Dallasin Mikko Rantanen on aloittanut ensimmäisen täyden NHL-kautensa Starsin paidassa mallikkaasti. Juuri 29 vuotta täyttänyt suomalaislaituri pelasi lauantaina Floridan Sunrisessa vaihdon, josta puhutaan pitkään Texasin taivaan alla. Ja ehkä muuallakin. On aika muistella joitakin legendaarisia NHL-vaihtoja, ja lisätä ehkä joukkoon yksi lisää.
The Shift
NHL-jääkiekossa pidetään yleisenä totuutena, että tyypillisten vaihtojen pituus on noin 45 sekuntia kerrallaan. Vauhti on niin kova, ettei kaukalossa kannata olla pitempään. Laatu ei aina korvaa määrää. Jotkut vaihdot ovat parempia kuin toiset. Jotkut muistetaan niin legendaarisina, niitten aikana on nähty niin huikeita yksilösuorituksia, niin uskomattomia tilanteita, tai niin sankarillisia rohkeuden ja kestävyyden todistuksia, että niille on annettu jopa kunnianimi. Ne muistetaan eri paikkakunnilla yksinkertaisesti termillä “The Shift”.
Jack Hughes pelasi kolme vuotta sitten ylipitkän vaihdon, joka kesti kuusi minuuttia ja kaksi sekuntia. Hän teki vaihdon aikana maalin, mutta Devils hävisi silti New York Islandersille. Alexei Kovalev pelasi NHL-uransa alkuvaiheissa New Yorkissa seitsemän minuutin mittaiseksi lasketun vaihdon, koska Iron Mike Keenan halusi antaa opetuksen.
Myöhemmin Pat Burnsin sanottiin pitäneen Montrèal Canadiensissa Kovalevin jäällä viiden minuutin ajan, koska halusi rangaista liian pitkään vaihdoissa viipymisestä. Molemmissa tapauksissa peräti 1,316 runkosarjaottelua pelannut taituri teki maalin vaihdossaan.
Philadelphiassa ei unohdeta koskaan kapteeni Mike Richardsin vaihtoa kevään 2010 Stanley Cupin playoffeissa. Richards näytti kaikki taitonsa niin puolustuksessa kuin hyökkäyksessä itäisen konferenssin finaalin Game 5:ssa vaihdon aikana, jonka hän päätti tasoitusmaaliin. Flyers voitti sarjan Canadiensia vastaan.
Boston Bruinsin Gregory Campbell pelasi minuutin ajan alivoimaa vielä sen jälkeen, kun hänen jalkansa murtui idän finaalin Game 3:ssa kevään 2013 playoffeissa.
Darren Helmin sisukas alivoimavaihto kevään 2009 lännen finaalissa Detroitissa sai koko The Joen yleisön nousemaan seisaalleen antamaan rakkautta numerolle 43. Kaksi vuotta sitten uransa lopettanut Helm oli tärkeä roolipelaaja Stanley Cup-joukkueissa ensin Detroitissa ja vielä Coloradossa.
“The Shift”-termin arvoisia vaihtoja on nähty muuallakin. Ryan Smyth oli jäällä yli viiden minuutin vaihdon ajan viimeisessä ottelussaan Edmonton Oilersin paidassa keväällä vuonna 2014. Smytty yritti rikkoa hänen ja Glenn Andersonin nimissä olleen seuraennätyksen ylivoimamaaleissa, mutta ei onnistunut. Eeppinen vaihto. Ja eeppinen ilta todelliselta seuraikonilta, joka paikallaolleitten mukaan riisui pelipaitansa vasta kello 1:38 aamuyöllä.
Sedinit tekivät Vancouverissa vaihdon tai pari, joissa he dominoivat kenttää. Esimerkkejä löytyy.
The Shift Sunrisessa
Dallas Starsissa tehtiin niin paljon muutoksia ennen tätä kautta – niin pelaajistossa kuin valmentajissa – että oli hankalaa lähteä ennustelemaan joukkueen syyskuntoa etukäteen. Lauantaina Dallasiin tuli kaksinkertainen Stanley Cup-mestari, aina hankala vastustaja, etenkin loukkaantumisista kärsineelle Starsille.
Mikko Rantanen pelasi varsinaisen peliajan lopussa vaihdon, joka kesti lähes kaksi ja puoli minuuttia. Virallisesti 2:24. Stars oli maalin tappiolla vaihdon alkaessa. Rantanen ei lähtenyt vaihtoon, kun olisi odotettu, vaan pysyi hyökkäysalueella, ilmeisesti haistettuaan mahdollisuuden tasoittaa.
Vaihto alkoi Floridan painostuksella Starsin puolustusalueella. Sitten Wyatt Johnston ja Mikko Rantanen veivät lopulta pelin toiseen päähän. Vanhalla kunnon kiekko päätyyn ja perään-taktiikalla vielä. Tässä vaiheessa molemmat olivat olleet jäällä jo noin puolentoista minuutin ajan. Tässä kohtaa olisi ollut yleensä aika mennä vaihtoon. Peliaika oli päättymässä. Tarvittiin maali, jotta päästäisiin jatkoajalle. Mutta he jatkoivat yritystä.
Johnston vei kiekon kulmaan. Myös Jason Robertson tuli mukaan tähän viimeiseen puristukseen. Brad Marchand sai kiekon lapaansa laidalla, mutta Robertson painosti juuri tarpeeksi saadakseen Marchandin heittämään kiekon rystyllä ylös, tarkoituksenaan saada purettua se ulos alueelta.
Puolustaja Ilja Lyubushkin oli tässä vaiheessa siirtynyt oikeaoppisesti keskelle siniviivan alla, ja hän keskeytti Marchandin purkuyrityksen. Sitten lähetti kiekon päätyyn. Ja tästä alkoi tilanne, josta tässä postauksessa haluttiin kertoa.
Sisu ja peräänantamattomuus
Mikko Rantanen näytti tässä tilanteessa todella sisunsa ja peräänantamattomuutensa. Kamppailussa Aaron Ekbladin kanssa maalin takana tuli poikittaista, ja iskua, mutta “Rane” kamppaili takaisin, piti tasapainonsa, nousi ylös kaaduttuaan, eikä luovuttanut. Koko ajan etsien tilaa, ja mahdollisuutta päästä iskemään tasoitusmaalin.
Ranen lihakset varmasti alkoivat tässä jo olla hapoilla, mutta hän pysyi maaliviivan alla, odottaen tilaisuutta.
Johnston lähti tässä vaiheessa jo pois, Sam Steel tuli tilalle. Esa Lindell ja Ilja Lyubushkin pitivät tilanteen elossa laidoilla omilta paikoilaan. Steel meni pian paikkaamaan Lyubushkinin noustua ylös, ja sai kiekon Robertsonilta.
Seuraavaksi kova syöttö Samilta maalin sivulle, juuri oikeaan paikkaan, mistä Rantanen ohjasi sen maaliin taitavasti ylös yli Sergei Bobrovskin. Peli tasan.
– Tässä nähtiin, miksi vaihdat koko farmin Mikko Rantasen saadaksesi, jos mahdollisuus tulee, kirjoitti Dallas Starsin vaiheita erinomaisesti kronikoiva Dallas Stars Newsin journalisti Robert Tiffin (Robertin kuvausta ottelusta on käytetty tämän postauksen päälähteenä).
– Stars pääsi jatkoajalle, koska Rantasella oli jotenkin tahdonvoimaa ja keinot, joilla huijata hallitsevat, kaksinkertaiset mestarit, vaikka hän oli ollut jäällä intensiivisessä ja raivokkaassa kamppailutilanteessa jo kahden ja puolen minuutin ajan.
– Onko NHL:ssä toista tuollaista pelaajaa kuin hän juuri nyt? En oikein usko, että on.
– Tuo vaihto oli niin hullu, niin ihana, ja niin uskomaton. Ja samalla, en suosittele kenellekään sen kopioimista samalla tavalla.
En tiedä, oikeuttaako Ranen hieno vaihto paikkaan “The Shift”-galleriassa, mutta täältä sinivalkoisten lasien takaa, annetaan sille kuitenkin sen ansaitsema kunnia.
Mikko Rantanen Bobblehead Night Texasin taivaan alla
Dallas Stars saa tänään tiistaina vieraakseen Edmonton Oilersin. Joukkueen, joka kahtena viime keväänä pudotti texasilaiset läntisen konferenssin finaaleissa. Ehkä koston paikka, Öljyn alkukausi on jotenkin perinteiseen tapaan sujunut kivikkoisesti. Connor McDavid on yhtäkkiä noussut kesähorroksestaan, ja ottanee pistepörssin ykköspaikan ehkä jo tänään.
The Moose saa oman Bobblehead-iltansa. Todella hieno lahjus maksaville katsojille Texasin taivaan alla.
Ja kerrankin Bobblehead, joka on oikeassa suhteessa pelaajan omaan päähän.
Vitsi, VITSI!
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
X: @OnsideWithJouni
Facebook: Jouni Niemisen NHL
