Jouko ”Jokkeri” Törmänen nousi Suomen kansallissankariksi Lake Placidin 1980 olympiakisoissa voitettuaan suurmäen olympiakultaa. Näytti jo siltä, että Suomi jäisi olympiahistoriassa toisen kerran vaille kultaa, mutta kisojen toiseksi viimeisenä päivänä hypätty suurmäen kisa pelasti Suomen joukkueen mediaryöpytykseltä.
Jouko Törmänen oli hypännyt olympialaisissa jo Innsbruckissa 1976. Siellä hän oli normaalimäessä 14:s ja suurmäessä 10:s.
Suomen mäkihyppy oli 1970-luvun lopulla taas nosteessa monen lamavuoden jälkeen, mutta Törmänen ei ollut Suomen suurin tähti. Kari Ylianttila voitti Keski-Euroopan mäkiviikon 1978, Tapio Räisänen voitti 1978 MM-kultaa ja Pentti Kokkonen voitti mäkiviikon 1979.
Asetelmat huipulla heittelivät. Räisästä ei valittu 1980 olympialaisiin maailmanmestaruudestaan huolimatta.
Törmäsellä oli ollut haasteita tasaisten kilpailusuoritusten kanssa. Hän haki apua henkisestä valmennuksesta. Lake Placidin olympiatalvena se tuotti tulosta.
Normaalimäen kisassa Törmänen oli Lake Placidissa kahdeksas. Suurmäestä tuli sitten täyspotti.
”Lapin etiäiset ja noidat ja noitarummut kumisemaan”, alusti radioselostaja Paavo Noponen Törmäsen toista hyppyä. Etiäisistä ja katsomossa nähdyistä noitarummuista oli apua.
Sveitsiläinen Hansjörg Sumi johti kisaa ensimmäisen kierroksen jälkeen. Hän epäonnistui toisella hypyllään, mikä ratkaisi Törmäsen kullan.
Vaihtelevat tuuliolot häiritsivät kilpailua. Törmäselle sattui molempiin hyppyihin hyvä tuulirako, mutta kulta tuli senkin ansiosta, ettei Sumin pääkoppa toisella kierroksella kestänyt.
Nuori lahtelainen Jari Puikkonen ponkaisi suurmäessä olympiapronssille, joten Suomi sai kisasta kaksi mitalia. Suomalaisten väliin kiilasi Itävallan Hubert Neuper.
Törmänen ei ollut voittanut mäkikisaa ulkomailla neljään vuoteen. Kulta oli senkin vuoksi melkoinen yllätys.
Törmänen palasi kotiin juhlittuna sankarina. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen iloitsi mitalikahveilla, että kisat saivat sittenkin iloisen päätöksen ja vaikutti urheilumiehenä helpottuneelta.
Rovaniemellä Törmänen sai nimikkokadun. Se tunnetaan nimellä Jokkerinpolku.
Törmänen kilpaili Lake Placidin jälkeen vielä muutaman kauden. Enää ei menestystä tullut.
Siviiliammatiltaan Törmänen oli rakennusinsinööri. Hän teki urheilu-uransa jälkeen kuitenkin pitkän uran Kansainvälisessä Hiihtoliitossa mäkihypyn johtotehtävissä.
Törmänen kuoli 3. tammikuuta 2015 vaikean sairauden murtamana. Hän oli 60-vuotias.
