NHL-varaustilaisuuden jälkimainingeissa, muistelkaamme yhtä Draft-historian erikoisimmista tarinoista. Miten Vancouver Canucksin GM Brian Burke meni kesän 1999 varaustilaisuuteen kolmannen varausvuoron kanssa, ja lopulta käveli ulos sekä tilaisuuden toinen ja kolmas varaus, eli sekä Henrik että Daniel Sedin mukanaan.
Sedinery
Sedinin kaksoset. Nuo tosiruotsalaiset NHL-pelaajat. Örnsköldsvikin miehet. Henrik ja Daniel. Daniel ja Henrik.
TARJOUS: 2 vihjettä 1 hinnalla!
🎾 Tennisvihjeitä livenä!
1. Rekisteröidy ja käytä koodia “ATLEETTI25“.
2. Osta vihjepalvelusta vihje.
3. Saat seuraavan vihjeen ilmaiseksi!
ATLEETTI x VEDONLYÖJÄ.com
Kun he pelasivat viimeisen NHL-ottelunsa Edmontonissa 7. huhtikuuta, vuonna 2018, he olivat legendoja. Omalla pelillään ja käytöksellään paikkansa ansainneita legendoja. Ei pelkästään Vancouverissa, koko jääkiekkomaailmassa. Rogers Placen yleisö antoi ruotsalaispojille asiaankuuluneet suosionosoitukset, vaikka oltiin vierashallissa. Edmonton Oilersin joukkue kävi kättelemässä kaksoset.
Daniel ja Henrik olivat muutakin kuin vain todella hyviä pelaajia. He olivat aikaansa edellä. He muuttivat tapaa, jolla peliä pelataan NHL:ssä. He veivät jääkiekkoa eteenpäin.
Kaksoset pelasivat kiekonhallintapeliä jo ennenkuin siitä tuli muotia. He käyttivät etukäteen suunniteltuja kuvioita suoraan aloituksista ennenkuin niistä tuli tavallisia. “Laukaussyötöt”, eli kanadaksi “slap pass”. Termi tunnettiin, mutta vasta Sedinit tekivät siitäkin täydellistä taidetta. Rotaatiopeli kulmissa. Syöttö tyhjään paikkaan, jossa ei ensin näyttänyt olevan ketään, ja hetkessä siinä onkin. Se kova syöttö päädyn kautta, joka tuleekin etukäteen sovittuna hyökkääjälle, jonka Elias Pettersson “varasti” kaksosilta heti ensimmäisellä kaudellaan.
Esimerkkejä on paljon. Tuntui kuin joka ilta Sedinit olisivat aina keksineet jotain uutta. Asiantuntevat jääkiekkofanit ostivat lippuja peleihin Vancouverissa (ja muuallakin) vain nähdäkseen, mitä Sedinit tekevät seuraavaksi.
Kaksosten harjoittelu oli omaa luokkaansa. Sanottiin, ettei kukaan treenannut kovempaa kuin Sedinit. He olivat aina huippukunnossa. Ja kaukalon ulkopuolella he toimivat aina ensiluokkaisesti. Jo tulokaspelaajina he ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi jokaikiselle sairaalakäynnille.
Henrik ja Daniel ovat epäitsekkäitä. He eivät koskaan menettäneet hermojaan. Mahdoton kuvitella parempia esimerkkejä sellaiselle, joka haluaa olla kaikin tavoin hyvä ihminen. Kun he lahjoittivat puolitoista miljoonaa dollaria vancouverilaiselle lastensairaalalle, he eivät halunneet asiaa julkisuuteen. He suostuivat vasta, kun sairaalan mielestä julkisuus kannustaisi muitakin lahjoittamaan.
Katsomme nyt jälkeenpäin Sedinien menestystä, vuosia NHL:ssä, pisteitä, palkintoja ja kaikkea, ja muistamme ehkä vain kaiken positiivisen. Yli 2,600 peliä, yli 2,100 pistettä, kaikki Canucksin paidassa. Isoja palkintoja. Mutta kaksosten aika NHL:ssä, etenkin alku, ei aina ollut kaunista.
