Tom Laaksonen muistetaan Liigasta 1990-luvulta kovaotteisena pelaajana sekä 2000-luvulta arvostettuna erotuomarina. Arttu Wiskarin juontamassa Atleetin Lepakkovuoro-ohjelmassa Laaksonen kertoo mietteistään, millaista tuomarointi on.
Tom Laaksonen oli HIFK:n 1998 mestarijoukkueessa poliisin roolista. Hän lopetti pelaajauransa 2000 ja aloitti tuomarina melkein heti.
– Useampi tuomari kysyi, haluaisinko lähteä. Saarisen Simppa aloitti sen. Se oli ensimmäinen pelaajadumari. Päätin, että menen katsomaan, kun sen verran olin ollut huutamassa ja haukkumassa. Menin toiselle puolelle katsomaan, millaista se siellä on, Laaksonen muistelee.
Laaksonen korostaa, että harva kykenee tuomarina toimimaan, vaikka olisi pitkäkin pelaajaura taustalla.
– Se on vaikea paikka. Aikoinaan sanoin, että 99,99 prosenttia ihmisistä paskoo housuun, kun niille antaa pillin ja laittaa pyörimään tonne kentälle. Se pitää paikkansa.
– Jokainen, joka menee viheltämään, on se kova kaveri. Se on veemäisin tilanne, kun olet käsi pystyssä, ja huomaat, että meni vihkoon, Laaksonen lisää.
Laaksosen mukaan tuomaroinnin oppi kyllä nopeasti.
– Vaikein asia aluksi oli liikkua. Menet aina pelaajana tilanteeseen, mutta tuomarin pitää pysyä ulkona vähiten tiellä. Kaikki muu, jäällä oleminen yleisön edessä ja haukutuksi tuleminen. Se oli normaalia.
Laaksonen tunnetaan suorapuheisuudestaan. Liigan taannoinen erotuomarijohtaja Arto I. Järvelä ei saa häneltä lämpimiä kommentteja.
– Mä sain sen verran palkkaa, ettei tarvinnut olla silloin töissä. Oli kiinni siitä, kenelle Artsi antoi eniten aikaa. Jos olit suosiossa, sait enemmän pelejä. Tietyn verran pelejä sun täytyy viheltää, että saat palkkaa. Ennen sai pelejä se, kenet keisari halusi, Laaksonen täräyttää.
Järvelää ilmeisesti sapetti, että Laaksonen sai paljon kansainvälisiä pelejä, eikä häntä nähty sinä aikana Liigassa.
– Kun lähdin kisoihin jonnekin, niin saattoi olla, että viiteen viikkoon ei annettu yhtään peliä. Kun pääsin kansainvälisiin peleihin mukaan, niin meni ilmeisesti hyvin, että sain niitä enemmän.
Nykyään Laaksonen ei enää Liigassa vihellä, mutta tuomaroi nuorten pelejä. Häntä ei ole otettu Liigan tuomaroinnin johtoryhmään.
– Ne ei ota mua sille puolelle. Ne on olleet mun kanssa asioista eri mieltä. Mä otan kantaa asioihin ja sanon oman mielipiteeni. Kaikki ei tykännyt siitä, toteaa Laaksonen.
– Tein kirjelmän näille, ettei mopolla moottoritielle tyyliin ja se sai sen, että sanotaanko, että mun ei tarvii sinne päin enää mitään, Laaksonen jatkaa.
Nuorten pelien tuomaroinnin Laaksonen kokee kunniatehtäväksi.
– Veri vetää kentälle. Olen pienenä saanut pelata, niin se on tarvinnut sen, että siellä on ollut dumarit kentällä. Nyt mä maksan siitä takaisin. Toivottavasti tuomareita tulee, että laji menee eteenpäin.
Katso Lepakkovuoro tästä:
