Mikko Rantanen otti joukkueensa reppuselkään, ja teki 300. NHL-maalinsa. Vuonna 1943 Viipurissa syntyneen Erkki Liikasen laulu soi Texasin taivaan alla. Maali potkaistiin paikaltaan Nashvillessä, ja maali hyväksyttiin silti?! Mikä helvetti on sääntö 63.7 NHL:n sääntökirjassa? Nikita Zadorov kiusaa pienempiään. Miro Heiskanen. Miro Heiskanen, oliko jotain kysyttävää? Tässä muutama sekalainen kommentti viime päivien tapahtumista National Hockey Leaguessa.
The Moose
Ihmiset alkavat pikkuhiljaa ymmärtää, että 12 miljoonaa dollaria vuodessa Mikko Rantasesta on oikeastaan edullinen hinta. The Moose Nousiaisista on voimahyökkääjä, jolla on taitopelaajan kädet. Pelaaja, joka pystyy dominoimaan otteluja yksinään. Kuin tiiliseinä, kun joku yrittää ajaa päin. Kysykää vaikka Ethen Frankiltä.
Frank on se mies, joka AHL:n All Star-tapahtumissa on tehnyt hirmuaikoja luistelukisassa. Huippunopea luistelija, toivottavasti ei satuttanut pahasti ajaessaan Mikko Rantaseen.
Ja joskus Rantanen ottaa koko joukkueen reppuselkäänsä, kuten Edmonton Oilersin vieraillessa Dallasissa tiistaina. Kolme tärkeää pelaajaa Starsin normaalista kokoonpanosta oli sivussa loukkaantumisten takia. Jokunen muukin on sairastuvalla, mutta tässä tärkeimmät. Matt Duchene – mies joka silloin aikoinaan Coloradossa luovutti paikkansa Avalanchen ylivoimassa nuorelle suomalaiselle – loukkaantui 14. lokakuuta Minnesotan Jacob Middletonin taklauksesta. Puhdas tiltti, mutta osui valitettavasti päähän.
Ja sitten vielä kovan onnen Roope Hintz, joka ei ole pelannut Taylor Hallin tarjoileman tiltin jälkeen.
Kapteeni Jamie Bennin sivussa pitävä vaiva kuulostaa pelottavalta. Ilmarinta, englanniksi “collapsed lung”, tuli preseason-pelissä 23. syyskuuta, ja vaati leikkauksen. Tämän kirjoittanut ei muista vastaavaa tapahtuneen NHL-pelaajalle aikaisemmin. Toipumisaika 6-8 viiikkoa.
Mikko Rantasen saldo tiistaina: kaksi maalia ja yksi syöttöpiste. Epäilevät äänet siitä, ettei Rane osaa pelata ilman Nathan MacKinnonia ja Cale Makaria vierellään ovat hiljentyneet lopullisesti. Maalin jälkeen Texasin illassa kuultiin tuttu ääni. Rantanen oli valinnut maalilaulukseen Erkki Liikasen vuonna 1984 julkaistun “Maali se on hunajata”. TPS:n maalilaulu, kerrottiin Suomen vanhasta pääkaupungista.
Edmontonin näkökulmasta Rantasen maalissa huomion herätti Evan Bouchard (2), joka seisoi maila ilmassa maalialueella, väärällä puolella. Alkaa jo tuntua pahalta valittaa tähtipuolustajan tekemisistä joka postauksessa ja videossa.
Rantasen toisessa maalissa hän kuoletti Wyatt Johnstonin lähettämän kiekon ensin luistimellaan, sitten teki laukauksen tarkasti oikean tolpan juuresta, ohi Stuart Skinnerin. Maailmanluokan tekniikkaa Ranelta. Kiekko tuli luistimesta ja oli sekunnin kymmenesosan päästä maalissa.
Suomalaiset 300 maalin kerholaiset nyt NHL:ssä: Teemu Selänne (684 maalia), Jari Kurri (601), Olli Jokinen (321). Rantanen ohittanee Jokisen jo tällä kaudella, mutta jokerikaksikkoa hän ei tule saamaan kiinni. Maalien arvostus on kärsinyt jonkinlaisen inflaation viime aikoina Ovechkinin tehtyä jo 900. John Tavares liittyi juuri 500 maalin kerhoon, ja tuntui ettei siitä tehty kovin suurta numeroa. Mikä saattaa olla vaatimattoman pelaajan oma toive joka tapauksessa. 500 maalin kerhossa on nyt 49 jäsentä.