He saivat kokea paljon menestyäkseen kovassa National Hockey Leaguessa. Paljon likaisia otteita. Jokaisessa pelissä, etenkin uran alkuaikoina, vastustajat yrittivät pelotella. Iskuja suoraan naamaan. Poikittaisia mailoja. Sedineiltä lyötiin kirjaimellisesti hampaita suusta. Veri lensi. Jotkut joukkueet lähettivät kovanaamansa heidän kimppuunsa. Clarke Wilm tulee mieleen.
Rauhallisten, aina korrektisti käyttäytyvien ruotsalaispoikien kovuudesta, niin fyysisestä kuin etenkin henkisestä kovuudesta, ei koskaan puhuta liikaa. He saivat kuulla buuauksia, heitä haukuttiin, kritisoitiin ja heidät jopa asetettiin naurunalaisiksi. Jopa, tai etenkin Vancouverin omassa mediassa. Vancouverin radiossa toiminut, jo edesmennyt höyrypää Neil Macrae keksi termin “Sedin Sisters”, ja käytti sitä avoimesti.
Macrae lopetti vasta sen jälkeen, kun Vancouverin GM Brian Burke uhkasi, ettei kukaan Canucksin pelaajista tulisi hänen radioasemansa CKNW:n vieraaksi enää koskaan.
Sedineitä haukuttiin pehmeiksi. Hitaiksi. Liian passivisiksi. Liian samanlaisiksi. Kuten usein tällaisissa tapauksissa, osa suuresta yleisöstä lähti tähän narratiiviin mukaan.
Kaikki haukut tekivät kaksosista vain päättäväisempiä ja vahvempia. He eivät taipuneet, eivätkä katkenneet. He eivät koskaan valittaneet sanallakaan. Heistä tuli Canucksin kopin johtajia, omalla hiljaisella tavallaan, esimerkillään. He olivat aina numero yksi ja kaksi seuran harjoitusleireillä pidetyissä kuntotesteissä. Heillä oli aina hyvä päivä. He olivat aina positiivisia. He pysyivät, ja ovat tähän päivään saakka pysyneet, vaatimattomina.
Alku NHL:ssä ei ollut juhlaa. Valmentaja Marc Crawford saa kunniaa siitä, ettei hän koskaan luovuttanut kaksosten suhteen. “Crow” sai kuulla suoraan medialta ja faneilta, miksi hän antoi Sedinien pelata jatkuvasti niin paljon kakkosketjussa. Arvostelijat eivät nähneet, miten kaksoset väsyttivät vastustajan kakkospakkiparin jokaisessa pelissä. Heitä vastaan ei juuri tehty maaleja. Pisteet tulisivat myöhemmin. Ja tulivatkin.
Mennään seuraavaksi noin 26 vuotta taaksepäin..
Burkie
Brian Burke on yksi viime vuosikymmenten värikkäimmistä persoonista National Hockey Leaguessa, ja tämän tarinan ykköstähti. BB on ollut pelaaja-agentti, toiminut liigan ja useamman seuran palveluksessa, hänet on nähty kommentaattorina. Iso irlantilainen, Harvardin yliopistossa oikeustieteen tutkinnon suorittanut. Ensimmäinen Kaliforniaan Stanley Cupin tuonut GM (Anaheim Ducks, 2007), USA:n olympiajoukkueen GM.
Burkie sanoo aina rehellisesti oman mielipiteensä. Hän on kovaotteisen jääkiekon ystävä. Kovan ulkokuoren alla ehkä vähän erilainen kuin julkisuuden persoonasta voisi kuvitella. Burke oli avoimesti homoseksuaalisten oikeuksien puolella jo kauan ennen kuin siitä tuli coolia. Hänen nuorin poikansa Brendan Burke toimi jääkiekossa, ja tuli ulos kaapista jo vuonna 2009. Brendan kuoli traagisesti auto-onnettomuudessa vain vähän myöhemmin.
