Jääkiekkoliitto yllätti maanantaina ilmoitettuaan Tero Lehterän jatkavan Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana ensi kaudellakin.
Tero Lehterä oli vuosi sitten allekirjoittanut vuoden sopimuksen, johon kuului yhden vuoden lisäoptio. Yhteistyötä haluttiin jatkaa.
Jääkiekkoliiton valmennuksen ja huippu-urheilun johtaja Olli Salo taustoitti Lehterän jatkoa seuraavasti:
– Vaikka olympialaisissa emme saavuttaneet toivottua tulosta, olemme olleet Lehterän työhön isossa kuvassa erittäin tyytyväisiä. Valmennuksen ja joukkueen toiminta on ollut päämäärätietoista ja moni asia on ottanut steppejä eteenpäin. Lehterä on saanut omalla innostumisellaan ja ammattitaidollaan kehitettyä naisten maajoukkuetoimintaa ja on hienoa, että tahtotila jatkosta oli yhteinen.
Olympiakisoissa Milanossa Naisleijonat alisuoritti pahasti. Erika Vikmanin ja Käärijän esittämää Naisleijonien maalilaulua ”Ruoskaa” saatiin kuulla vain yhdessä ottelussa. Neljässä turnauksen viidestä ottelustaan Naisleijonat jäi maaleitta ja urakka päättyi surkeaan 0-1 -tappioon Sveitsille puolivälieräottelussa.
Lehterä totesi sen ottelun jälkeen Atleetille ja muille kisoissa paikan päällä olleille medioille ottavansa vastuun tuloksesta, mutta sanoi samalla, ettei maajoukkueen valmennusjohto voi vaikuttaa päivittäiseen tekemiseen. Lehterä vieritti vastuunkannossaan vastuun käytännössä pelaajille.
Puuta heinää Lehterä ei sinänsä puhunut. Maalipaikkoja Naisleijonilla oli puolivälierässä riittävästi, mutta laukauksen laatu ei riittänyt. Yksilötaidossa on valitettavasti puutteita.
Lehterä ei Milanon surkean puolivälieräottelun jälkeen tietenkään tiennyt, jatkaisiko hän päävalmentajana. Hänen kommenteistaan oli rivien välistä kuultavissa, ettei jatkaisi.
Mutta sai jatkaa. Epäonnistumisestaan huolimatta.
Atleetin tietojen mukaan Naisleijonien pelaajat ovat olleet Lehterään ihan tyytyväisiä. Hän on nostanut vaatimustasoa ja yhteistyö valmennustiimissä tällä kaudella olleiden Saara Kivenmäen ja Kari Martikaisen kanssa sujui Lehterällä hyvin.
Jääkiekkoliitolla ei tiettävästi ollut jonossa kovemman luokan valmentajia Lehterän tilalle. Budjetinkin mukaan mennään, eikä Lehterä liian kallis tyyppi Naisleijonien päävalmentajaksi ole.
Lehterän uskottavuutta tai lähinnä sen palauttamista mitataan ensi kaudella jo marraskuussa Tanskassa pelattavassa MM-turnauksessa. Naisten MM-turnaus on Pohjois-Amerikan ammattilaissarjan PWHL:n takia siirretty uuteen ajankohtaan ja päätös on ihan järkevä, koska marraskuussa on mahdollista saada naisten jääkiekolle enemmän huomiota kevääseen verrattuna.
Vikmanin ja Käärijän Ruoskaa-biisi pitäisi saada soimaan useammin, jos Suomi mielii MM-kisoissa alkulohkostaan jatkoon. Naisleijonien onneksi neljä parasta joukkuetta viiden joukkueen lohkosta pääsee jatkoon, mutta puolivälierissä vastaan tulee todennäköisimmin Sveitsi tai Tshekki.
Enää ei voida Naisleijonien tapauksessa puhella pronssiautomaatiosta. Euroopassa taso on leventynyt, kun samaan aikaan Suomi tuskailee pelaajakehityksen kanssa. Tyttöjen MM-kisoissa Suomi tipahti b-sarjaan. Tyttöpelaajien lajitaidot ovat jääneet muiden jääkiekon Euroopan huippumaiden pelaajista jälkeen.
Jääkiekkoliitolla on naisten jääkiekon tason nostamiseksi kehitteillä strategia, josta toivottavasti kuullaan tarkemmin pian. Naisleijonien tilanne näyttää 2030-luvulla jo pirun pahalta, jos nopeita korjausliikkeitä ei tehdä.
Suomen naisten jääkiekon kehittäminen isossa kuvassa on viime vuosina ollut kuin Leonid Brezhnevin Neuvostoliitossa. Korulauseiden keskellä on keinuteltu junaa, ja kuviteltu sen liikkuvan.
Otto Palojärvi
