Naisten jääkiekko pääsi olympiakisojen ohjelmaan ensi kertaa Naganossa 1998. Suomen Naisleijonat on voittanut seitsemässä olympiaturnauksessa neljä pronssia.
Naganon olympialaisissa moni suomalainen tajusi ensi kertaa, että naisetkin pelaavat jääkiekkoa. MM-kisoja oli pelattu naisten jääkiekossa vajaan vuosikymmenen ajan, mutta kotimaan mediassa niistä kekkereistä ei juuri kirjoitettu.
Naganossa sen sijaan huomiota riitti. Joku konservatiivinen urheilun seuraaja saattoi naureskella, mutta riemukkaasti Suomessa otettiin mitalistit vastaan, kun Kiina oli kaadettu pronssiottelussa.
Tämän jälkeen seurasi kaksi heikompaa Naisleijonien olympiaesitystä. Salt Lake Cityssa 2002 tuli katkera pronssiottelutappio Ruotsille. Torinossa 2006 Naisleijonien pelit eivät menneet putkeen ja pronssiottelussa Yhdysvallat nuiji suomalaiset, kun Ruotsi oli yllättäen voittanut amerikkalaiset ja edennyt finaaliin, jossa hävisi Kanadalle.
Vancouverin 2010 olympialaisissa Suomi palasi naisten jääkiekossa viimein mitalikantaan. Pronssiottelussa Karoliina Rantamäki teki voittomaalin jatkoajalla ottelussa Ruotsia vastaan.
Sotshissa 2014 Suomi oli selkeästi suurin suosikki pronssimitaleille. Yllättäen Ruotsi voitti Naisleijonat kuitenkin puolivälieräottelussa 4-2.
Pettymys oli valtava. Leijonakuningattareksi elämäkertakirjassaan nimetty maalivahti Noora Räty kertoi menneensä olympiakylässä syömään pettymyksensä jälkeen karkkia ja sen jälkeen hänelle tuli morkkis.
Räty ilmoitti pettymyksensä keskellä, että maajoukkueura olisi häneltä ohi. Hän teki selväksi, ettei oikein voi panostaa jääkiekkoon huipulla, jos siitä ei saa rahaa.
Läheskään kaikki naisten maajoukkuekiekkoilijat eivät tuolloin saaneet apurahaa. Joku saattoi saada kaudessa 5000 euroa. Se oli aika vähän, kun mitaleita peräänkuulutettiin.
Sotshin kisojen jälkeen naisten maajoukkueen päävalmentajaksi pestattiin Pasi Mustonen. Hän toi maajoukkueeseen kovempaa tekemisen meininkiä. Kiusaajat poistettiin joukkueesta ja vaadittiin, että maajoukkuetapahtumiin osallistutaan.
Räty joutui Mustosen kanssa useasti riitoihin. Mustonen jätti Rädyn pois MM-kisoista.
Pyeongchangin 2018 olympialaisiin Räty ja Mustonen tekivät kuitenkin sovinnon. Ja Räty torjui Naisleijonat pronssimitaleille Suomen voitettua pronssiottelussa Venäjän 3-2.
Tuossa joukkueessa pelasi myös Riikka Välilä, entinen Nieminen ja nykyinen Sallinen. Hän oli 1990-luvulla maailman parhaita naiskiekkoilijoita ja oli mukana voittamassa Naganossa 1998 olympiapronssia.
Riikka oli kymmenen vuotta pelaamatta polvivamman takia, mutta päätti tehdä paluun ja pelasi jo Sotshin olympialaisissa. Hänen uransa päättyi 2019 MM-hopeaan, siihen katkeraan finaalitappioon 45-vuotiaana.
Naisleijonat menetti MM-kultansa 2019 kyseenalaiseen tuomaripäätökseen. Siinä turnauksessa Suomi voitti välierässä Kanadan ja hävisi loppuottelussa Yhdysvalloille voittolaukauksilla, kun Naisleijonien maali oli jatkoajalla hylätty.
Suomen menestys tuossa turnauksessa perustui ammattilaisuuteen. Pyeongchangin olympialaisissa jutun kirjoittaja teki MTV:lle jutun ”Kaikki mitalistit eivät saa edes apurahaa, Naisleijonilta kipakat terveiset Kojonkoskelle”.
Muitakin kriittisiä kirjoituksia Naisleijonien taloudellisesta tilanteesta mediassa julkaistiin. Valtiovalta heräsi. Olympiamitalisteille jaettiin seuraavalle kaudelle jokaiselle 10 000 euron veroton apuraha.
Mustosen armoton johtamistyyli alkoi näkyä 2019 MM-kisojen jälkeen konflikteina, kun 2021 pelattiin taas arvokisoja koronarajoitusten hieman löystyessä. Pekingin 2022 olympialaisiin Mustonen ei valinnut Rätyä, joka siis oli Suomen paras maalivahti.
Skandaali oli valmis. Räty ja Mustonen kävivät kovaa sotaa median välitykselläkin.
Pekingin olympiakisoissa Mustonen lähti pois kisojen avausottelun jälkeen. Hän lähti tukemaan vakavasti sairastunutta vaimoaan.
Naisleijonien tilanne oli lievästi sanottuna sekava. Päävalmentajaksi nostettu Juuso Toivola sai kuitenkin rauhoitettua tilanteen. Pronssiottelussa Naisleijonat voitti Sveitsin 4-0.
Räty ei maajoukkueeseen enää palannut. Hänen ja Mustosen taistelua vatvottiin Jääkiekkoliiton selvityksessä vielä kaksi vuotta Pekingin kisojen jälkeen.
Rädyn ja Mustosen sekoilua Naisleijonat ei olisi tarvinnut. Se toi paljon negatiivisuutta naisten maajoukkuetoiminnan ympärille.
Toivola valmensi Suomen kahteen MM-pronssiin 2024 ja 2025, mutta sai viime kauden päätteeksi väistyä Tero Lehterän tieltä.
