Onko Hippoksen ajama lisenssimalli todella se vaihtoehto, joka parhaiten turvaa ravialan tulevaisuuden? Onko se edes Hippoksen yksiselitteinen kanta?
Ruotsi on ravimaailman ylivoimaisesti suurin maa väestömäärään suhteutettuna. ATG ja loistavasti hoidettu toto toimivat ravien rahoituksen moottorina. ATG:lla oli Ruotsin markkinan avautuessa 2019 1,3 miljoonaa asiakasta valmiina ja lottoakin isompi peli – V75 – menestyksen takeena.
Ruotsin ravien tukipilari on ATG:n täydellinen monopoli, vaikka lainsäädännössä toto onkin lisenssissä.
Monessa muussa elinvoimaisessa hevosurheilumaassa totopelit ovat jääneet monopoliin, vaikka muu vedonlyönti on lisensoitu.
Esimerkiksi Englannissa UK Tote omaa muuttuvakertoimiseen hevospelaamiseen liittyvän monopolin. Oikeus monopoliin on kilpailutettu, ja toimiala on kilpailutusvaiheessa ulosmitannut samanlaiset markkinatalouteen liittyvät hyödyt, joilla Hippos on Suomessa perustellut lisenssikantaansa. Myös kiinteäkertoimisesta (vrt. Pitkäveto) hevospelaamisesta osa tuotoista kanavoituu lajin hyväksi.
Hollanti uudisti pelilainsäädäntönsä huhtikuussa 2021: totopelien yksinoikeus kilpailutettiin ja kilpailutuksen seurauksena ZEturf -yhtiö toimeenpanee totopelit monopolinomaisessa ympäristössä.
Suomen pelimarkkinaan liittyy riskejä
Suomessa tilanne olisi ATG:lle täysin erilainen kuin Ruotsissa. Lisäksi Suomen pelimarkkinaan liittyy riskejä, jotka ovat jääneet liian vähälle huomiolle.
Totopelien näivettyminen lisenssimallissa on riski, jos poolipelit hajoavat useaan osaan kuten uudessa rahapelijärjestelmässä tulisi olemaan.
Poolien hajoaminen veisi totopeleiltä ratkaisevasti kilpailuetua. Tällöin ravivedonlyöntikin alkaisi suuntautua kiinteäkertoimisiin peleihin. Näin on käynyt monissa isoissa hevosurheilumaissa kuten Englannissa, jossa alle 20 % hevospelistä suuntautuu poolipeleihin ja yli 80 % on kiinteäkertoimista vedonlyöntiä.
Rahapelilainsäädännön heinäkuun alussa julkaistussa lakiluonnoksessa osa pelirajoituksista lievenisi, mikä elvyttäisi toto- ja muita poolipelejä. Tämä todennäköisesti palauttaisi toton pelivaihdot välittömästi vuoden 2021 tasolle tai ylikin.
Pidemmän päälle suuntaus voi olla pelirajoitusten radikaali tiukentuminen. Esimerkiksi Belgiassa säädettiin 2023 merkittäviä tiukennuksia kuten kuukausittaisen talletusrajan lasku 200 euroon. Seuraavaksi on vuorossa ikärajan nosto 21 vuoteen. Sama trendi on pinnassa muuallakin Euroopassa.
Tällaiset rajoitukset näivettäisivät erityisesti poolipelejä ja suuntaisivat pelieuroja entisestään kohti kiinteäkertoimista vedonlyöntiä.
On hyvin mahdollista, että Suomessakin nähdään vastaava tiukentuminen lainsäädännön muuttuessa 2027 jälkeenkin. Mahdollista on myös lisenssituotteiden markkinoinnin totaalikielto, mikä on toteutettu tai vireillä useissa Euroopan maissa.
Mikä on ravialan oma kanta?
Hippos äänesti 2.2.2024 pidetyssä valtuuskunnan kokouksessa, että ”hevosalan tulevaisuus on lisenssimarkkinassa”. Hippos julkaisi asiasta tiedotteen, jonka mukaan äänestystulos on ehdollinen.
Hippoksen reunaehtona oli mm. että ”kaikkien lisenssihaltijoiden pelit tulisi yhdistää yhteen yhden toimijan hallitsemaan pooliin, jotta hevospelien kilpailukyky varmistetaan”.
Erittäin tärkeä reunaehto. Uusi rahapelilaki ei kuitenkaan sisällä tällaista mahdollisuutta.
Toisena reunaehtona oli, että ”EU-tasolla on pysyttävä varmistamaan, että lisenssimalli ja valtiontuet voidaan yhdistää”.
Valitettavasti nimenomaan lisenssimallissa tämä on epätodennäköistä. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa omassa rahapelilainsäädäntöä koskevassa lausunnossaan 15.8.2024, että lisenssimallissa ”hevosalan on syytä varautua siihen, että nykyiset valtiontukitoimenpiteet eivät enää ole mahdollisia”.
