Emma Koivisto on Helmareiden kantavia voimia tällä viikolla pelattavissa MM-karsintaotteluissa Slovakiaa ja Latviaa vastaan. Kokenut pelaaja hakee voimaa kentälle onnistumisista ja yksityiselämän onnesta.
Suomen naisten jalkapallomaajoukkue on MM-karsintalohkossaan kahden ottelun jälkeen lohkokakkosena Portugalille hävityn ja voiton Latviasta tuoneiden otteluiden jälkeen. Slovakia kohdataan tiistaina kotikentällä Helsingissä. Lohkon kolme parasta etenevät jatkokarsintoihin, mutta Helmareiden tähtäin on lohkovoitossa ja nousussa Kansojen liigan A-liigaan.
Emma Koivisto on yksi Helmareiden avainpelaajia arvatenkin molemmissa otteluissa. Atleetti tapasi kevätauringon kanssa kilpaa säteilleen Koiviston ottelun alla Helsingin Kalastajatorpalla.
Perinteisellä alkuun: mitä kuuluu?
– Kiitos, kuuluu todella hyvää. Kaikki on todella hyvin tällä hetkellä. Perheenlisäystä tuli lokakuussa ja se on syy tähän tämänhetkiseen onnellisuuteen.
Miltä uusi arki on tuntunut?
– Todella hyvältä ja tuntuu yllättävän luonnolliselta. Alusta asti on tuntunut siltä, että arki olisi aina ollut sellaista. Se on yllättänyt, miten vähän elämä on lopulta muuttunut, vaikka samaan aikaan kaikki on muuttunut. Se on hieman ristiriitaista, mutta on mennyt todella helposti.
Saatko vanhemmuudesta huippu-urheilijaminällesi jotain?
– Olen todella itsekriittinen ja otan tappiot ja huonot pelit todella raskaasti. Kun nykyään kotona odottaa pikkuinen, en ota vastoinkäymisiä yhtä raskaasti. Se on nimenomaan positiivinen asia, että pääsen nopeammin niistä yli, koska ei auta murehtia menneitä liikaa, vaan pystyä siirtymään nopeammin eteenpäin ja unohtamaan pettymykset ja epäonnistumiset.
Missä pelillisessä vireessä tulit?
– Hyvässä ja normaalissa. Olen saanut hyvin peliaikaa ja pelannut säännöllisesti Milanissa. Meillä oli viimeinen peli viime viikonloppuna, eli ihan normaalissa.
Mitä ajatuksia on näistä kahdesta maaottelusta?
– Ne ovat todella tärkeät pelit ja pitää saada kuusi pistettä. Ne ovat otettavissa, jos pelaamme omalla tasolla. Pidän Slovakiaa pahempana vastustajana kuin Latviaa. Olemme pelanneet heitä vastaan useasti maajoukkueurani aikana. Voi olla tasaista vääntöä, mutta mielestäni meillä on mahdollisuus voittaa, jos pelaamme omalla tasollamme.
Ajatellaanko joukkueessa otteluita pakkovoittoina?
– On se pakkovoittotilanne siinä mielessä, jos haluamme pitää kiinni tavoitteestamme. Lohkovoitto karkaa käsistä, jos emme ota kuutta pistettä. Siinä mielessä ne ovat pakkovoittoja.
Eikös huippu-urheilussa ole kysymys juuri pakkovoitoissa käytännössä aina?
– Kyllä. Ainahan pitää haluta voittaa ja olla pakkovoittotilanteessa. Sinänsä se ei muuta mitään.
Miltä tuntuu lähteä tulevaan otteluun Latvia-ottelun pohjilta?
– Saimme luotua Latviaa vastaan yllättävän paljon maalipaikkoja siihen nähden, että meillä on ollut ongelmia maalipaikkojen luomisen suhteen. En muista lukemaa, mutta niitä oli todella paljon. Emme tehneet maaleja vielä hirveästi. Siinä mielessä on petrattavaa, että olisimme maalinteossa kliinisempiä ja saisimme luotua enemmän vaarallisia maalintekopaikkoja.
Mikä johti siihen, että paikkoja tuli paljon?
– Olemme puhuneet paljon pelin rytmittämisestä. Joissain peleissä vain pidämme palloa, emmekä löydä hetkeä, koska hyökätä. Nyt onnistuimme rytmittämään, että kun mentiin, niin oikeasti mentiin, emmekä vain hinkanneet palloa. Yritimme mennä eteenpäin aika suoraviivaisesti.
Missä määrin korostuu se, että otteluihin on keskityttävä yksi kerrallaan?
– Se on aina niin, että keskitymme peli kerrallaan. Aika usein maajoukkueikkunoissa on useampi peli, ja aina keskitymme peli kerrallaan. Se ei ole mikään haaste, koska se on rutiinia.
Mihin Slovakia-ottelussa pitää pystyä?
– Meidän pitää pystyä parhaimpaamme. Slovakia on kova joukkue ja sitä ei voi aliarvioida. Meidän pitää pystyä pelaamaan oman tasomme ylärajoilla.
Mitä odotat itseltäsi tulevassa pelissä?
– Ihan ensimmäisenä haluaisin pelata! Jos saan pelata, toivottavasti saan osallistua hyökkäyksiin mahdollisimman paljon. Se on osa vahvuuksiani, että pääsen osallistumaan hyökkäyksiin. Toivottavasti pääsen itse myös luomaa niitä maalipaikkoja, joista puhuimme.
Millaisena näet roolisi johtavana pelaajana?
– Alan olla kokeneimpia pelaajia Helmareissa. Minun on aika ottaa johtajuutta. En ehkä ole sellainen henkilö, joka on eniten äänessä tai puheliain tyyppi. Mielestäni johtajuutta on kuitenkin monenlaista. Voi näyttää asenteella ja esimerkillä. Olen seurajoukkueessakin vanhemmasta ja kokeneemmasta päästä ja alkanut ottaa seurajoukkueessakin enemmän vastuuta. Olen kokenut, että Helmareissakin olen ollut rohkeammin äänessä ja esillä. Ehkä kokemus tuo sitä, että uskallan sanoa mielipiteitä ja asioita ääneen.
Onko tilanne se, että kun puhut, sinua kuunnellaan?
– Minulla on todella hiljainen ääni, eli kun koitan puhua, kukaan ei kuule! Minusta tuntuu, että meillä on täällä sellainen kulttuuri, että kuka vain puhuu, häntä kuunnellaan.
Keitä muita nostaisit Helmareiden johtaviksi pelaajiksi?
– Kokeneimpia pelaajia, jotka ovat olleet pidempään Helmareiden mukana: Ria Öling ja Eveliina Summanen. Sanni Franssi on ollut mukana pitkään ja nuorempia pelaajia, jotka ovat saaneet alusta asti paljon vastuuta kentällä. Se auttaa myös siinä johtajuudessa. Eva Nyström on ottanut paljon johtajuutta viime aikoina.
Helmarit kohtaa Slovakian tiistaina Helsingin Bolt Arenalla kello 18.30.