Brian Burke tunnetaan miehenä, joka varasi Chris Prongerin Hartford Whalersiin, toi Phil Kesselin Toronto Maple Leafsiin, ja tarjosi isosta polvileikkauksesta toipuneelle Teemu Selänteelle mahdollisuuden palata Anaheim Ducksiin.
Daniel ja Henrik Sedinin varaaminen – juuri tässä järjestyksessä – Bostonissa, vuonna 1999, on monista Burkie-legendoista ehkä suosituin.
– Varasin heidät väärässä järjestyksessä, on Burke sanonut myöhemmin. – Hank oli parempi pelaaja kuin Danny oli.
Gradin
Vancouver Canucksin Euroopan scouttina tässä tarinassa esiintyvä Thomas Gradin oli yksi ruotsalaispelaajien toisen aallon edustajista NHL:ssä, jos näin voidaan sanoa. Hän seurasi ensimmäisen aallon pelaajien, kuten Börje Salmingin, Ulf Nilssonin ja Anders Hedbergin menestystä 1970-luvun lopulta pitkälle 1980-luvulle.
Alunperin Chicago Black Hawksin varaus MoDo AIK:sta. Hawksin GM Bob Pulford päätti, ettei Chicagolla ollut mitään käyttöä ruotsalaiselle, ja treidasi tämän Vancouveriin jo ennen NHL-uran alkua toisen kierroksen varausoikeutta vastaan.
Vikkelästä ruotsalaisesta tuli sittemmin yksi Vancouverin parhaista pelaajista. Hän teki yli 20 maalia jokaisella seitsemällä ensimmäisellä kaudellaan NHL:ssä. Hän rikkoi 30 maalin rajan kolmesti. Canucksin GM Jake Milford ei koskaan hukannut tilaisuutta muistuttaa kaveriaan tästä pelaajakaupasta.
– Pully käyttäytyy kuin hiekkapaperialustalta paskaa syövä bulldoggi aina kun mainitsen Gradinin nimen, naureskeli Milford.
Peliuran jälkeen Thomas Gradinista tuli scoutti Vancouverin organisaatioon.
Gradin oli se, joka ensimmäisenä vinkkasi Sedineistä Brian Burkelle. Kaksi erinomaista nuorta lupausta, mutta heidän varaamisensa tiellä oli joitakin esteitä. Ensinnäkin, kaksoset olivat jo etukäteen ilmoittaneet agenttinsa Michael Barnettin kautta, että tapahtui mitä tahansa, he eivät aloittaisi NHL:ssä vielä heti varauksensa jälkeen.
Toinen este oli isompi ongelma. Kaksoset olivat ilmoittaneet, etteivät he tulisi Pohjois-Amerikkaan ollenkaan, ellei heidät varaisi sama NHL-joukkue. He tulisivat vain pakettina, mikä käytännössä näytti mahdottomalta. Heidät saadakseen NHL-seuralla tulisi olla kaksi varausoikeutta neljän ensimmäisen joukossa.
– Sinun on keksittävä keino saada molemmat, sanoi Gradin Burkelle.
– Oletko menettänyt f……g järkesi?, vastasi Burke. – Kukaan ei ole koskaan varannut kahdesti top-neljän sisällä. Mistä minä voin saada kaksi huippuvarausoikeutta?
– En välitä mistä, sanoi Gradin. – Sinun on pakko saada heidät.
MM-kisat ja MM-kisat
Brian Burke kuunteli Thomas Gradinia, ja meni katsomaan kaksosia vuoden 1999 U20 MM-kisoihin Winnipegiin. Sedinit tekivät paljon pisteitä, mutta useimmat niistä tulivat niin sanottuja helppoja maita vastaan. Tai kuten BB itse sanoi, “Israelia, Kreikkaa ja Afganistania vastaan”.
