Nykyään HIFK:ssa maalivahtikehityksen johtajana toimiva Jan Lundell pelasi upean uran voittaen 2011 lopulta Suomen mestaruuden. Arttu Wiskarin isännöimässä Atleetin Lepakkovuoro-ohjelmassa Lundell on vieraana kertoen uransa erikoisista käänteistä.
Jan Lundellista harva tietää, ettei hänen urakehityksensä ollut ihan tavallisin. Lundell ehti jo lopettaa uransa teini-ikäisenä ja teki paluun aikuisissa nelosdivarin kautta.
– Kuuden vanhana menin Calle Branderin kiekkokouluun. Siitä se lähti. Kuusivuotiaasta lähtien olin jääkiekon parissa ja monien vaiheiden jälkeen ollaan tässä tilanteessa, Lundell aloittaa.
Nykyään maalivahdeiksi erikoistutaan vasta noin 12-vuotiaina. Lundell erikoistui 1979 heti.
– Meiltä kysyttiin, kuka haluaa olla maalissa. Mä olin toinen niistä. Sen jälkeen en ole käynyt kertaakaan kentällä, hän paljastaa.
– Kyllä se oli heti mun juttu. Ne kamat, hanska, räpylä ja patjat kiinnosti. Ei käynyt mielessä kertaakaan, että pitäisi käydä kentällä, Lundell lisää.
Uransa Lundell kuitenkin lopetti 1987.
– Harrastin fudista ja tennistä nuorempana. Ja myöhemmin salibandy mukaan. Asuttiin Kirkkonummella ja treenit oli Myllypurossa. C-kauden jälkeen lopetin lätkän. 2,5 vuotta olin pelaamatta lätkää kokonaan.
Vuonna 1990 Lundell teki paluun.
– Lopetin 14,5 -vuotiaana. Kun olin 17-vuotias, oli Kirkkonummen Sanomissa ilmoitus, että Kyifin nelosdivarijoukkue etsii pelaajia. Tuntui, että tää on magee juttu. Siitä se lähti. Puolitoista kautta pelattiin nelosdivaria.
Mutta nelosdivarista on pitkä matka Liigaan, jonne Lundell lopulta päätyi. Käänteet olivat hänellä erikoisia.
– Näin baarissa vanhan junnukaverin. Sanoi, että ne tartteisi maalivahtia. Meni pari viikkoa ja nähtiin uudestaan baarissa ja antoi PiTan A-junnujen koutsin numeron. Menin näytille ja pääsin joukkueeseen.
– Pääsin Karhu-Kissojen A-junnujen SM-sarjaan 20-vuotiaana mukaan. Tuli silloin tunne, että voisi päästä miesten divariin. Karhu-Kissat oli tehnyt HIFK:n kanssa yhteistyötä. Oli päämäärähalu, että katotaan, mihin rahkeet riittää.
Vuonna 1995 Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa. Silloin Lundellille kirkastui, että hänellä voisi olla mahdollisuuksia Liigaan.
– Pääsin Kissoissa miesten mukaan Fazer-liigaan. Ennen joulua 1994 ilmoitettiin, että pelit loppuu ja lappu luukulle. Kevätkausi meni OKK:ssa. Sitten 1995-96 PiTan divariin. IFK:lla oli sopimus PiTan kanssa. Pääsin luukkuvahdiksi yhteen peliin. Silloin Sakke ja Kapasen Kimmo olivat maalissa. Kimmo oli loukkaantuneena. Oli vielä paikallispeli Jokereita vastaan.
Vuonna 1998 HIFK voitti Suomen mestaruuden, mutta Lundell ei ollut mestaruutta juhlimassa. Hän oli kesken kauden siirtynyt TPS:ään.
– Silloin 1996-97 sain sopimuksen. Se oli mun eka Liigakausi. Kaksi seuraavaa kautta aloitin IFK:ssa, mutta Thomas hankittiin Pohjois-Amerikasta. Sakke oli toisena maalivahtina. Mä en halunnut olla kolmosena, vaan meni Kärppiin pelaamaan.
– En osallistunut mihinkään iltaan. Se oli sen joukkueen juhla, hän jatkaa HIFK:n mestaruusjuhlista.
Sakari Lindfors halusi Lundellin takaisin HIFK:hon. Paluu tapahtui kaudella 2003-04.
– Sakke oli vahvasti tuomassa mua takaisin. Siitä olen hänelle kiitollinen, Lundell toteaa.
Lundellin ura huipentui 2011 Suomen mestaruuteen. Hän lopetti pelaajauransa 2012, mutta teki yllättävän paluun vielä 2019, kun HIFK tarvitsi luukkuvahtia, eikä muita ollut saatavilla kuin Lundell. Hän pelasi SaiPa-ottelun viimeiset minuutit.
Samassa ottelussa pelasi Jan Lundellin poika Anton Lundell, joka on voittanut Stanley Cupin Florida Panthersissa 2024 ja 2025.
Katso Lepakkovuoro tästä:
