Kuten niin monella muullakin, Janina Hannulallakin raviurheilu on tuttua jo kotoa.
-Äiti teki parikymppisenä hevoshommia muun muassa Christer Cederholmin tallissa, Hannula kertoo.
-Sitten, kun minä olin lapsi, meillä oli kotona aina hevosia. Äiti piti jotain ratsastustunteja ja kesäleirejä shetlanninponeilla ja lopulta minulle hankittiin raviponi.
Raviponin kautta ura raviurheilun pariin alkoi myös muotoutumaan.
–Juha-Matti Paavola kävi meillä kengittämässä ja pääsinkin hänen tallilleen lopulta kesätöihin.
Paavolan tallilta matka jatkui Kaustisen ravikouluun ja sieltä Etelä-Ruotsiin Halmstadiin.
-Opiskelukaverini Elina Matilainen oli mennyt töihin Jerry Riordanin tallille Halmstadin radalle ja kysyi minuakin sinne töihin. Olen todella iloinen ja tyytyväinen siitä, että uskalsin silloin sinne lähteä. Haluankin kannustaa kaikkia nuoria ihmisiä lähtemään jos se yhtään kiinnostaa. Suomalaisia hevosihmisiä on kaikissa maailman kolkissa ja aina löytyy joku, jonka kautta pääsee kontaktiin minne vaan. Ulkosuomalaiset on myös oman kokemukseni mukaan hyvin ystävällisiä ja halukkaita auttamaan, kun vaan pystyvät.
Kuusi vuotta Dahlénin tallissa
Riordanin talli vaihtui vuoden jälkeen toiselle Halmstadin radan valmentajalle, Magnus Dahlénille. Siellä Hannula vietti seuraavat kuusi vuotta.
-Siellä pääsin käymään paljon raveissa. Yksi mieleenpainuvimpia hevosia siitä tallista oli Beckham, jonka kanssa kierrettiin Ruotsia paljon. Halmstadin Sprintermästaren-viikonlopun pronssidivisioona-voitto oli yksi hienoimpia hetkiä hevosenhoitajanurallani.
-Ennen lähtöäni Ruotsista tein vielä kesäloman tuurauksia Johan Untersteinerilla.
Seitsemän vuoden Ruotsin retken päätteeksi kotimaa kutsui ja uudeksi työnantajaksi valikoitui Juho Ihamuotila.
-Olen viihtynyt täällä aivan todella hyvin. Jos vaan Juho vielä kymmenen vuoden päästä valmentaa hevosia, niin täällä minä itseni näen, Hannula naurahtaa.
-Hevosia on 21, niistä taitaa 18 olla Hannu ja Mikko Laakkosen omistamia. Työ on melkolailla samanlaista kuin kaikkialla. Eeva Ihamuotila ruokkii hevoset aamulla ja me tullaan sitten töihin seitsemäksi. Hevoset tarhataan, karsinat siivotaan ja sitten treenataan. Iltapäivällä kolmen aikaan yleensä päästään sitten hoitamaan hevoset. Passihevosia meillä ei ole, mutta jokaisella on toki omia suosikkeja joiden kanssa käydään esimerkiksi raveissa.
Yksi Hannulan suosikeista on 3-vuotias ML-Stable Oy:n omistama Capital Games (BWT Burnin Alive – Calgary Games).
-Kyllä Juho puheli, että sillä voitaisiin voittaa tänä vuonna Kriterium, tulevaa vuotta sen kanssa toki odottaa ihan erityisesti. Muutenkin tässä on tosi mielenkiintoisia kolmevuotiaita joiden kanssa voi innolla odottaa tulevaa vuotta.
Hevoset parasta työssä
Työssään parasta Hannulasta on hevoset. Eniten hän pitää sellaisista hevosista joita hän kuvailee “Hessu Hopomaisiksi”.
-Sellaisista hassuista. Ei ilkeitä mutta vähän yksinkertaisia. Sellaiset on parhaita hevosia, mieluiten orit ja ruunat.
Näitä ominaisuuksia hän löytää eniten Love Youn ja Zola Bokon jälkeläisistä ja Hannulan elämän hevonen onkin jälkimmäisen poika Tyson Dimanche.
-Se oli 6-vuotias, kun aloitin työt Dahlénin tallissa ja rakastuin siihen kyllä heti. Se oli muutaman vuoden siellä minun passinani ja lopulta omistajat antoivat sen minulle omaksi. Nyt se asuu äitini tallissa viettämässä eläkepäiviään.
Kotimaan raviurheilu on yllättänyt Hannulan.
-Kyllä alkuun tuntui, että enhän minä osaa täällä edes laittaa hevosta valjaisiin, Hannula naurahtaa.
-Mutta on tähän onneksi takaisin oppinut. Palkintotaso on yksi isoimmista yllätyksistä ja paljon olisi kehitettävää muutenkin, mutta kaikkihan tietysti vaatisi rahaa eikä sitä taida olla liiaksi käytettävissä.
Dahlénin menestyshevosiin lukeutunut Beckham niitti menestystä Mika Forss rattaillaan. Kuva: Janina Hannulan kotialbumi.