Kanadaa ja USA:ta vastaan joku oli aina kaksosten kimpussa. Heidät ajettiin kumoon ainakin kaksikymmentä kertaa pohjoisamerikkalaisten junnujen toimesta. Ei yhtään pistettä. Tämä ei vakuuttanut Brian Burkeä.
Käänne tapahtui miesten MM-kisoissa seuraavana keväänä. Tre Kronor valitsi Henrik ja Daniel Sedinin Norjassa pelattuihin MM-kisoihin. Burke kutsuu kisojen näkemistä “Kristuksen näkemiseksi”. Hän näki omin silmin, millaista kaksosten peli parhaimmillaan oli. Kuudes aisti. Nyt Brian Burke ymmärsi, mistä Gradin oli puhunut koko ajan.
Yksi ongelmista oli se, että samoissa kisoissa oli myös Chicago Blackhawksin sikariporras. Hawksilla oli neljäs varausoikeus seuraavan kesän NHL Draftissä. Vancouverilla oli kolmas. Chicagon johto näki samat asiat kuin Burkie näki.
Fleet Center, Boston, 26. kesäkuuta 1999
Vancouver Canucks ei pelannut hyvin kaudella 1998-99. Vaikka kokoonpanossa oli pelaajia, kuten Alexander Mogilny, Mark Messier, ja Markus Näslund, kausi päättyi sarjataulukon kolmanneksi viimeiselle sijalle. Joten Brian Burke lähti NHL-varaustilaisuuteen kolmas varaus takataskussaan.
Hänen oli pakko saada toinen varaus vielä jostain. Hän teki tämän kolmella eri pelaajakaupalla ennen Draftin alkua.
Ensimmäinen pelaajakauppa tehtiin Chicago Blackhawksin GM Bob Murrayn kanssa. Burke aloitti Murrayn pehmittämisen ja suostuttelemisen jo kolme viikkoa ennen. Lopulta Bob suostui antamaan Hawksin neljännen varausoikeuden puolustaja Bryan McCabea ja kesän 2000 ykköskierroksen varausoikeutta vastaan.
– Bob Murray on kova mies, sanoi Burke. – Vaikka me maksoimme liikaa, koko kauppaan meni paljon aikaa.
Murray viivytteli. Hän halusi McCaben, josta Burke ei millään halunnut luopua. Lopulta päätös tehtiin.
Brian Burke tarvitsi Chicagon nelosvarauksen, koska se saattaisi käydä kauppatavarana, jolla Tampa Bay Lightningilta saataisiin ykkösvaraus. Jos Tampa ei suostuisi kauppoihin, Sedinit jäisivät haaveeksi. Tampan GM:nä toimi Rick Dudley, mies, jonka nimi löytyy useamman menestyneen NHL-seuran takaa (mukaanlukien tämän ja viime kauden Florida Panthers).
Burke ja Dudley neuvottelivat puhelimessa myöhäiseen yöhön saakka, Draftiä edellisenä iltana. Neuvottelut eivät sujuneet myönteisissä merkeissä.
– Me puhuimme myöhäiseen iltaan saakka, löimme luurin toistemme korvaan, kiroten ja parjaten toisiamme, sanoi Burke. – Menin nukkumaan, eikä minulla ollut diiliä. Ajattelin, että annoin pois McCaben ja ensimmäisen. Olen tehnyt kamalan virheen.
Tässä vaiheessa Brian Burke tiesi, että hän voi hyvin helposti saada kenkää, ellei jotain tapahdu.
– Olin vain kiitollinen siitä, ettemme olleet samassa hotellissa, koska Dudley olisi saattanut tulla yläkertaan, ja olisin saanut turpaani.
Huonosti nukutun yön jälkeen Brian Burke meni TD Garderniin kolme tuntia ennen Draftin alkua. Rick Dudley muutti mielensä. Canucks antoi Tampalle neljännen varauksensa, ja kaksi toisen kierroksen oikeutta, ja sai niillä ykkösvarauksen.
Nyt Burkellä oli ykkös- ja kolmosvaraus taskussaan.
Enää piti suostutella Atlanta Thrashersin GM Don Waddell, jolla oli kakkosvaraus.
