Ruotsinsuomalainen järkäle ei ole kanssakilpailijoiden kanssa samaa mieltä.
Tokion MM-kisojen päätöspäivästä on kulunut lähes kaksi kuukautta. Tuona päivänä ruotsinsuomalainen kiekonheittäjä Daniel Ståhl kiskaisi itselleen kaaottisen finaalin jälkeen MM-kultaa.
Kilpailu käytiin kovassa rankkasateessa, joten olosuhteet olivat heittäjille haastavat. Finaali keskeytyi kahdesti ja kilpailijoiden kanssa neuvoteltiin, jopa kilpailun perumisesta kokonaan.
Lopulta päädyttiin historialliseen ratkaisuun. Kilpailusta päätettiin poistaa kaikki voimassa olleet kenkäsäännöt, jotta heittäjillä olisi mahdollisimman hyvät mahdollisuudet onnistua kehässä.
Ståhl itse nautti sateesta. Hän oli valmistautunut hyvin ja oli päättäväinen kilpailemaan säästä riippumatta. Niinpä pitkä tauko, kun kilpailijat odottivat sateen loppumista, oli käynyt miehen hermoille.
– Halusin heidän aloittavan heti, joten olin vähän ärtynyt, Ståhl paljastaa Expressenille.
Ruotsalainen selviytyi säästä parhaiten. Kilpailun viimeisellä heitolla kiskaisi kauden parhaansa 70,47.
Muilla heittäjillä oli suurempia ongelmia. Finaalin 58 yrityksestä puolet epäonnistui täysin.
Myöhemmin useat Ståhlin kilpailijat vaativat sääntömuutoksia tulevaisuudessa.
– Mielestäni Kansainvälisen urheiluliiton pitäisi laatia heitolle standardi. Jotta se olisi reilu kaikille, koska tämä oli aivan liian vaarallinen. Tietenkin voi sataa, mutta kaikilla pitäisi olla realistinen mahdollisuus heittää loukkaantumatta, saksalainen Mika Sosna sanoi Tokion finaalin jälkeen.
Ståhl ei anna paljoa perusta kilpailijoidensa vaatimuksista. Heittäjän mukaan Ruotsissa sääolosuhteet ovat vaikeammat kuin muualla, mikä auttoi Tokiossa. Hänen mukaan urheilijan täytyy olla valmis kaikkeen.
– Olen kokenut niin monia erilaisia sääolosuhteita Ruotsissa. Otetaanpa mikä tahansa muu kesämaa, kuten Kuuba. Siellä paistaa aurinko ympäri vuoden, eikä siellä harjoitella muissa sääolosuhteissa. Mielestäni urheilulajista riippumatta on oltava valmis erilaisiin sääolosuhteisiin. Yleisurheilu, jalkapallo, mikä tahansa.
– He sanovat niin vain siksi, että he ovat surullisia ja säälivät itseään. Tietenkin on surullista, etteivät he onnistuneet, mutta totuus on, etteivät he yksinkertaisesti olleet valmistautuneita, Ståhl tylyttää.
