HJK kamppailee torstai-iltana pääsystä Konferenssiliigan lohkovaiheeseen. Vihoviimeinen este Klubin tiellä on färsaarelainen Klaksvík, joka ei tule niin vain kaatumaan.
Katsotaan sitten Yhdysvaltain presidentinvaalin suosikkia taikka HJK:n seuraavaa ottelua, todenmukaisimman kuvan tilanteesta kuin tilanteeesta saa vedonlyöntimarkkinoita kurkkaamalla. Vedonlyöntimarkkina kun ei ota kantaa turhanpäiväiseen selittelyyn.
Tätä kirjoittaessa Klubin jatkoonmenon todennäköiyys färsaarelaisia vastaan on karvan alle 60%.
“Se on ihan fifty-sixty”, kuten lentävillä lauseillaan ihastuttanut Matti Nykänen sanoisi. Toisaalta voisi puhua kolikonheitosta, mutta sillä erolla, että Klubi pääsee heittämään painotetulla kolikolla.
Fatalisti sanoisi, että matsissa käy miten käy. Olennainen kysymys on se, miten Klubin ja Klaksvíkin kohtaaminen voi olla paperilla ennakkoon näin tasainen.
Eikö HJK:n pitäisi harjata kaksiosaisessa otteluparissa färsaarelaiset lähes kerran kerrasta?
Vertailun vuoksi esimerkiksi norjalainen Brann lähtee yhtä kirkkaana ennakkosuosikkina kuin Koskenkorva kaatamaan FC Astanaa. Vedonlyöntimarkkinoiden mukaan norjalaisten jatkoonmenon pitäisi olla tosiasia lähes yhdeksän kertaa kymmenestä.
Aki Riihilahti on Klubin paras europelaaja
HJK:n kohdalla ei kannata liikaa lyödä lyötyä. Menestymään tottunut seura halusi viime kauden päätteeksi ottaa yhden askeleen korkeammalle. Kunnianhimoinen steppi kompastui nopeasti, kun kellot soivat valmentaja Ferran Sibilalle ja urheilutoimenjohtaja Vesa Mäelle.
Sittemmin ruoriin astui vanha tuttu Toni Korkeakunnas. Nyt Taka-Töölössä asuu enemmän futaajia kuin kenties koskaan. Kokenut Korkekunnas yrittää pitää paketin kasassa ja nostaa yksilöiden yhteenlaskettua summaa.
Pelastusoperaatio on sujunut vaihtelevasti. Aika näyttää, mutta moni orakkeeli näkee jo Korkeakunnaksen saaneen ryhtiä arkeen.
Ei toimitusjohtaja Aki Riihilahtikaan ole synnitön. Kokenut pomo kantaa oman vastuunsa. Silti juuri osin Riihilahden uutteran työn ansiosta HJK on edelleen eurotaipaleella mukana. Riihilahti oli mukana runnomassa Konferenssiliigan tuloa, mikä on jossain määrin tulonsiirto suurilta seuroille pienille.
Kunhan Klubi voittaa Veikkausliigan mestaruuden, on lohkovaihepaikka realismia vaikka joka kausi. Vaikka kuinka tulisi tukkaan Liettuan liigan taapertajalta ensimmäisellä Mestarien liigan karsintakierroksella, on takaportti edelleen täysin auki.
Onko Klaksvík hyvä joukkue?
Jokaikinen kevät jääkiekon MM-kisojen yhteydessä puhutaan pienten kiekkomaiden noususta. Että nyt se Itävalta on taas parempi kuin ikinä. Ja odottakaa vain, kun Kiinan syvät rivit löytävät kiekon.
Futiksen puolella keskustelu alkaa olla välillä samankaltaista. Ja kliseissä pilee usein totuus. Joskus vuosia sitten reissu Färsaarille oli suomalaisjengillekin lähinnä turistimatka. Ajat muuttuvat.
Klaksvík on voittanut kotonaan kaikki europelit (Differdange, Malmö ja Borac Banja Luka). Viime kaudella Klaksvík pelasi Konferenssiliigan lohkovaiheessa – ja hyvin pelasikin. 5000 asukkaan kunnan joukkue ei siis ole helppo kaataa, mutta niin se vain olisi tehtävä.
Se, että Klubi kärsi liettualaisia vastaan ja oli Montenegrossa edellisellä kierroksella yhden rangaistuspotkun päässä putoamisesta, ei enteile paljoa. Fakta on vaan se, ettei juuri helpompaa polkua ja vastusta europeleihin ole tarjolla kuin mitä HJK:lle on tänä vuonna pedattu.
Jos Klubi menee Konfrenssiliigaan, on kausi taas taloudellisesti onnistunut. Pelillisesti HJK:n täytyy kuitenkin vielä löytää pari napsua kirkkautta tekemiseen. Jalkapallossa – ja kaikessa kilpatoiminnassa ylipäätänsä – on kyse todennäköisyyksien pelaamisesta omalle puolelle. Riihilahti on tehnyt tämän kulisseissa pelaamalla todennäköisyydet pienten jalkapallomaiden mestarin hyväksi.
Nyt joukkueen tulisi tehdä iltatyönsä. Färsaarilla pitäisi takoa selväksi, että kyllähän HJK on parempi kuin mitä vedonlyöntimarkkina juuri nyt sanoo sen olevan. Kenties sitten HJK saa takaisin sen sädekehän, joka esimerkiksi Suomen kuuluisinta mäkikotkaa aikoinaan koristi.
– Oikein sydäntä lämmittää olla näinkin ylivoimainen, totesi Nykänen Calgaryssa kolmen olympiakullan jälkimainingeissa.
