Jacob Friis ei piiloutunut debyyttiottelunsa jälkeen tuloksen taakse, vaan myönsi, että Suomi oli huono. Kuva: All Over Press

Näkökulma: Suomen pelaajamateriaali lähentelee Maltan tasoa – yksi ei tiedä pelipaikkaansa

Roope Määttä |

Suomi voitti Maltan vieraskentällä maalein 1–0, mutta pelillisesti se ei ollut isäntiä parempi.

Maltan Teddy Teuman arvo on Transfermarktin mukaan viisi miljoonaa. Ilyas Chouarefilla se on puolestaan kolme miljoonaa. Tällä mittarilla molemmat pelaajat menisivät Suomen avainpelaajien joukkoon.

Suomen pelaajista Reimsiä edustavan Teuman edelle kiilaavat ainoastaan vahvaa kautta Sparta Prahassa pelaava Kaan Kairinen (6,5 miljoonaa) sekä Glen Kamara (6 miljoonaa). Perjantain ottelun avauksessa pelanneista Teuma oli siis toiseksi arvokkain, kun Kamara aloitti vaihdossa.

Toki Maltan joukkueessa on puoliammattilaisiakin, mutta ei tieto siitä paljoa lohduta. Suomi kuitenkin hävisi taas kaksinkamppailuissa, koska vastustaja oli yksinkertaisesti parempi.

– Siitä on pitkä aika, kun olen valmentanut joukkuetta, joka ei voita koko pelin aikana melkein yhtään 50–50-palloa, ensimmäistä kertaa Suomea luotsannut Jacob Friis sanaili ottelun jälkeen.

Huuhkajilla on liikaa lahjattomia juoksijoita yhdistettynä huonoon peliälyyn – eikä tämä sinänsä haukku ole. Samalla Suomen paras ominaisuus yksilötasolla on nopeus. Sitä ei kuitenkaan tällä hetkellä päästä hyödyntämään optimaalisesti, koska erityisempiä yksilötason ominaisuuksia ei ole yhtä monipuolisesti kuin aiemmin.

Lukas Hradecký piti ennen ottelua Huuhkajia vain pienenä ennakkosuosikkina STT:n mukaan. Hradecký sanoi, että pienet maat olisivat kuroneet Suomen etua umpeen, mutta todellisuudessa Suomi antaa tasoituksen ihan itse. Menetettyjä ikäluokkia 21–27-vuotiaiden pelaajien joukossa on liikaa.

Yksi pelaaja ei tiedä pelipaikkaansa

Matti Peltola on pelannut maajoukkueessa ainakin laitapuolustajana, topparina, kutospaikalla ja kasipaikalla.

D.C. Unitedin pelaajaa on pompoteltu Huuhkajissa kilpailusta ja ottelusta toiseen, mikä ei ainakaan helpota pelaajaidentiteetin tai uran luomista maajoukkueessa. Osaakohan Friis päättää, millä paikalla Peltolaa peluutetaan?

Pompottelun ymmärtäisi osittain, jos kyseessä olisi poikkeusyksilö. Esimerkiksi Liverpoolin valovoimaisella laitapuolustajalla Trent Alexander-Arnoldilla pelipaikkoja on ollut Englannin maajoukkueessa neljän sijasta kaksi. Sittemmin paikka on lukkiutunut keskikentän pohjalle.

Pieni toivonkipinä nuorissa

Mika Lehkosuo luotsasi Suomen alle 21-vuotiaiden maajoukkueen kesällä pelattaviin EM-kilpailuihin. Esimerkiksi Adam Marhiev, Topi Keskinen ja Leo Walta ovat tällä maaottelutauolla Pikkuhuuhkajien mukana.

Syksyllä koko kolmikko menee heittämällä Friisin miehistöön. Myös nuorten karsinnoissa väläytellyt hyökkäävä keskikenttäpelaaja Otso Liimatta lienee sellainen nimi, joka nähdään jollain aikavälillä Huuhkajissa.

Keskisektorille olisi tunkua useammallekin pelipaikalle, mutta alakertaan ja hyökkäyksen kärkeen ei niinkään. Kaikkein kipeimmin vahvistusta kaivattaisiin nimenomaan puolustuspäähän.

Nuoriso-osastolta ainakaan sateentekijöitä ei ole tällä haavaa odotettavissa. Tony Miettinen voi päästä joukkueeseen, koska nykypuolustus on surkealla tasolla, mutta johtajia puolustuksen keskustaan kaivataan.

Hukkaan menneet ikäluokat maksavat pian Huuhkajille sen, että joukkue voidaan rinnastaa Maltan lisäksi moneen muuhunkin jalkapallon lilliputtimaahan.

Vuonna 2010 Suomi hävisi heikoimmillaan jopa piskuiselle Moldovalle MM-karsinnoissa. Tämänhetkinen pelaajamateriaali ei ole parempi kuin tuolloin. Ensi maanantaina Huuhkajilla on vastassa Liettua. Onko se vuoden 2025 versio Moldovasta?