On sanottu, että läntisessä sivilisaatiossa vain kaksi instituutiota todella ymmärtää, miten järjestää seremonioita. Ison-Britannian kuningashuone eli Windsorin suku, sekä Montrèal Canadiens. Tämä saattaa kuulostaa maailmaasyleilevältä toteamukselta, mutta jos katsoit Canadiensin kotiavauksen tiistaina, edes televisiosta, olet aivan varmasti samaa mieltä. Tässä raportti suoraan vanhalta sohvalta.
Hengitys salpautui jo esittelyssä
Missään ei osata järjestää seremonioita yhtä hienosti ja arvokkaasti kuin jääkiekon mekassa Montrèalissa. Kaukana Edmontonissa on järjestetty todella hienoja tilaisuuksia – Dave Semenkon, jääkiekkosoturin hautajaiset jättimäisessä jäähallissa, koska kaupungista ei löytynyt tarpeeksi suurta kirkkoa – tulee ensimmäisenä mieleen. Kun jäähallista tulee kirkko, aletaan puhua todellisesta jääkiekkokulttuurista.
Pelaa ammattilaisten vihjeillä
Vedonlyöjä.com ja Atleetti.fi yhteistyössä. Seuraajille tarjolla vihjeiden ohella myös ilmaisia työkaluja vedonlyönnissä voittamiseen.
Pelaa ammattilaisten vihjeillä
Vedonlyöjä.com ja Atleetti.fi yhteistyössä. Seuraajille tarjolla vihjeiden ohella myös ilmaisia työkaluja vedonlyönnissä voittamiseen.
Pelaa ammattilaisten vihjeillä
Vedonlyöjä.com ja Atleetti.fi yhteistyössä. Seuraajille tarjolla vihjeiden ohella myös ilmaisia työkaluja vedonlyönnissä voittamiseen.
Pelaa ammattilaisten vihjeillä
Vedonlyöjä.com ja Atleetti.fi yhteistyössä. Seuraajille tarjolla vihjeiden ohella myös ilmaisia työkaluja vedonlyönnissä voittamiseen.
Pelaa ammattilaisten vihjeillä
Vedonlyöjä.com ja Atleetti.fi yhteistyössä. Seuraajille tarjolla vihjeiden ohella myös ilmaisia työkaluja vedonlyönnissä voittamiseen.
Pelaa ammattilaisten vihjeillä
Vedonlyöjä.com ja Atleetti.fi yhteistyössä. Seuraajille tarjolla vihjeiden ohella myös ilmaisia työkaluja vedonlyönnissä voittamiseen.
Pelaa ammattilaisten vihjeillä
Vedonlyöjä.com ja Atleetti.fi yhteistyössä. Seuraajille tarjolla vihjeiden ohella myös ilmaisia työkaluja vedonlyönnissä voittamiseen.
Pelaa ammattilaisten vihjeillä
Hyvä peli-ilta!
Vihjekohteina mielenkiintoisia haastajia pelikansan suosikeille!
XL65-varma loistaa tällä kertaa?
Ideat, infot ja kaikki tarvittavat työkalut, kuten laadukkaat arviot.
Vedonlyöjä.com ja Atleetti.fi yhteistyössä. Seuraajille tarjolla vihjeiden ohella myös ilmaisia työkaluja vedonlyönnissä voittamiseen.
KURKKAA KAIKKI VIHJEET
Mutta Montrèalissa jo kotiavaus osataan tehdä tavalla, joka sai yli kolmen ja puolen tuhannen kilometrin päässäkin sohvallaan tapahtumia seuranneen haukkomaan henkeään. Suuria tunteita. Mahtavaa kulttuuria. Huomiota pieniinkin yksityiskohtiin, mikä tekee kaikesta tästä niin siistiä.
Yksi asia näissä seremonioissa on se, ettei koskaan etukäteen voida tietää, miten yli 21 tuhatta (Centre Bell on NHL:n suurin areena) intohimoista katsojaa tulevat reagoimaan suunniteltuun ohjelmaan. Tiistaina kaikki osui nappiin. Täysi kymppi.
Montreal on kuuluisa standing ovationeistaan (Une ovation debout). Kanadanranskalaisten kulttuuri-ikoni Maurice “The Rocket” Richard sai kerran yleisön nousemaan yhdeksän minuutin ajaksi. The Rocket oli jo vanha mies, selvästi liikuttunut. Kaikki suomalaiset muistavat Saku Koivun paluun kovien syöpähoitojen jälkeen.
Yksi hieno yksityiskohta oli huoltajien, valmentajien, ja muun henkilökunnan esittely joukkueen kokeneimpien pelaajien toimesta.
Valmentaja Martin St. Louis esiteltiin tiistaina ensimmäiseksi. Pieni suuri mies sai illan toiseksi suurimmat suosionosoitukset. St. Louis on ollut niin suuri ja keskeinen hahmo joukkueen viimeaikaisessa nousussa. Siinä, miksi pelaajat haluavat tulla Canadiensiin. Tämä oli varmasti todella merkitsevä hetki miehelle, joka on syntynyt ja kasvanut alunperin Canadiensin vaikutuspiirissä ja fanina. Hän oli selvästi otettu. Hän vastasi rakkauteen rakkaudella, osoittaen sydäntään. Sydäntä, joka sykkii Montrèal Canadiensille.
Tribuutti Ken Drydenille
Montrèalissa ymmärretään, että eilispäivän sankarit ovat monessa tapauksessa fanien silmissä jopa tärkeämpiä kuin nykyiset. Siksi heitä kunnioitetaan, eikä heitä koskaan unohdeta. Syyskuun viidentenä edesmennyt maalivahti Ken Dryden sai Canadiensin avausillassa odotetusti tribuutin, joka oli tehty hienolla tavalla.
Mikään seura, kaikki lajit huomioonottaen, ei tee näitä hienommin eikä paremmin kuin Montrèal Canadiens. Allaolevan tribuuttifilmin jälkeen valonheitin osoitettiin pimeässä Bell Centressä kohti kotijoukkueen maalia, jonka päälle oli asetettu Ken Drydenin vanha maski. Koskettavaa, käsittämättömän hienoa.
Tribuuttivideon puheen aloitti Canadiens-legenda Bob Gainey, ja lopuksi kuultiin Ken Drydenia itseään. Useampi Drydenin vanha, tyylikkäästi harmaantunut joukkuekaveri seisoi pelaajapenkillä seuraamassa, silminnähden liikuttuneina. Quel hommage tosiaan. Huh huh.
Kansallislaulut, joskus joittenkin mielestä turha ohjelmanumero. Montrèalissa nekin ovat aina tapahtuma. Vuonna 2014 edesmenneen Jean Bèliveaun leski esitellään yhä samalla istumapaikallaan, jossa hän aina istui miehensä vieressä. Kuningatar.
Pelaajat yksitellen
Lane Hutson sai suurimmat suosionosoitukset pelaajien esittelyssä. Ei kapteeni Nick Suzuki, ei kukaan muu. Parin pelaajan vastaanottama suosio oli lähellä, mutta ennen kotiavausta uuden seuraystävällisen jatkosopimuksen allekirjoittanut ilmiömäinen puolustaja Michiganistä oli illan isäntä.
Jokainen pelaaja tuli jäälle itse valitsemansa sisääntulomusiikin säestämänä. Meteli Hutsonin tullessa oli niin kova, että oli mahdotonta edes kuulla, mikä hänen valintansa oli.
Canadiens julkaisi hienosti ja modernisti pelaajien sisääntulomusiikkivalinnat. Tästä voi jokainen tehdä kauden kuumimman mixtapensa. Aika monipuolinen valikoima fiiliksiä.
Itse peli antoi lupausta
Montrèal Canadiens aloitti kauden kolmella vierasottelulla. Vasta nyt kotona NHL:n nuorin joukkue näytti kentän nopeimmalta joukkueelta. NHL:n nuorin joukkue on parhaimmillaan todella nopea. Tässä pari hetkeä ottelusta kotijoukkueen näkökulmasta.
Alex Newhook teki kotiavauksen avausmaalin.
Ivan Demidovin syöttö tässä maalissa herätti huomion. Olemme nähneet filmejä harjoituksista, joissa St. Louis opettaa Demidoville juuri tuota samaa liikettä; ylös laidalta, nopea jarrutus, kääntö, ja syöttö. Oppilas sovelsi nyt oppeja käytännössä. Newhookin nopeus, Demidovin pelinrakentelut ja Oliver Kapanen keskellä tuossa todella lupaavannäköisesti kauden aloittaneessa ketjussa.
Cole Caufield on pelaaja, joka pystyy muuttamaan viattomalta näyttävän tilanteen maaliksi. Laukaus lähtee mailasta niin nopeasti, eikä Caufield pelkää ampua. Hän todella luottaa laukaukseensa. Money for nothing? “That aint working, thats the way you do it”. Ei minunkaan mielestäni. Näitä on harjoiteltu.
Aliarvostetut syöttötaidot
Kolmannessa erässä Kirby Dach seurasi vanhaa viisautta “jos haluat maaleja, mene maalin eteen”. Martin St. Louis puhuu paljon hankaliin paikkoihin menemisestä. Tässä hyvä esimerkki.
Noah Dobson käytti tilaa hyväkseen, nousi ylöspäin, ja laittoi kiekon maalille.
Seattle Kraken, nämä myyttiset merihirviöt, pääsi ensimmäisen kerran johtoon kolmannessa, mutta sitten nähtiin jotain, mistä pitäisi puhua enemmän.
Demidov tasoittaa, kun peliä oli jäljellä vajaat kolme minuuttia. Tässä nähtiin Patrik Laineen aliarvostetut syöttötaidot, joista tällä blogilla on puhuttu vuoden 2016 preseasonilta lähtien, kun näin Laineen ensimmäisen kerran livenä. Lainetta on haukuttu, hänet on lähetetty Sveitsiin, ja vaikka minne kommenteissa, ja vaikka missä.
Hän teki tässä ottelussa joitakin hyviä siirtoja, jotka kyllä huomattiin. Hän suojeli kiekkoa. Korvasi Lane Hutsonia hyökkäyssinisellä kun tämä nousi ylös.
Tässä maalissa, jossa Patrik Laine tuli jäälle Habsin kakkosylivoimayhdistelmässä. Aivan ylivoima-ajan ollessa päättymäisillään #92 väläytti syöttötaitojaan ja peliälyään pari kertaa, ja lopulta pohjusti tärkeän tasoitusmaalin. Ensin hän sai hämättyä Seattlen neliön kulmassa pelanneen alivoimapelaajan puoleensa, ja antoi sitten kiekon pointille Noah Dobsonille, joka taas antoi Demidoville.
Brendan Gallagher haki Demidovin reboundin, ja antoi kiekon Laineen suuntaan kahden pelaajan painostamana. Laine antoi Demidoville yhdellä kosketuksella. Aikaa ja tilaa ei ollut enempää. Demidoviltakin loppui tila, ja hän palautti kiekon Laineelle. Syöttö tuli liian taakse, eikä Laine päässyt laukomaan, mutta hän antoi syötön taitavasti pakin mailan ohi. Demidov tasoitti pelin.
Patrik Laine on neljässä ottelussa merkkauttanut kuusi laukausta kohti maalia, mutta lamppu ei ole vielä syttynyt kertaakaan. Hän pelaa ketjussa, jonka sentterinä pelaa puolustava Jake Evans ja toisella laidalla voimahyökkääjä Josh Anderson. Tämä ketju ei ole luonut hyökkäystä kovinkaan paljoa.