Tämä on suurin Suomen ravien tulevaisuuteen liittyvä riski.
Vaikka valtiontukien jatkumisesta tulevaisuudessa ei juuri nyt voi MMM:n lausunnosta huolimatta sanoa mitään varmaa, selvää on, että monopolimallissa valtiontuki olisi helpommin perusteltavissa kuin lisenssimallissa.
Valtuuskunnan kokouksessa äänestystä pohjustettiin korostamalla, että lainsäätäjä olisi totopelien suhteen lisenssimallin kannalla. Lainsäätäjän kanta oli todellisuudessa päinvastainen.
Raviurheilun rahoitus lisenssimallissa
ATG–Hippos -yhtiön olisi lisenssimallissa huippuonnistumisella realistista päästä 15 miljoonan euron tasoon tuloutettavaksi Suomen raviurheilulle.
Tänä vuonna raviurheilu saa noin 45 miljoonaa euroa alan ulkopuolista rahoitusta.
Jos valtionapu jäisi suureksi osaksi saamatta, on helppo päätellä mitä se tarkoittaisi ravien tulevaisuudelle Suomessa.
Tosin YLE:n 13.9.2024 tekemässä jutussa (yle.fi/a/74-20111235) Hippoksen puheenjohtaja Antti Lehtisalo arvioi, että lisenssimallissa hevosala saisi 1,5-2 -kertaisen rahoituksen nykytilanteeseen verrattuna.
Tällaisiin lukuihin on analyyttisellä tarkastelulla vaikea päästä.
Tulevan lisenssimarkkinan koko Suomessa lienee reilut 800 miljoonaa euroa pelikatetta vuodessa, mikä tarkoittaa, että kymmenet Suomesta lisenssin saavat yhtiöt tekevät yhteensä 120-200 miljoonan euron tuloksen. Toki alkuvaiheessa voitot jäänevät merkittävästi alemmaksi, koska uudelle markkinalle pyrkiminen on kallista. 200 miljoonan euron taso tulosrivillä voisi olla mahdollinen lisenssialueen pelikatteen ollessa lähelle miljardi euroa.
Jotta Lehtisalon arviot voisivat toteutua, se tarkoittaa, että ATG-Hippos -peliyhtiön pitäisi napata koko lisenssimarkkinasta todella iso siivu, jopa puolet. Toki riippuen siitä, paljonko arvio sisältää valtion tukea raviurheilulle pelituottojen lisäksi.
Lisenssimarkkinassa toton osuus pelikatteesta tulee olemaan reilusti alle 10 %. Tänne tulevat kansainväliset peliyhtiöt, jotka ovat moninkertaisesti Veikkaustakin isompia, ovat tottuneita valtaamaan kansainvälisiä markkinoita kiinteäkertoimisessa vedonlyönnissä ja nettikasinossa.
Toisin kuin ATG, jolla on kokemusta Ruotsin lisäksi vain Tanskan markkinasta – eikä kovin hyvällä menestyksellä.
Näyttää siltä, että Hippoksen käsitys tulevan lisenssimarkkinan tuottopotentiaalista on moninkertaisesti liian optimistinen.
Mitä pitäisi tehdä seuraavaksi?
Hippoksen valtuuskunnan pitäisi nyt äänestää rahapelijärjestelmää koskevasta kannastaan uudelleen, sillä helmikuun äänestystulos perustui kolmelle keskeiselle reunaehdolle, jotka eivät täyty. Lisäksi ymmärrys koko rahapeliuudistuksesta on lisääntynyt.
Lainsäädäntöä uudistetaan jatkossakin ja ravialan tulevaisuuden paaluttava muutos olisi syytä tehdä aikaisintaan silloin, kun päätökseen liittyvät riskit ovat nykytilannetta paremmin hallittavissa.
Seuraavassa vaiheessa totopelit voisivat olla kilpailutuksen kohteena samoin kuin Hollannissa tehtiin vuosikymmenen alussa. Kilpailutettaisiin joko se, mikä yhtiö saa toimeenpanna totopelit monopolissa tai vaihtoehtoisesti se, mikä yhtiö saa ainoana totopeleihin liittyvän lisenssin. Tällöin sekä yksinoikeuden että markkinatalouden hyödyt saataisiin takaamaan Suomen elinvoimainen ravitoimiala.
Ratkaisu raviratojen tukalaan tilanteeseen
Raviratojen vaikea tilanne on oma lukunsa. Voisiko ratkaisuna olla ravien kuvaoikeuksiin liittyvien korvausten kanavoiminen radoille niin, että sillä ei olisi negatiivista vaikutusta valtiolta saataviin avustuksiin?
Kuvaoikeuksien arvo on merkittävästi kasvanut samalla, kun yleisö ja pelaaminen paikan päällä ravitapahtumissa on vähentynyt. Kuvaoikeudet ovat radoille siis uutta, arvokasta ja pitkäkestoista liiketoimintaa, josta ratojen pitäisi saada asianmukainen korvaus.
