistehanansa avannut Patrick Curry ovat ainoat pelaajat, jotka ovat merkkauttaneet yli 0,5 pistettä ottelua kohden. Runkosarjassa tällaisia pelaajia KalPalla oli yhdeksän.
Esimerkiksi Kasper Simontaival on jäänyt tehoihin 0+3 ja Aleksi Klemetti tehoihin 1+3, vaikka runkosarjassa pisteitä syntyi vastaavasti 37 ja 32. Jyvän osuessa kohdilleen pistepotentiaalia löytyy siis vielä rutkasti, vaikka tie on kehnommallakin viimeistelyllä vienyt finaaleihin saakka.
KalPa – SaiPa: Tilastovertailu
Tämän kauden SaiPa on ollut suurin yllättäjä Liigan lähihistoriassa ja viime kauden jumbosija on lappeenrantalaisittain todella kaukainen muisto. SaiPan käsittämättömään liitoon piiskannut Raimo Helminen on takonut verrattain nimettömästä kokoonpanostaan kaiken irti ja vain kruunu puuttuu.
Runkosarjan pistemäärä 106 oli korkein lukema SaiPan historiassa, ja viides sarjasija sivusi seurahistorian toiseksi korkeinta sijoitusta. Lappeenrantalaisten hyytymistä odotettiin läpi kauden, mutta huiman tahdin jatkuminen johti seurahistorian ensimmäisiin finaaleihin.
Pudotuspeleissä SaiPa on edennyt pidemmän kaavan mukaan ja otteluita on kertynyt jo 15. Ensimmäisellä kierroksella vastaan asettunut TPS löi sarjan alkutahdit ottamalla kaksi voittoa, mutta periksiantamaton Helmisen miehistö kampesi kolmesta seuraavasta ottelusta voitot ja eteni jatkoon.
Puolivälierissä HIFK oli ylivoimainen ennakkosuosikki, mutta SaiPa oli pelillisesti valovuoden helsinkiläisiä edellä ja voitti sarjan tylysti häviämättä otteluakaan. Neljässä ottelussa HIFK onnistui maalinteossa vain neljästi SaiPan taottua 14 osumaa.
Myös välieriin SaiPa lähti selvänä altavastaajana, kun vastassa oli runkosarjan voittanut ja Sportin yli puolivälierissä jyrännyt Lukko. Sarjan kuudesta ottelusta viisi ratkesi käytännössä maalin erolla ja ottelusarjaa värittivät lukuisat hylätyt maalit. SaiPa oli kuitenkin Lukkoa edellä myös tilastollisesti.
SaiPan vahvaan luisteluun perustuva pelitapa on toiminut sekä runkosarjassa että pudotuspeleissä. Pudotuspeleissä SaiPa on luistellut eniten ja vastaavasti hallinnut kiekkoa vähiten, keskimäärin vain 42,8 %. Välierissä pelanneista joukkueista SaiPa on kuluttanut jäähypenkkiä keskimäärin eniten, 10,67 minuuttia ottelua kohden.
Hyökkäyspäässä SaiPa on ollut pudotuspeleissä lähes yhtä tehokas kuin runkosarjassa. Runkosarjassa keltapaidat tekivät keskimäärin 2,97 maalia ottelua kohden ja pudotuspeleissä tahti on ollut 2,73 ottelua kohden. Maaliodottamaa SaiPa on luonut 2,97 ottelua kohden.
SaiPan puolustuspelaaminen on tiivistynyt menestyksekkäästä runkosarjasta entisestään. Lappeenrantalaisten päästettyjen maalien keskiarvo on ollut pudotuspeleissä vain 1,87, kun runkosarjassa se oli vasta Liigan kahdeksanneksi pienin lukemalla 2,83. Maaliodottamaa SaiPa on kuitenkin antanut vastustajille keskimäärin 2,44 osumaa per ottelu.
Kaikki SaiPan 15 pudotuspeliottelua pelannut maalivahti Kari Piiroinen on torjunut häikäisevällä tasolla puolustuksen viimeisenä lukkona, ja jättänyt NHL-konkarin Michael Hutchinsonin luukkuvahdin rooliin.
Piiroisen torjuntaprosentti 93,33 % ja päästettyjen maalien keskiarvo 1,65 on pudotuspelien paras. Lisäksi maaliodottamaa vastaan Piiroinen on torjunut keskimäärin 0,71 maalia paremmin. Torjuntoja on kertynyt myös puolivälieräjoukkueiden maalivahdeista eniten, keskimäärin 24,3 ottelua kohden.
Erikoistilanteissa SaiPa on onnistunut mallikkaasti, kun ylivoiman tehokkuus pudotuspeleissä on ollut 20,0 % ja alivoimalla puolestaan 88,89 %. Molemmissa kategorioissa SaiPa on finaalivastustaja KalPaa edellä.
SaiPan tehot ovat jakautuneet verrattain laajalle rintamalle ja peräti kahdeksan pelaajaa on onnistunut merkkauttamaan yli 0,4 pistettä ottelua kohden. Puolustajista Mikko Kousa ja Santeri Airola ovat tukeneet hyökkäystä kiitettävästi tehoin 1+7=8 ja 4+3=7.
Pudotuspelien pistepörssin ykkösnimi Otto Kivenmäki (3+11=15) on jatkanut siitä, mihin runkosarjassa jäi, ja muodostaa veljesparin Mikko ja Ville Petmanin kanssa pudotuspelien vaarallisimman ykkösketjun.
Alemmista ketjuista ratkaisijan rooleihin nousseet Eero Klintrup (4+6=10) ja Juuso Heikkilä (4+4=8) ovat olleet positiivisia yllätyksiä. Runkosarjassa Klintrup sai kasaan 15 pistettä ja Heikkilä 17 pistettä eli tahti on playoffeissa ollut hurjaa.
Runkosarjassa KalPa ja SaiPa kohtasivat neljä kertaa. Kaikki ottelut päättyivät kotivoittoon varsinaisella peliajalla, eli pisteet jaettiin sopuisasti 6-6. Kolme otteluista päättyivät maalin erolla ja vain joulukuun lopun 9-2 ryöpytys Kuopiossa oli selvä peli. Odotettavissa on huipputasainen finaalisarja.
Näin sarjassa käy
Lähes jokainen SaiPan pelaajista on pelannut uransa parhaimman kauden ja suorittanut lähes yhdeksän kuukautta taitojensa ylärajoilla. Seinän on odotettu tulevan vastaan ja jänteen katkeavan pitkin kautta, mutta niin ei ole vielä käynyt.
Kuopiolaisten kokoonpano on astetta nimekkäämpi ja taitavampi kuin SaiPalla. Menestyksestä huolimatta KalPalla on vielä varaa parantaa. Useampi pelaaja on kärsinyt jonkinasteisesta tehottomuudesta eikä potentiaalia ole vielä ulosmitattu kokonaan.
Finaaleissa KalPa laittaa kotiedun turvin kaiken peliin ja kotiottelut voittamalla Kanada-malja matkaa ensimmäistä kertaa Liiga-historiassa Kuopioon. SaiPa kuitenkin tekee sarjasta tiukan ja hieman ennakoitua tasaisemman – varsinkin kotiotteluissa SaiPan hurmos kantaa pitkälle.
Atleetin simulaatioissa KalPa voittaa mestaruuden noin 63 % todennäköisyydellä SaiPan 37 % vastaan. Sarja etenee vähintään kuudenteen otteluun 61 % todennäköisyydellä ja kaikkein todennäköisimmin (18,7 %) KalPa vie finaalisarjan nimiinsä seitsemännessä ottelussa Niiralan montussa.
