Jalkapallon alle 21-vuotiaiden maajoukkue on mielenkiintoisessa tilanteessa. EM-karsinnat ovat puolivälissä ja tavoite seuraavaan EM-lopputurnaukseen pääsystä elää vahvana. Menestys on poikinut joukkueen pelaajille debyyttejä Huuhkajissa ja hyviä siirtoja. Lisää odotetaan.
Kun jotain hienoa saavuttaa, haluaa sitä jatkossa lisää ja enemmän. Tämä on tilanne alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen suhteenkin. Viime EM-karsinnat toivat paikan EM-kisoissa, ja kun uusi karsintarupeama on saatu puoliväliinsä, voidaan todeta, että paikka auringossa häämöttää myös vuonna 2004 ja sen jälkeen syntyneille.
Joukkueen päävalmentaja Mika Lehkosuo toteaa Atleetin haastattelussa, että kisapaikka ja alkulohkoon jääminen lisäävät menestymisen nälkää nykyisen ryhmän kanssa toimiessa.
– Kaksi pistettä kolmesta pelistä, siitä jäi hampaankoloon. Eihän siitä pääse yli eikä ympäri. Olimme kovassa ympäristössä. Osoitimme, että pystymme kilpailemaan kovempien jalkapallomaiden kanssa, mutta silti kaksi pistettä. Ihan nappisuorituksella olisi voinut tulla enemmänkin pisteitä. Kaikille jäi varmasti sellaista nälkää, että ei ole mahdotonta päästä sinne uudestaan, ei ole mahdotonta saada siellä pisteitä, mutta sitten pitää päästä ihan ylärekisteriin joukkueena, että se onnistuisi uudestaan, hän sanoo.
– Syksy on alkanut hyvin uuden ikäryhmän kanssa. Toki siellä on joitain samoja pelaajia. Olemme lohkokakkosena ja hyvissä asemissa. Puolet peleistä on jäljellä ja pitää tietysti jatkaa sitä samaa, että pääsemme uudestaan kisoihin.
Miten nykyinen joukkue vertautuu edellisen karsinnan joukkueeseen?
– On todella vaikeaa verrata, mutta näkisin, että meillä on hyvä jengi nytkin. En tiedä, miten lähtisin vertaamaan. Ei siinä ainakaan älytöntä eroa ole. Joillain pelipaikoilla on ehkä enemmän pelaajia ja valinnanvaraa, mutta molemmat ikäluokat ovat olleet aika vahvoja.
Mitä sanot siitä, että moni ikäluokasta ulos kasvanut pelaaja on noussut Huuhkajiin?
– Kymmenisen kappaletta on käynyt, saanut minuutteja ja olleet leireillä. Se on luonnollista. Se oli hyvä ikäluokka, joka pärjäsi, ja kyllä kilpailussa pärjääminen – EM-kisoihin pääsemisen voi laskea sellaiseksi – tuottaa tuollaisia ilmiöitä ja efektejä.
– Näin oli silloin edellisenkin kerran, kun noin 15 vuotta sitten, kun Markku ”Rive” Kanerva vei joukkueensa EM-kisoihin. Siitäkin nousi 6-7 isoa vastuunkantajaa Huuhkajiin, tyyliin Tim Sparv. Sitten oli kymmenisen pelaajaa, jotka pelasivat A-maaotteluita. Sen takia on todella luonnollista, että tästäkin hyvästä ryhmästä tulee useita vastuunkantajia, kun katsotaan viiden vuoden päästä taakse päin ja kymmenkunta-tusinan verran, jotka tulevat pelaamaan ainakin maaottelun yhteensä.
Kuka voisi olla seuraava läpilyönnin tekevä pelaaja?
– Jos ajatellaan A-maajoukkuetasoa, odotamme Matias Siltasta, Otto Ruoppia ja Luka Hyryläistä. Ehkä joku muu voi tulla Pelasihan Miska Ylitolvakin jo vuosia sitten ensimmäisen A-maaottelunsa ja sitten pitkä loukkaantumiskierre hidasti menemistä. On siellä tämän ensimmäisen kolmikon takana muitakin. Mielenkiinnolla nähdään, kuka sieltä tulee.
Siltasen ja Ruopin kohdalla odotetaan seuraavaa siirtoa mielenkiinnolla. Lehkosuo nostaa esiin nimen, joka on ollut aivan liian vähän siirtospekulaatioissa esillä.
– Otso Liimatta oli huimassa vireessä meidän karsinnoissamme silloin, kun hän pääsi pelaamaan Portugalissa. Sitten taas oli pitkä jakso, että hän ei päässyt pelaamaan ja kehitys on vähän polkenut paikallaan. Mihin hän menee nyt? Voiko hän räjäyttää uudestaan ja sitten ottaa taas mielettömiä askeleita nopeassa tahdissa eteenpäin, Lehkosuo pohtii.
– Emme voi ennustaa kovin tarkkaan nuorten miesten kehittymistä ja pärjäämistä. Ei myöskään kannata alkaa varastaa heidän tulevaisuuttaan näillä ennusteilla. Annetaan heidän tehdä oma tulevaisuutensa. Minä vain seurailen mielenkiinnolla, kuka breikkaa. Seurasiirtojahan on tulossa ja varmasti kaikilla edellä mainituilla ja muillakin. Sehän ratkaisee todella paljon.
Pikkuhuuhkajien EM-karsinnat jatkuvat maaliskuun 31. päivänä. Suomi kohtaa kotiottelussa Kyproksen.
Haastattelu: Panu Markkanen
