Mäntyharjulaisen Janita Antti-Roikon talliformi on lähtenyt loppuvuodesta nousuun. Syy vaisuun syksyyn on tallilla tiedossa.
-Hevoset oli vähän niinkun piilokipeinä, Janita Antti-Roiko taustoittaa.
-Ei mitään kunnollisia oireita. Jollain saattoi olla ihan pieni tippa kirkasta limaa nenässä treenin jälkeen tai puhaltaa tavallista enemmän mutta ei mitään kunnollisia oireita.
Mollivoittoisen suorittamisen myötä Antti-Roiko päätyi puhaltamaan peliä poikki.
-On mukavampi käydä raveissa, kun voi luottavaisin mielin lähteä, Antti-Roiko tuumaa.
Vaikka hevosista ei löytynyt varsinaisia sairauksia, päädyttiin niitä hoitamaan kurkunpääntulehduksen tavoin, ilman lääkkeitä tosin. Valmennusta helpotettiin ja hevoset kävivät muunmuassa suolahuoneessa.
-Käytiin esimerkiksi tuossa parinkymmenen kilometrin päässä Woikoskella hevosten kanssa suolahuoneessa ja annettiin aikaa, Antti-Roiko kertoo.
Loppuvuonna tulokset nousuun
Toimenpiteet tuottivat tulosta ja hevosten suoritukset ovat vuoden loppua kohden parantuneet. Kilvanajoa on tarkoitus jatkaa läpi talven, koska monen hevosen kausi on tähän saakka ollut rikkonainen. Vaihtelevat talviolosuhteet aiheuttavat kuitenkin mietintää.
-En tykkää ajaa liian kovalla radalla kilpaa, joten sää ja sitä kautta se, millaiseksi radat tässä rupeavat muuttumaan, kun nyt saatiin kuitenkin talvi, tulee vaikuttamaan lopulta siihen, miten hevosilla kausi jatkuu.
Yksi talven menestyjistä on Vermon T75-finaalikierroksella yllätysvoittoon yltänyt Hector Sisu.
-Siinä on vielä vähän työmaata, Antti-Roiko tuumaa hevosesta puhuttaessa.
-Se oli ollut tallissa pari kuukautta, kun ilmoitin sen ensimmäiseen starttiin Lahteen. Se oli startissa hyvä ja kun se oli sen jälkeen koko viikonlopun kotona niin iloinen niin menin sille sitten lupaamaan, että jos se vaan pääsee Vermoon mukaan niin ajetaan siellä kilpaa ja se olikin mennyt siitä startista eteenpäin juuri niin kuin hevonen jolla on luokkaa menee. Mutta en oikein tiedä vielä miten sen kausi tästä jatkuu.
Hector Sisu toi Janita Antti-Roikon talliin arvovoiton Vermon T75-ravien Kultadivisioonafinaalissa 20.12.2025
Hevosenlukutaito avain vanhempiin hevosiin
Antti-Roiko on tullut tunnetuksi nimenomaan vanhemmilla hevosilla, ehkä jo hieman uransa ehtoopuolella olevilla, jotka ovat tehneet tallista vielä yhden uuden tulemisen. Mikä tähän on avain?
-Minä haluan, että hevoset on terveitä ja itsevarmoja, Antti-Roiko tiivistää.
-Enkä siis tarkoita vaan nivelten terveyttä tai fyysistä terveyttä. Kun talliin tulee uusi hevonen, haluan ensimmäisenä kaivaa siitä luonteen esille. Hevoset on hevosia, niihin ei voi suhtautua liukuhihnana, ne on yksilöitä. Hevosen lukeminen ja lukutaito on minulle avainasemassa. Luonnollisesti siihen kuuluu myös se, että ne pystyy liikkumaan tasapainoisesti. Minä autan niitä siinä ja ne puolestaan voi sitten antaa parhaansa kilpailuissa.
Vanhemmat hevoset ei ole ollut varsinaisesti valinta, niitä on vaan tullut valmennukseen, kun niillä on pärjätty. Antti-Roiko toivoisi kuitenkin kalustoon nuorennusta.
-Nuoria hevosia ei tahdo saada valmennukseen jos ei niillä pääse pärjäämään. Kasvatan itse pienimuotoisesti hevosia ja yksi ennalta mielenkiintoisimpia ensi kaudelle onkin omakasvattini Instant Valley (Seven And Seven – Diamond Valley, Diesel Don). Määrä on vaan niin pientä, että vaikea niillä on pärjätä riittävästi, että nuoria hevosia saisi sitä kautta talliin. Unelmissa on kuitenkin voittaa joku nuorten hevosten nimikilpailu joskus. Kilpailu kun kilpailu, kun sillä vaan olisi nimi.
Omistajat ja työntekijät tärkeitä tiellä menestykseen
Omistajat ja henkilökunta saavat myös Antti-Roikolta erityistä kiitosta.
-Minulla on niin hyvät työntekijät, että jos kaikilla olisi, niin tämä olisi tosi helppoa, Antti-Roiko naurahtaa.
-Nyt tosin on valitettavasti tulossa muutoksia henkilökuntaan, toivotaan, että löydetään yhtä hyvää tilalle.
