Sveitsi ei kuulu aivan jääkiekon suurmaihin, mutta se on heti kuuden isoimman tuntumassa. Silti muun muassa Itävallasta, Italiasta, Unkarista ja Sloveniasta virtaa Suomeen enemmän lupauksia.
U20 SM-sarjan historiassa on pelannut vain seitsemän sveitsiläistä. Liigassa on nähty vain kuusi sveitsiläispelaajaa, jotka ovat pelanneet yhteensä vain 80 ottelua.
Tästä sakista yhdeksässä pelissä Ilvestä tällä kaudella edustanut Paul Mottard on ainoa alle 20-vuotiaiden sarjasta Liigaan yltänyt sveitsiläinen pelaaja. Hänkin teki juuri ensi kaudeksi monivuotisen sopimuksen SC Bernin kanssa.
Mottardin esimerkki osoittaa, että Liiga-seurojen on liki mahdotonta saada hyötyä sveitsiläisistä pelaajista. Syy sille on maan sarjajärjestelmä yhdistettynä valtaviin resursseihin ja tiukkoihin ulkomaalaisrajoituksiin.
NL-joukkueen kokoonpanossa saa yhdessä ottelussa olla vain kuusi ulkomaalaista ja SL:ssä vain kaksi, joista yksikään ei saa olla maalivahti. Tämän takia hyvistä sveitsiläispelaajista maksetaan kotimaassaan valtavia summia.
Alle 21-vuotiaiden pääsarjan ja miesten kahden ylimmän sarjatason, NL:n ja SL:n välillä on asiaa korjaamaan pyrkivistä päätöksistä huolimatta ammottava kuilu. Siksi parhaat sveitsiläislupaukset lähtevät nuorena ulkomaille, etenkin Kanadaan.
Joitakin heistä menee myös Ruotsiin, sillä SHL:ssä on hyviäkin kokemuksia sveitsiläisistä, mainitsemisen arvoisina Dean Kukan, Lian Bichsel ja Kevin Fiala. Tämä johtuu siitä, että länsinaapurissa on resursseja kilpailla parhaista lupauksista.
Suomessa tähän ei ole mahdollisuuksia, joten jatkossakaan Liiga-seurojen ei ole syytä panostaa sveitsiläisiin pelaajiin, ellei useampi asia muutu merkittävästi.






























































