Suomi voitti viimein ensimmäisen jääkiekon olympiakultansa Pekingissä 2022. Saavutuksen arvoa on vähätelty, koska NHL-kiekkoilijat eivät olleet mukana, mutta faktahan on, ettei suomalainen jääkiekkoilu ole koskaan saanut niin paljoa kansainvälistä julkisuutta kuin kultamitalipäivänään 20. helmikuuta 2022.
NHL ilmoitti elokuussa 2021 päästävänsä pelaajansa olympialaisiin. Joulukuussa samana vuonna NHL ilmoitti, etteivät sen pelaajat matkaakaan Pekingiin.
Toisin kuin Pyeongchangissa 2018, jolloin NHL ilmoitti, ettei se tarvitse olympialaisia, oli syy tällä kerralla ymmärrettävämpi. Koronapandemian takia NHL:ssä tuli niin paljon ottelusiirtoja, ettei olympiataukoa voitu pitää taloudellisten syiden takia.
Turnaus olikin pelattava Euroopan sarjojen pelaajien voimin. Pohjois-Amerikasta saatiin mukaan muutamia AHL-pelaajia sekä yliopistopelaajia.
Joka tapauksessa moni jääkiekkofani oli pettynyt. Jo toisen kerran maailman parhaiden pelaajien turnaus jäi haaveeksi lyhyen ajan sisään.
Kiinassa koronarajoitukset olivat armottomia. Ulkomaalaisia katsojia ei olympialaisiin päästetty. Kisat kisattiin myös lähes tyhjille katsomoille. Muutama sata katsojaa sallittiin tapahtumaa kohden.
Olikin irvokasta katsella jääkiekkoa noin 20 000 katsomopaikan tyhjässä hallissa. Mutta näillä oli mentävä.
Kiinaan pääsykään ei ollut itsestään selvyys. Koronatestejä piti tehdä tiuhaan ennen kisoja. Joillakin urheilijoilla ja toimittajalla kisamatka jäi haaveeksi kisojen aattona.
Paikan päällä Pekingissä harvat kisavieraat otti vastaan ”avaruuspukuihin” sonnustautunut joukko kisavirkailijoita. Kuplassa piti pysyä ja tiukasti. Tikkua työnnettiin nenään koronatestien takia päivittäin.
Leijonien kulttipelaaja Marko Anttila joutui Pekingissä koronaeristykseen. Hän oli epätoivoisessakin tilanteessa. Päävalmentaja Jukka Jalonen jyrähteli ihmisoikeuksista.
– Siinä tapahtui niin paljon erilaisia asioita ja käytiin aika syvällä henkisesti ennen kuin käytiin sitten aika ylhäällä henkisesti. Siitä on paljon erilaisia muistoja, muisteli Anttila Atleetille nelisen vuotta myöhemmin.
Anttila pääsi tositoimiin kesken kisojen, kun viimein läpäisi koronatestin. Ja loppu olikin historiaa.
Leijonat aloitti turnauksensa 6-2 -voitolla Slovakiasta. Sakari Manninen teki hattutempun. Se oli ensimmäinen Suomen maajoukkuepelaajan hattutemppu sitten Calgaryn 1988 olympialaisten, jolloin Reijo Mikkolainen osui kolmesti Ranskaa vastaan.
– Älkää minulta kysykö. Olen niin huono kaikenlaisissa urheiluvisoissa, kommentoi Manninen, kun kyseltiin, oliko hän asiasta tietoinen?
Toisessa ottelussaan Leijonat voitti Latvian 3-1. Alkulohkon päätöspelissään Suomi nousi 0-3 -tappioasemasta 4-3 -voittoon Ruotsista jatkoajalla.
– Kyllähän me siinä kahdessa ekassa erässä tehtiin varmaan tyhmyyden maailmanennätys, päävalmentaja Jalonen kommentoi tästä pelistä.
