Kuluva kausi on näyttänyt, että osat ovat vaihtuneet, kirjoittaa Atleetin toimittaja Joni Ahokas.
Puolitoista vuotta. Näin pitkä aika on kulunut HIFK:n edellisestä paikallisvoitosta Kiekko-Espoota vastaan.
Helsinkiläissuuruus onnistui kukistamaan “pikkuveljensä” syyskuussa kahdesti, mutta tämän jälkeen kyyti on ollut kylmää. Kiekko-Espoo on kellistänyt HIFK:n kuusi kertaa peräkkäin.
Tämän kauden neljästä kohtaamisesta Kiekko-Espoo nappasi täydet 12 pistettä, mitä saatavilla oli.
Lauantaina viimeisessä kohtaamisessa Espoon Metro-Areenalla nähtiin alistettu HIFK. Kiekko-Espoon tehopakki Kristian Näkyvä pääsi vain 28 sekunnin pelin jälkeen purjehtimaan maalintekoon. Ensimmäinen päästetty maali on määrännyt tällä kaudella monesti HIFK:n pelin suunnan ja sama tarina toistui tälläkin kertaa.
HIFK löi kaksi erää päätään seinään huippupelillä nollat pitäneeseen Petteri Rimpiseen, kunnes Kiekko-Espoo sammutti valot. Aarne Talvitie ohitti vieraiden ruotsalaisvahdin Hugo Alnefeltin päätöserän alkuun kahdesti ja se oli siinä.
Ratkaisuhetkillä HIFK näytti tyytyneen kovaan kohtaloonsa, eikä päävalmentaja Olli Jokinen ottanut kolmen maalin takaa-ajoasemassa edes maalivahtia pois. Lopputuloksena oli selkeä 4-0-voitto Kiekko-Espoolle.
Oliko HIFK:lla tässä vaiheessa enää mitään hävittävää, etteikö sitä olisi voinut edes yrittää ja taistella viimeiseen asti pisteistä? Minkäänlaista kirivaihdetta ei Metro Arenalla nähty.
– Se eka vaihto näytti taas väärällä tavalla suuntaa ja 1-0 tauluun. Loppu on historiaa, HIFK:n puolustajalahjakkuus Aron Kiviharju totesi tyhjentävästi Atleetille.
HIFK oli ennen se alistava osapuoli tässä paikallisparissa. Juhliessaan edellistä Suomen mestaruuttaan keväällä 2011 punapaidat tyrmäsivät myöhemmin konkurssiin hautautuneen Espoon Bluesin puhtaasti 4-0-voitoin.
Tuolloin helsinkiläiset kiekkokannattajat valtasivat jopa Espoon kotipeleissä paikat itselleen jättäen isäntien kannattajat vähemmistöön. Katsomot olivat yhtä punaista merta ja espoolaisten maalia saattoi nousta tuulettamaan yksittäisiä katsojia petopaitojen seasta.
Näistä ajoista on tultu kauas. Lauantaina punaisessa vieraskatsomossa ylälehtereillä oli hiirenhiljaista, kun HIFK ei saanut edes yhtä maalia aikaiseksi.
Päätösvihellykseen jälkeen Kiekko-Espoon DJ “Lizard Disco” soitti PMMP:n tunnetuksi tekemän laulun säkeet.
– Pysy aina pikkuveljenä ja lintuna, älä koskaan miehisty. En meidän taloon lisää aikuisia halua.
Ennen samaa säveltä soitti myös HIFK lyötyään espoolaiset kotiluolassaan Nordiksella.
Kuluva kausi on näyttänyt, että osat ovat vaihtuneet. HIFK:n espoolaisesta pikkuveljestä on tullut isoveli.
Joni Ahokas