Kannattaa kiinnittää huomiota, miten hyvä Laine on avaamaan syöttölinjoja, ja miten hän osaa laittaa juuri oikealla tavalla painoa ja kierrettä syöttöihinsä. Hänen paras ominaisuutensa on tietenkin laukaus, joka lähtee suoraan syötöstä jopa huonoistakin syötöistä, mutta hän todella osaa järkätä paikkoja myös muille. Oikea-aikaisesti ja täsmälleen suunnitellusti. Vihaajat ovat kutsuneet one-trick-ponyksi. Kutsuisivat nyt sitten edes two-trick-ponyksi. Laukaus ja syöttö.
Myös Brendan Gallagherin osuus tässä maalissa oli tärkeä. Loukkaantumisia, ikääkin alkaa olla, mutta Gallagher jaksaa yhä pelata samalla uhrautuvalla tavalla kuin aina.
Voittomaali
Ottelu ratkaistiin jatkoajalla.
Voittomaalissa oli nähtävissä Martin St. Louisin suunnitelma. Hockey Hall of Fameen aateloitu pelaaja ymmärtää, miten pieniä marginaalit ovat, kun pelataan voitosta. Etukäteen voi olla paras suunnitelma, kuten St. Louis pelin jälkeen sanoi, mutta koskaan ei tiedetä etukäteen, miten vastustaja asettuu.
Nick Suzuki voitti tärkeän aloituksen. Lane Hutson järjesti paikan. Cole Caufield huijasi Joey Daccordin.
Lopuksi
Neljän ottelun jälkeen Montrèal Canadiensista voimme todeta ainakin sen, että se on enemmän kuin vain Nick Suzukin ketju. Sillä on syvyyttä.
Yksitoista eri pelaajaa sai nimensä pelipöytäkirjaan. Sama määrä kuin Detroit-ottelussa. Hyvä joukkue, joka pystyy hyvänä päivänä päihittämään kenet tahansa. Vielä ei aleta järjestämään Stanley Cup-paraatia “tavanomaista reittiä”, mutta tämä on kova ryhmä. Nopea joukkue, joka pystyy voittamaan.
Montreal Canadiens on lähtenyt kauteen hyvällä vauhdilla. Kolme voittoa, yksi tappio. Se on Seattle Kraken-pelin jälkeen nyt divisoonansa sarjataulukossa kolmantena, Florida Panthersin ja Boston Bruinsin (aivan oikein, Boston Bruinsin) jälkeen, kaikki kuudessa pisteessä.
Tähänastinen peliohjelma ei ole ollut ehkä vaikein. Vastaan ei ole tullut todellisia playoffjoukkueita. National Hockey Leaguessa ei silti ole helppoja iltoja. Kiertäminen eri joukkueitten kotiavauksissa ei sekään ole kaikkein helpoin tapa potkaista kausi käyntiin.
Kakun päälle kirsikaksi ilmoitettiin vielä viiden vuoden jatkosopimukset ja vielä eräänlainen virallinen ylennys joukkueen sikariportaan Jeff Gortonille ja Kent Hughesille. Sama Jeff Gorton siis, jolle New York Rangers antoi kenkää (mutta ei nyt aleta puhumaan Rangersin kotiotteluista).
Hughes on entisenä agenttina tehnyt hyviä sopimuksia, saanut tärkeimmät pelaajat sitoutumaan pitkillä diileillä vuosiksi eteenpäin. Hän on sujuvasti vielä ranskankielinen Quebecin provinssissa kasvaneena. Tämä poistaa kaikki muuten odotettavissa olevat itkut ja valitukset jos Directeur General ei osaisi ranskaa.
Sikariportaan diili oli itse asiassa tehty jo ennen Lane Hutsonin jatkoa.
Nämä kaksi ovat taidolla rakentaneet ensin runkoa, ja nyt rakentavat itse joukkuetta. Jos näin voidaan sanoa.
Montrèalissa nähtiin yksi hienoimmista kotiavauksista koskaan.
Canadiens ja Windsorin kuningashuone (Konkarijournalisti Michael Farber saa kunnian tuosta vertauksesta)
Huh huh, mikä Show.
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
X: @OnsideWithJouni
Facebook: Jouni Niemisen NHL
