SM-liiga menee uusiksi. Siitä pitää huolen uusi sarjajärjestelmä, joka otetaan käyttöön kaudella 2027-28. Motiivit päätöksiin, jotka johtivat tähän eivät välttämättä kumpua seurapomojen halusta toimia vilpittömästi suomalaisen jääkiekon hyväksi, vaan pakosta ja pelosta, kirjoittaa Atleetin Panu Markkanen.
Kauan siinä meni, ennen kuin SM-liigan sarjajärjestelmään saatiin kaivattu muutos. Liian kauan, sanoo moni kotimaisen kiekon pitkäaikainen seuraaja. Suljettu sarja ja vain kabinettipäätöksillä mahdollista ollut nousu olivat näivettäneet sarjan henkihieveriin ja sen seurat enemmistöltään suurten taloudellisten tappioiden kärsijöiksi.
Torstaina 27.11. järjestetty yhtiökokous viimein päätti, että kaudella 2027-28 pelataan SM-liigan alla mallilla, jossa ylemmällä tasolla pelaa 14 ja alemmalla kymmenen joukkuetta. Tähän päätökseen yhtiökokoukseen osallistujat olivat käytännössä pakotettuja. SM-liigan puheenjohtaja Jyrki Seppä myönsi sen suoraan Atleetin haastattelussa, että lähtökohta yhtiökokoukselle oli se, että uusi sarjajärjestelmä syntyy.
Kun vaihtoehtoja ei ole, on kyse pakosta. Pakko on pääpiirteissään negatiivissävytteinen sana, sillä kun pakon edessä toimitaan, ollaan selkä seinää vasten. Sovun on löydyttävä ja se on löydettävä keinolla millä hyvänsä.
Pakon ilmapiirin Helsingin Vallilassa sijaitseviin toimistotiloihin toi osaltaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto, osaltaan asianajaja Heikki Seppälän hiljattain tiedottama hanke kilpailevan liigan perustamisesta, mikä veisi SM-liigan suurimmat seurat eittämättä mennessään.
Toinen pakottava tekijä löytyi Helsingin Ilmalasta: Jokerit. Lokakuun lopulla saatiin julkisuuteen tilintarkastus- ja konsultointipalvelu EY:n tutkimus, jonka mukaan Jokereiden mukanaolo SM-liigassa lisäisi liigan liikevaihtoa vuositasolla 15 miljoonaa euroa. Rahaa olisi siis tulossa, ja se kiekkopomoille aina kelpaa.
Maanläheisempi esimerkki asiasta on se, että kun Jokerit tulisi mille tahansa liigapaikkakunnalle pelaamaan, olisi halli täynnä. Ja kun tämän paikkakunnan seura voittaisi hesalaiset, voisi hallista poistuva kansa ajatella, että ”hei, me voitettiin Jokerit, tullaan seuraavaankin peliin.” Jokerit piti käytännössä saada ensi kaudeksi liigaan, ja kun päätettiin viime kauden Mestiksen mestarin saavan hakea liigalisenssiä ensi kaudelle, tämä myös käytännössä varmistettiin.
Jokerit julkaisi tuoreeltaan X:ssä videon, jossa jokerilogolla koristeltu tennari kiilaa hissin oven väliin, ja puheenjohtaja Mikko Saarni iskee tämän jälkeen logomaisesti silmää. Viesti on selvä: Jokerit ei jätä mitään sattuman varaan sen suhteen, etteikö liigapaikka ensi kaudeksi tulisi. Jokerit oli omalla toiminnallaan pakottanut SM-liigan siihen tilanteeseen, että se pitää saada liigaan mahdollisimman pian.
Sitten siihen pelkoon. Yleinen konsensus on ollut jo pitkään se, että ylimmän sarjatason ideaali joukkueiden määrä on 12. Tätä kohti oltiin myös pitkään menossa, ennen Ässien raportoitua kirjettä muulle liigalle, että mallista 14+10 on myös äänestettävä. Tähän lopulta taivuttiin.
Eli lopulta löytyi käytännössä tarpeeksi monta ”pikkuseuraa” jotka kääntyivät tälle kannalle, mikä tarkoittaa useamman liigaseuran mahdollistavan itselleen paikan ensi kauden mammuttikokoisen liigan sijoituksellaan kahden vuoden päästä alkavaan 14 joukkueen pääsarjaan. Tippumista B-liigaan pelättiin siis liian monella paikkakunnalla, jotta oltaisi saatu kahden vuoden päästä kaivatun kokoinen A-liiga.
On ymmärrettävää, että Ässien ponsi sai kannatusta. SM-liigan pienemmät seurat tulevat myös pienemmistä kaupungeista, joissa SM-liigaseuran isona tai pienenä pomona on komeaa patsastella. B-liigaseuran dirikan hohto on himmeämpi, joten asemaa ei haluta menettää tai sen tuoman statuksen pienentämistä riskeerata.
Olisi toki ylevää, jos jokin pienemmän liigaseuran pomo perustelisi B-liigaan joutumisen pelkoa sillä huolella, että päätasolta putoamisella voisi olla vaikutusta seuran mahdollisuuksiin työllistää jatkossa kaikki ne ihmiset, jotka ovat tällä hetkellä seuran palkkalistoilla. Se on pahimman luokan paskapuhetta.
Kokemus on osoittanut, että mitä ylemmäs organisaatioissa mennään, sitä pienempi siellä toimivan henkilön huoli on siitä, miten alempana toimivan henkilön toimeentulo turvataan verrattuna siihen pelkoon, mitä statuksen menettäminen merkitsee sille yläoksilla istujalle.
SM-liigan yhtiökokouksen osallistujat olivat pakon sanelemassa tilanteessa ja toimivat pelkoa tuntien päätöksiä tehdessään.
Teksti: Panu Markkanen