Leijonat voitti lohkonsa ja pääsi suoraan puolivälieriin. Niissä Suomi voitti Sveitsin 5-1.
Ottelu oli kahden erän verran tiukka. Sveitsin maalintekotehokkuus jäi kuitenkin piippuun.
– Ei kuule ikinä tule hyvä olo tuolla vaihtoaitiossa, täräytti Jalonen jutun kirjoittajalle kysymykseen, että saiko Sveitsi otetta mahdollisesti siksi, että suomalaisille tuli liian hyvä olo?
Välieräottelussa Suomi voitti Slovakian 2-0. Loppuottelussa vastaan tuli Venäjä, joka ei saanut käyttää kansallistunnuksiaan valtiovallan siunauksella tehdyn dopingohjelmansa takia.
Mihail Grigorenko maalasi Venäjän ensimmäisessä erässä johtoon. Ville Pokka tasoitti toisen erän alussa 1-1:een. Ja voittomaalin viimeisteli Hannes Björninen kolmannen erän alussa Marko Anttilan laukauksesta. Suomi voitti 2-1.
– Onhan tää ihan huikea. Vaikea pukea sanoiksi. Niin upea juttu. Hienoimpia asioita, mitä jääkiekossa olen ikinä saavuttanut. Sain vielä jakaa muille mitalit. Tuntui hyvältä. Tosi erityinen hetki, kommentoi Suomen kapteeni Valtteri Filppula, joka koronarajoitusten takia toimi myös mitalinjakajan roolissa.
Jalosen pelikirja Pekingin kisoissa totisesti toimi. Vastustajalle ei turnauksessa paljoa paikkoja annettu.
– Pelattiin loistavasti puolustuksellisesti. Viidessä viimeisessä ottelussa päästettiin nolla maalia tasakentällisin. Se kertoo joukkueen moraalista ja asenteesta ja kyvystä kamppailla. Meillä on hyvin simppeli systeemi ja pelaajat on siihen sitoutuneita. Ja hyvä maalivahtipeli on taustalla, sanoi Jalonen.
Jaloselta kysyttiin, miltä tuntuu olla Suomen kansallissankari? Tähän Jalonen antoi ytimekkään vastauksen.
– Olen tavallinen suomalainen mies.
Pekingissä Suomen joukkue sai odotella kentällä pari tuntia lentokoneessa ennen kuin kone saatiin ilmaan. Koronan takia lentoliikenteessä oli erityisjärjestelyt.
Kun viimein kotiin päästiin, kyydittiin kultajoukkue Helsingin Olympiastadionille kansanjuhlaan melkoisen lumimyräkän keskelle.
– Ehkä se keli jopa sopi siihen juhlaan. Kuitenkin talviolympiakultaa ja tulee vettä ja räntää ja luntakin samaan aikaan taivaalta ja vähän tuulee siihen. Mun mielestäni se oli ihan makee juhla kuitenkin, Anttila muistelee.
Kolme päivää kansanjuhlan jälkeen Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Euroopan historia sai uuden surkean jakson ja olympiakullan hehkuttelu ei ollut mielekästä psykopaattisesti johdetun itänaapurin aiheuttamien ukrainalaisten kärsimysten takia.
Mutta jääkiekko jatkui ja ilman Venäjää. Vuoden 2022 keväänä Leijonat voitti Jalosen komennossa vielä MM-kultaa Tampereen kotikisoissa. Siinä joukkueessa oli mukana useita Pekingin kultamitalivoittajia.
– Joukkue oli niin yhtenäinen koko sen vuoden. Vuosi 2022 on tietenkin painunut syvälle mieleen. Siinä oli niin paljon ystäviä mukana, muistelee Anttila.
Kiina poisti koronarajoitukset noin vuotta Pekingin olympialaisten jälkeen aivan yhtäkkiä. Normielämään maassa palattiin lähes yhdessä päivässä.