Burke meni Atlantan pöytään, ja istui Waddellin viereen.
– Don, haluatko olla tämän Draftin ykköstähti, aloitti Burke myyntipuheensa.
– Fuck you, vastasi Waddell. – Olen nähnyt, miten kävelet ympäriinsä. Minulla on aika hyvä käsitys siitä, kenestä tulee tämän Draftin ykköstähti.
Burke vetosi siihen, että Atlanta voisi historian ensimmäisenä laajennusjoukkueensa varata ensimmäisenä. Se voisi ottaa Patrik Stefanin. Thrashersin omistaja Ted Turner, yksi kuuluisimmista amerikkalaisista henkilöistä siihen aikaan, oli talossa.
Don Waddell suostui. Atlanta antoi Vancouverille kolmannen kierroksen varausoikeuden, ja nousi kakkosesta ykköseksi.
Thomas Gradin nousi tässä vaiheessa Vancouverin pöydästä, ja huusi katsomossa istuneille Sedineille: “Välkommen till Laget!”
Bettman
Kesän 1999 NHL Draft alkoi.
Komissaari Gary Bettman nousi lavalle, ja vastaanotti tavanmukaiset buuaukset.
– Minulla on joitakin pelaajakauppoja ilmoitettavana, hän sanoi, hetken hymyiltyään.
Bostonin yleisö oli hiljaa. Kuolemanhiljaa. Gary oli siis sanonut “kauppoja”, monikossa. Yleensä näissä tilanteissa ilmoitetaan yksi pelaajakauppa.
– Vancouver treidaa Bryan McCaben ja vuoden 2000 ensimmäisen kierroksen varausoikeuden, vaihdossa Chicagon ykkösvaraukseen, joka on tilaisuuden neljäs.
Yleisö kohahti ymmärtäessään, että nyt Canucksilla oli sekä kolmas, että neljäs varausoikeus.
– Minulla on toinen pelaajakauppa ilmoitettavana, Bettman jatkoi.
Halli hiljeni taas.
– Tampa Bay treidaa ykkösvarauksensa Vancouveriin, neljättä varausta ja kahta kolmannen kierroksen varausoikeutta vastaan.
Nyt kaikki ymmärsivät, että Vancouverilla oli ykkönen ja kolmas.
– Minulla on vielä yksi pelaajakauppa ilmoitettavana, sanoi Bettman.
Taas kohu laantui ja yleisö odotti, mitä tulisi seuraavaksi.
– Vancouver treidaa ykkösvarauksen Atlantaan, vaihdossa kakkosvaraukseen ja varaukselliseen kolmannen kierroksen oikeuteen kesän 2000 Draftissä.
– Joten, nyt varausjärjestys on Atlanta, Vancouver, Vancouver, Tampa.
NHL-historan dramaattisin varaustilaisuus
Lopulta kävi niin, että Atlanta Thrashers siis varasi Patrik Stefanin ensimmäisenä. Ted Turner tuli Thrashersin johdon mukana lavalle.
Sitten oli Vancouverin vuoro.
Brian Burke oli teetättänyt kaksi Canucks-paitaa tilaisuutta varten etukäteen. Molemmissa numero 99 selässä. Toisessa nimi H. Sedin ja toisessa D. Sedin. Burke ei vielä pystynyt erottamaan kaksosia toisistaan, joten hän piti paitoja käsissään ja antoi kaksosten itse valita paitansa.
Kaksoset pitivät lupauksensa, ja palasivat vielä yhdeksi kaudeksi Örnsköldsvikiin varaustilaisuuden jälkeen.
He tunsivat tarvitsevansa vielä yhden kauden koti-Ruotsissa ennenkuin he olisivat valmiita NHL-kaukaloihin.
Mutta loppu on historiaa.
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
X: @OnsideWithJouni
Facebook: Jouni Niemisen NHL
Päälähde tämän tarinan takana: Brian Burken kirja “Burke`s Law, A Life in Hockey”