Mikko Rantanen on pelannut kaikki Dallas Starsin 13 ottelua. Hän on tehnyt seitsemän maalia ja merkkauttanut 17 pistettä. Keskimääräinen peliaika per ottelu 21:41.
Öljy kaipaa Corey Perryä
Edmonton Oilersin alkukausi on ollut kivikkoinen. Se on hävinnyt (sössinyt suomeksi) neljä ottelua viidestätoista, joissa se oli kahden maalin johdossa. Joukkueella on periaattessa sama pelaajien johtoryhmä, mutta viisaammin analysoimatta Öljyn pelistä puuttuu tunne.
Vieläkin yksi NHL:n parhaista joukkueista, mutta lyhyet kesät saattavat ottaa veronsa. Kahden tähden Stanley Cup darra ilman sormuksia. Aikaisemmin Edmonton oli kuitenkin joukkue, joka pystyi pitämään johtonsa loppuun saakka, lukitsemaan kentän.
Mitä Evan Bouchardiin tulee, olisiko niin, että valmennusryhmä, joka miehen parhaiten tuntee, ei ole laittanut vilttiin, pois ylivoimasta, penkin päähän, tai mitään, koska ehkä kyseessä on kaveri, jolta kova kurinpalautus vain veisi kamppailuhengen pois? Joku muu sisuuntuisi kurinpalautuksesta niin, että pelaisi seuraavalla kerralla paremmmin. Näyttäisi keskisormea. Pelkkää spekulaatiota tämä.
Sanotaan tässä, että Edmonton Oilers kaipaa Los Angelesistä paremman tarjouksen saanutta, 40-vuotiasta Corey Perryä. Perry pelasi juuri 1,400. runkosarjaottelunsa. Hän on LA:ssä tehnyt jo viisi maalia ja kahdeksan pistettä. NHL:ssä oli viimeksi tsekatessani kaksi joukkuetta, joilla ei ole vielä tappeluviitosta tällä kaudella, ja Edmonton on toinen niistä.
Corey Perry on todella pelaaja, jollaista ei usein tule vastaan. Unicorn, kuten täälläpäin sanotaan. Kaikista saavutuksistaan huolimatta, hän on vielä ikämiehenäkin se, joka osaa lukea tilanteesta, koska on nostettava omien henkeä. Viime kaudella hän ei epäröinyt aloittaa tappelua herättääkseen joukkueensa emotionaalisesti. Teki sen viitisen kertaa. 453 maalia tehnyt konkari. Hän saattaa olla maailman peliälykkän ammattilaiskiekkoilija tässä mielessä.
Finnish Fettucinin kosto
Miten näyttää valmentajalle keskisormea peliesityksellä vilttikomennon jälkeen?
Matias Maccelli istui yhden pelin, ja tuli seuraavassa kahden pisteen pelillä taas kokoonpanoon. Näin se tehdään.
Miro
Juuri, kun aloimme miettimään, ettei Miro Heiskasen alkukausi ole parasta mahdollista. Ehkä hän vielä toipuu viime kauden isosta operaatiosta ja pitkästä kuntoutusajasta; fyysisesti ja henkisesti – Starsin #4 pelasi ehkä kauden parhaan pelinsä.
Heiskanen pelasi monta vaihtoa Connor McDavidiä vastaan. Yksi harvoista NHL-pakeista, jotka pystyvät luistelemaan tarpeeksi hyvin pysyäkseen Connorin vauhdissa (Quinn Hughes, Cale Makar, Gustav Forsling, se junnu New York Islandersista varmaankin, ja Miro Heiskanen).
Tuossa ylläolevassa tasoitusmaalissa Heiskanen aloittaa tilanteen omasta päästä antamalla avaussyötön laidan kautta. Jake Walman lähtee vastaan punaviivalla. McDavid jää varmistamaan, mutta hän ei ole puolustaja. Ei ehkä oikea aika lähteä pakin vastaan, tämän kirjoittaneen mielestä. Kun ollaan 3-2 johdossa. Ryan Nugent-Hopkins tulee alas oikeaan paikkaan, mutta ei ota miestä. Ei ehkä näe tätä. Walman ei tule alas.
Kuten Rantasen toisessa maalissa, tässäkin kolmas mies tulee, ja tekee maalin. Se maali alkoi Leon Draisaitlin menetettyä kiekon hyökkäyspäässä, mutta hän ei tule alas.
Annunen potkaisee maalin irti – maali vai ei? Kinasteltavaa koko päiväksi
Kuka tietää, mikä helvetti on NHL-sääntökirjan sääntö 63.7?
Tästä maalista, joka hyväksyttiin jatkoajalla, on nyt kinasteltu ja riidelty vuorokauden ajan. Mielestäni Justus Annunen ei tahallaan potkaissut tolppaa paikaltaan. Maalikehikon pidikkeet pettivät, niitä ei oltu laitettu paikalleen oikein. Maalivahdit eivät potki maalia paikaltaan tahallaan.
Marcus Johansson, tuo ruotsalaispelaaja, josta ei koskaan puhuta mitään, teki maalin. Olemme aikaisemminkin puhuneet Johanssonista, tai siis siitä, ettei hänestä koskaan puhuta mitään.
NHL-sääntöjen mukaan, jos puolustava joukkue iskee maalin pois paikaltaan tarkoituksella tai vahingossa, ja jos hyökkäävällä joukkueella on välitön maalintekopaikka tilanteessa, maali hyväksytään.
Mitä mieltä muut? Taas tulkinnanvarainen sääntö, kuten lähes kaikki säännöt jääkiekossa ovat. Vai onko?
Nikita kiusaa pienempiään
Boston Bruinsin jykevä puolustaja Nikita Zadorov on miehenä yksi allekirjoittaneen suosikeista, usein mainitsemastani syystä. Olen sen sanonut hänelle ja paiskannut kättä. Hän sanoi arvostavansa sitä. Jos tuollaisia miehiä olisi tietyssä maassa enemmän, maailma olisi parempi paikka kaikkien elää.
Mutta jääkiekkokaukalossa Nikitan suoraviivainen tyyli ei aina maistu. Hän kohtelee usein pienempiään kaltoin, jos näin voidaan sanoa. Nuoremmat, taitavat pelaajat ovat useimmiten hänen kohteinaan. Ei koskaan kukaan lähellekään samankokoinen.
Hyvä nähdä, miten Islandersin pelaajat rientävät puolustamaan superjunnuaan Matthew Schaeferia. Häntä tullaan koettelemaan jokaisessa ottelussa.
Tyylikäs veto Zadorovilta vastata hullujen Islanders-fanien viesteihin sosiaalisessa mediassa. Kirjasto!?!
Little Ball of Hate voitti pelaajakaupan sittenkin
Onneksi en lähtenyt lyömään vetoa, kun eräs kaveri väitti puolitoista vuotta sitten Cutter Gauthier for Jamie Drysdale-treidin tapahduttua, että Anaheim tulee vielä vetämään pitemmän korren tuossa kaupassa. En väittänyt vastaan, en vain ollut asiasta ihan varma.
Gauthier pelasi silloin vielä Boston Collegessa, hän oli edellisen kesän NHL Draftin viitosvaraus ja juuri valittu U20 MM-kisojen parhaaksi hyökkääjäksi. Mutta hän ei halunnut pelata Philadelphiassa. Silloinen Flyersin valmentaja John Tortorella sanoi jotain melkein epäasiallista miehestä. Ducksin prospekteihin lisätty Ruotsissa syntynyt amerikkalainen teki 38 maalia viimeisellä kaudellaan NCAA:ssä, mikä on historiallinen läjä kiekkoja.
Drysdale pelaa hyvin veljellisen rakkauden kaupungissa, mutta Anaheimin GM Pat Verbeek sai selvästi haluamansa. Hän puhui silloin, ettei Ducksin organisaatiossa ollut Cutterin kaltaista pelaajaa. Ja että noin kahden vuoden kuluttua hän olisi valmis.
Cutter Gauthier on tänään jaetulla ykköstilalla NHL-maaleissa kymmenellä täysosumalla. Hän on vasta 21-vuotias. Taas yksi pelaaja, joka ansaitsisi päästä USA:n olympiajoukkueeseen, mutta toivottavasti häntä ei valita, koska en halua USA:n voittavan. Gauthier näyttää laukovan aina, kun siihen on tilaisuus. Oikein.
Jälkiviisaus on…viisautta.
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
X: @OnsideWithJouni
Facebook: Jouni Niemisen NHL
