Grenoblen 1968 olympiakisojen jääkiekkoturnaus jäi suomalaiseen kiekkohistoriaan ikimuistoisesta voitosta. Suomi voitti turnauksessa Kanadan maalein 5-2.
NHL:ssä kiekkoilleet pelaajat saivat osallistua olympialaisiin ensi kertaa vasta 1988, mutta Neuvostoliiton ja Tshekkoslovakian pelaajat olivat Grenoblen 1968 kisojen aikaan tosiasiassa ammattilaisia. Kanada joutui turnaukseen amatöörijoukkueella, jossa pelasi kuitenkin useita tulevia NHL-ammattilaisia.
Kanada oli Suomea vastaan ylivoimainen suosikki. Leijonat pystyi kuitenkin voittamaan Kanadan ja vielä selvin lukemin. Koskaan aiemmin Leijonat ei ollut Kanadaa kaatanut.
– Muistaakseni olimme Kanadaa vastaan alakynnessä koko pelin. Tuntui, että tuolta se tuli ja tuonne se meni – ja kovaa! Tämä Kanada-ottelu, kuten vuotta aiempi matsi tshekkejä vastaan, olivat fyysisesti aivan kauheita pelejä. Mutta niissä tuli todistettua, että fyysinen kunto ei aina ratkaise. Kuten olen joskus väittänyt, mailatekniikka ja synnynnäinen laiskuus ovat olleet aseet, joilla pärjäsimme. Menimme juuri sinne, minne piti, kun voimat eivät riittäneet enempään, Suomen Grenoblen kisojen olympiajoukkueessa pelannut Matti Harju muisteli Atleetin toimittajan Harri Pirisen KiekkoUutisille tekemässä haastattelussa.
Suomessa pelattiin 1960-luvulla vielä amatöörikiekkoa, mutta olosuhteet kohenivat vuosikymmenen lopulla huomattavasti. Tampereelle ja Helsinkiin saatiin jäähallit.
Tshekkiläinen Gustav Bubnik pestattiin Suomen päävalmentajaksi 1966. Hän vei vaatimustasoa heti paljon eteenpäin.
MM-kisoissa 1967 Suomi kykeni voittamaan jo Tshekkoslovakian.
– Niinä Bubnikin päävalmentajavuosina Suomen kiekkoilu nousi paljon. Ymmärsimme, että pystymme pärjäämään isojakin kiekkomaita vastaan. Neuvostoliitto oli ainoa, jolle emme mahtaneet mitään. Mutta he harjoittelivatkin yksitoista kuukautta vuodessa yhdessä, muisteli Matti Reunamäki KiekkoUutisille Pirisen haastattelussa.
Vuodenvaihteessa 1967-68 Bubnik vei Leijonat pelimatkalle Kanadaan. Sieltä tuli arvokasta oppia vaatimustasosta, mikä varmasti osaltaan vaikutti sensaatiomaiseen voittoon Grenoblessa Kanadan olympiajoukkueesta.
Mitaleille Suomen panos ei Grenoblessa kuitenkaan riittänyt. Neuvostoliitolle hävittiin 0-8, Tshekkoslovakialle 3-4 ja Ruotsille 1-5.
Suomi voitti DDR:n 3-2, Länsi-Saksan 4-1 ja pelasi Yhdysvaltojen kanssa tasan 1-1. Pronssia voittanut Kanada päihitti Suomen kolmella pisteellä, vaikka suomalaisille hävisikin.
Viimeisessä ottelussaan Kanadalla oli Neuvostoliittoa vastaan panoksena olympiakulta. Tshekkoslovakialle edellisessä pelissään 4-5 hävinnyt Neuvostoliitto voitti Kanadan kuitenkin 5-0 ja nappasi kultamitalit. Tshekkoslovakia jäi hopealle.
Ruotsi oli turnauksen nelonen. Se päihitti Suomen kahdella pisteellä.
Grenoblen kisojen aikaan arvostus jääkiekkoa kohtaan nousi Suomessa huomattavasti. Voitto Kanadasta varmasti vaikutti siihenkin, että jääkiekko 1960-70 -luvun taitteessa nousi Suomen suosituimmaksi joukkuelajiksi. Siinä sivussa tekojääradat katettiin jäähalleiksi.
