Patrik Laine on palannut lähes vuoden tauon jälkeen NHL:ään häikäisevällä tavalla.
Montreal Canadiensin suomalaishyökkääjä on esiintynyt tällä kaudella seitsemässä ottelussa tehopistein 6+1. Viimeisimmässä ottelussa Laine tykitti hattutempun.
Laineen kaikki osumat ovat syntynyt ylivoimalla. Hyökkääjän poikkeuksellisen kova ranne- ja lyöntilaukaus ovat selvästikin vaikeita luettavia maalivahdeille.
Jääkiekkoasiantuntija Raimo Summanen puhui asiasta Ilta-Sanomille.
– Vaikka hän ampuu samasta paikasta, hän upottaa kiekkoja eri paikkoihin maalia. Laukaus varioituu kiehtovasti.
– Laine on pitkä jätkä (195 cm) pitkällä sylivälillä. Tähtäyspiste ei ole vain yhteen kohtaan. Hän ampuu välillä ylös, välillä alas ja välillä maalivahdin käsien välistä.
– Hänestä liikkuu urbaanilegenda, että hänen tähtäyspisteensä on maalin keskelle, jolloin se laukaus varioituu enemmän, Summanen kertoi IS:lle.
Laukaus lähtee aina kovaa
Tällä kaudella Laine on laukonut 24 kertaa. Hiljaisin kuti on lähtenyt lavasta 113 kilometrin tuntivauhtia ja lujin 145 kilometriä tunnissa.
– Laineen osuma kiekkoon on aina hyvä, mutta kiekko ei lähde samalla nopeudella lavasta. Vähän kuin baseballissa hyvällä syöttäjällä on eri vaihtoehtoja, kuten kierrepalloa. Laineella on samanlainen kyky varioida laukaustaan.
– Siinä on älytön rentous mukana, eikä ole kiire mihinkään. Hän ei yritä väkisin yhteen kohtaan, vaan siinä on myös peitto mukana. Jotkut laukaukset lähtevät napakasti, mutta Laine tekee osaa tehdä myös sivuttaisliikettä kiekolle ja liikkua vähän sivuttain. Tällöin maalivahdit eivät pysty lukemaan laukausta samalla tavalla, Summanen analysoi