Milano-Cortinan olympialaisten tuloksena Suomen osalta oli kuusi mitalia. Atleetti ennusti jokaisen suomalaisurheilijan suorituksen mitalin ja pistesijan todennäköisyyden kilpailua edeltävänä päivänä. Miten ennusteet toteutuivat? Kuka yllätti ja kuka floppasi?
Atleetin tietokonepohjaisesti laaditut suomalaisten mitaliennusteet julkaistiin joka kilpailupäivä olympialaisten erikoissivulla.
Lähtökohtaisesti kolme mitalia olivat Suomen joukkueelle todennäköisiä eli niiden todennäköisyys oli yli 50%. Hiihdossa naisten viesti, yhdistetyssä Ilkka Herolan suurmäen kisa ja yhdistetyn pariviesti.
Yhdistetyn mitaleita ei ennen olympialaisten alkua ehkä pidetty näin todennäköisinä, mutta hyvät suoritukset mäkiharjoituksissa ja menestys pienen mäen kisassa nostivat todennäköisyyksiä kisapäivien alla.
Suvi Minkkiseltä odotettiin ennusteiden valossa vähintään yhtä mitalia. Sen hän takaa-ajossa saavuttikin. Vaikka yhdenkään yksittäisen kisan mitalisijan todennäköisyys ei yli 40% noussutkaan, usean startin yli 20% todennäköisyysluvut pitkässä juoksussa tuovat väistämättä mitalin.
Miesten jääkiekossa oli selkeästi kolme kovempaa maata Suomen edellä ja mitalin todennäköisyys pyöri alle 20% paikkeilla turnauksen alkaessa. Luku ei kovin paljoa korkeammaksi alkusarjan ensimmäisen pelin perusteella noussut, mutta USA:n ja Ruotsin kohtaaminen jo puolivälierissä tasoitti tietä mitalille.
Suurin yllätys ja venyminen oli ehdottomasti Eero Hirvosen mitali yhdistetyn pienen mäen kisassa. Ennuste näytti vain muutaman prosentin todennäköisyyttä mitalille, mutta onnistunut mäkisuoritus ja sohjoisessa työmiesten kelissä survottu hiihto-osuus avasivat Suomen mitalitilin.
Urheilijoita, joille ennuste näytti yli 20% todennäköisyyttä mitaliin, mutta palkintopallipaikka ei tällä kertaa avautunut, oli yllättävän vähän median hehkutukseen peilattuna. Tällainenkaan luku ei tarkoita todennäköistä mitalia, vaan viidestä suorituksesta urheilija voittaa mitalin kerran.
26% todennäköisyyttä mitaliin ennustettiin Anni Kärävälle big airissa ja lähes 20% mahdollisuutta myös hänen toisessa startissaan slopestylessa. Tuloksena kaksi kahdeksatta sijaa.
Jasmi Joensuun mahdollisuudet sprintin mitaliin olivat ennusteessa 22%. Hän kuitenkin joutui pettymään jo erävaiheen ensimmäisessä startissa.
Ilkka Herola täytti odotukset ison mäen kisassa, mutta Hirvosen ottaessa pronssia pienessä mäessä, Herola oli se johon suurimmat – 32% – todennäköisyydet kohdistuivat. Kullasta taistelu jatkui viimeiseen nousuun ja tuloksena viides sija.
Hiihdossa miesten viestissä oli 29% sauma mitaleille ennusteen valossa. Tuloksena viimeisessä nousussa taipuminen Italialle ja neljäs sija. Ennuste oli tässäkin kohtaa hyvin tarkka, sillä yhden kerran kolmesta Suomi olisi voinut mitalin ottaa.
Naisten parisprintissä Jasmi Joensuun ja Jasmin Kähärän mitalille ennustettiin 20% todennäköisyyttä. He kamppailivatkin tiukasti mitalista aina viimeiseen nousuun asti. Tälläkin kertaa 80% oli 20% todennäköisempi lopputulos.
Naisten hiihtokisat päättäneellä 50 km matkalla Frida Karlssonin poisjäänti nosti Kerttu Niskasen mitalimahdollisuudet 27%:iin. Tälläkin matkalla pronssista kamppailtiin jälleen viimeiseen nousuun asti, mutta himmein mitali matkasi tällä kertaa Sveitsiin.
Suuren ennakkokohun ja varmasti valtavien paineiden alla neljättä olympiakultaa jahdannut Iivo Niskanen ei millään matkalla ennusteen perusteella omannut edes 20% todennäköisyyttä mitaliin. Alkukauden vaihtelevat suoritukset, norjalaisten kivenkova panos ja lopulta sairastelu ennen päätavoitetta, 50 km kisaa, pudottivat Niskasen numerot ennakkosuosikista mahdolliseksi yllätysmitalistiksi ennen kisaa. Se yllätys sammui 15 km hiihdon jälkeen.
Suomen joukkueen suoritus Milanossa oli ennusteen valossa hyvin odotettu. Ei suuria pettymyksiä numeroiden valossa eikä Eero Hirvosta lukuun ottamatta suuria yllätyksiäkään kisojen aikana nähty.
Ampumahiihdon ja osin mäkihypyn ennustettua paremmat suoritukset eivät Suvi Minkkistä lukuunottamatta realisoituneet vielä mitalin muodossa. Alppihiihdossa tai naisten jääkiekossa mitalimahdollisuudet eivät ennusteen perusteella kovin suuria olleet. Toivottavasti neljän vuoden aikana tilanne muuttuu näissäkin lajiryhmissä ampumahiihdon tapaan.
Tuomas Kanervala