-Minulla oli pari vuotta sitten terveysmurheita ja olen tosi kiitollinen siitä, että sen takia ei yksikään hevonen lähtenyt tallista, 31-vuotias Mäntyharjulainen kertoo.
-Ylipäätään minulla on mahtavat omistajat ja täysi työrauha valmentamiseen.
Omistuksia on monen tyyppisiä, ja muutama isonkin kimpan hevonen löytyy tallista.
-Jouluaattona hain talliin Team StMichelin Smokehill Gin Ginin Jouni Hillbomin tallista, missä se oli kimpan suunnitelman mukaisesti 3-vuotiskauden loppuun ja siirtyi nyt sitten tähän meille. Mielenkiintoinen hevonen, tulokset ei ole toki sitä mitä on odotettu, mutta Jounilta on mukava ottaa hevonen, kun tietää, että siitä kerrotaan varmasti kaikki ja sitä on tosissaan valmennettu.
Toinen isomman kimpan hevonen on Kymenlaakso-ajoonkin karsinut MAS Joy.
-Se on melko erikoinen tamma ja kimpanvetäjä tuleekin aina raveihin mukaan hoitamaan sitä, että me muut päästään keskittymään kokonaisuuteen.
Valmennuspaikat sukutilalla, mummollakin oma roolinsa
Antti-Roikon talli sijaitsee Mäntyharjulla, Antti-Roikon edesmenneen isoisän Alpo Paasosen tekemässä treenipaikassa. Antti-Roiko kehuu, että siellä viihtyy sekä hevoset että ihmiset: hän kun viihtyy siellä, missä hevosten on hyvä olla. Samassa pihassa asuu niin Antti-Roikon siitostammat ja varsat kuin aikuisetkin hevoset.
-Mitään ei olla papan jäljiltä muutettu ajopaikojen osalta, ihan samoilla paikoilla treenataan kuin hänkin treenasi, Antti-Roiko kertoo.
-Kymmenen vuotta on tässä oltu ja viisi vuotta meni ennen kuin näissä paikoissa oppi treenaamaan. Paikat on tosi hyvät. Radalla käydään varsojen kanssa mainokset lukemassa, mutta treenien takia sinne ei tarvitse lähteä. Tässä on niin leveää tietä, että voi ajaa neljä rinnan ja profiili on kaarteitten suhteen kuin raviradassa, kaikki tekniikat voidaan siis opetella täällä.
Isovanhemmat ovat olleet isossa roolissa Antti-Roikon uran alussa.
-Pappa ei eläkkeelle jäämisen jälkeen istunut enää kertaakaan hevosen kärryille, mutta hän oli muuten kyllä mukana ja esimerkiksi neuvoi käytännön kautta ajopaikkojen ominaisuudet: minä juoksin paikkoja ympäriinsä ja pappa ajoi Hondalla vieressä. Yksi reiteistä on ovaalin mallinen, 800 metriä pitkä ja korkeuseroa on 24 metriä. Sitä etenkin pappa halusi neuvoa ja saada minut ymmärtämään ne profiilit siinä.
Yhä tilalla asuva isoäiti on osana talliarkea.
-Mummolla on aina muutama passihevonen, tällä hetkellä ne on Malificent River, Hector Sisu ja Ubiquarian Face, Antti-Roiko kertoo. -Mummolla on tarkka hevossilmä: hän ei ikinä edes tiedä, mikä hevonen pihaan tulee, mutta aina osaa valita parhaat passit.
Positiivisuusrokote ratkaisuksi raviurheilun murheisiin
Tulevalta vuodelta Antti-Roiko toivoo tallin vireen pysymistä nousujohteisena.
-Minulla oli muutama vuosi sitten terveysmurheita. Siitä syystä meillä on tallin kalustostakin jäänyt yksi ikäluokka välistä eikä syksyllä ollut yhtäkään opetettavaa varsaa. Ennen sitä tallin tulos kehittyi koko ajan. Toivoisin siis, että päästäisiin jatkamaan siitä, mihin silloin jäätiin ja nostamaan tulokset takaisin sille tasolle missä jo oltiin ja toki kehittymään siitä taas ylöspäin.
Hevosista yksi odotetuimmista radoille palaajista on Ubiquarian Face jonka viimekeväinen huippuesitys Vermossa on yksi Antti-Roikon vuoden 2025 kohokohdista.
-Sen kanssa päätavoite on ehjä kausi. Jos kaikki menee hyvin niin aloitellaan keväällä, kun viime vuonna viihdyttiin toukokuussa Vermossa aika kivasti.
Yleisesti raviurheilulta Antti-Roiko toivoisi positiivisempaa keskustelua.
-Ei tämä laji ainakaan nouse sillä, että etsitään toisista virheitä. Ihmisille pitäisi antaa positiivisuusrokote, Antti-Roiko naurahtaa.
-Harvoin kuulee, että kenestäkään puhuttaisiin, että onpas tuo tehnyt hyvää työtä. Negatiivisuus ja ilkeily ei auta ketään. Pärjääminen vaatii kaikilta töitä ja jokainen tekee parhaansa niillä resursseilla mitä on.
Ubiquarian Face toi Antti-Roikon talliin menestystä alkukaudesta ja paikan muunmuassa St Michel -ajoon.
