NHL-kauden parasta vaihetta – Stanley Cupin pudotuspelien ensimmäistä kierrosta – on pelattu neljä päivää. Kukaan ei pysty katsomaan ihan jokaikistä ottelua kokonaan, mutta aina voi yrittää. Tässä muutama kommentti suoraan sohvalta.
Nelosketjun mies tasoitti sarjan Dallasissa
Jääkiekko on hienoin peli, koska edellisen pelin press boxissa istunut nelosketjun pelaaja voi olla sankari heti seuraavassa tärkeässä pudotuspelissä. Kaukalo on täynnä maailmanluokan tähtiä, ja pelin ratkaisee tämä mies.
Colin Blackwell, 32-vuotias pitkän linjan ammattilaispelaaja, seitsemännen kierroksen varaus (2011, 194.), nyt Dallasissa seitsemännessa NHL-organisaatiossaan (San Jose, Nashville, Rangers, Seattle, Toronto, Chicago, ja Dallas) ratkaisi pelin jatkoajalla nelosketjusta, kun Stars todella tarvitsi kipeästi voiton ennenkuin ottelusarja siirtyy Denveriin.
Blackwell, joka on listattu 173-senttiseksi, pelasi neljä kautta Harvardin yliopiston joukkueessa, ja teki siellä maaleja seuraavasti: viisi ensimmäisellä kaudella, kolme toisella, viisi kolmannella ja kuusi neljännellä. Hän oli vähällä lopettaa koko jääkiekon jo yliopistossa päävammojen takia. Ja nyt ollaan tässä.
Artturi Lehkosen kaunis maali!
Artturi Lehkonen on tärkeitten ottelujen ja tilanteitten mies. “Clutch”, kuten Amerikassa sanotaan.
Lehkonen saattoi säästellä maaleja näihin tärkeisiin peleihin aivan runkosarjan lopussa. Ja kun Colorado Avalanche tarvitsi jonkun avaamaan maalitilin heti pudotuspelien alussa, numero 62 teki hienon maalin, jota ei koskaan unohdeta.
Miron paluu?
Miro Heiskanen on nähty jo Dallasin harjoitusjäillä, ja hänen liukunsa näyttää hyvältä. Paluusta ei ole vielä annettu tietoa. Starsin muut pakit, Thomas Harley ja Esa Lindell etenkin, pelaavat isoja minuutteja toistaiseksi.
Gaben paluu?
Colorado Avalanchen kapteeni Gabriel Landeskog ei ole pelannut kolmeen vuoteen. Viimeinen ottelu silloin, kun Avalanche poistui jäältä Stanley Cup-mestareina keväällä 2022. Nyt hän on todella lähellä paluuta, mitä on pidettävä lähes uskomattomana asiana. Noin 1,030 päivää jo sivussa. Avalanche otti hänen nimensä pois pitkäaikaisten loukkaantuneittan listalta maanantaina, ja hän osallistui jo alkuverryttelyyn Dallasissa pelatun toisen ottelun edellä.
Colorado saattoi pelata pientä henkistä peliä samalla. Landeskog oli merkattu illan kokoonpanoon Miles Woodin tilalle kolmosketjuun alunperin, mutta myöhemmin hänen nimensä pyyhittiin pois, ja Wood pelasi.
Säästeleekö Jared Bednar Gabriel Landeskogia kotihallissa pelattavaan peliin, jolloin kapteenin paluusta saataisiin hirvittävä buusti joukkueelle?
“That would have been a shitty game to lose”
Hullu Game 1 Los Angelesissa Edmonton Oilersin ja Los Angeles Kingsin neljännen peräkkäisen pudotuspelikohtaamisen alkajaisiksi. Kings omisti kaukalon ensimmäiset runsaat 39 minuuttia. Se pääsi jo 4-0 johtoon, ja sitten 5-2 johtoon. Sitten Oilers nousi tasoihin Connor McDavidin maalilla, kun kolmatta erää oli enää 90 sekuntia jäljellä.
Ja sitten Kings voitti viimeisellä minuutilla.
Loistava kommentti kaiken kokeneelta Drew Doughtylta pelin päätyttyä.
Edmonton teki neljä maalia kolmannessa erässä, mikä saa miettimään, onko Darcy Kuemper sittenkään aivan huippumaalivahti, verrattuna toisessa päässä torjuvaan Stu Skinneriin, joka saa kaikki haukut niskaansa?
Maailman paras
Connor McDavid pelasi yhden parhaista koskaan näkemistäni Stanley Cupin pudotuspeliotteluista LA:ssä. Kolme ykkössyöttöä ja tasoitusmaali. Täysin uskomaton esitys maailman parhaalta jääkiekkoilijalta, suoraan ihan liian aikaisten Conn Smythe-spekulaatioitten kärkeen. Yksi mies lähes voitti ison ottelun.
Paljon puhetta herätti taas kerran se, miksei Oilers reagoinut mitenkään muutamaan tilanteeseen, joissa McDavidiä otettiin tahallisesti normaalia kovempaa. Hän ei koskaan itse valita, kun häntä otetaan rujosti.
Kahdella neljää vastaan!
Max Domi saa kunniaa Battle of Ontarion toisen ottelun ratkaisemisesta hienolla laukauksella jatkoajalla. Toisen polven Ontarion taisteluun osallistuja teki hienon maalin. Senatorsin Drake Batherson saa ansaitusti sapiskaa siitä, ettei hän ottanut minkäänlaista kontaktia tilanteessa, jossa hän olisi voinut ajaa vaikka päin Domia ja estää koko maalin.
Kunniaa tästä maalista on annettava myös puolustaja Simon Benoitlle. Benoit ottaa kiekon mukaansa omalla puolustusalueella, ja tuo sen rohkeasti ylös. Hän löytää Domin ja antaa kiekon hänelle. Sitten Benoit menee maalille tekemään maskin Linus Ullmarkin eteen. Mainitsin Simon Benoitn yhdeksi tärkeäksi pelaajaksi Leafsille tässä ottelusarjassa, mutta en tarkoittanut tätä.
Todella hyvä GM Brad Trelivingin hankinta on kehittynyt todella paljon, mutta hänen vahvuutensa on edelleen maalinedustan siivoaminen turisteista.
Aika antaa Arber Xhekajlle mahdollisuus?
Washington Capitals pelottelee ja kohtelee kaltoin nuorta Montrèal Canadiensia. Tuomarit katselevat muualle monessa tapauksessa. Nyt puhutaan paljon, ja ihmetellään miksi kovapintainen puolustaja Arber Xhekaj saa katsoa näitä pelejä popcornikoneen vierestä.
Tässä tilanteessa näen asian niinpäin, ettei Xhekajn tulisi estämään Capitalsin fyysisyyttä, mutta ainakin hän pystyisi vastaamaan siihen vielä kovemmalla fyysisyydellä. Ja se auttaisi Canadiensin joukkuetta aivan varmasti. Vain yhden mielipide yhdeltä sohvalta.
Vanhan Madon vanhat jekut
Corey Perry on tehnyt jo pudotuspelit mukaanlaskien yli viisisataa maalia NHL-paidassa.
Runkosarjassa 39-vuotias “Worm” teki 19 maalia nelosketjusta, satunnaisella ajalla ylivoimassa. Viisi tappelua. Ja nyt yksi maali jo pudotuspeleissä. Tuo poikittainen maila, jolla hän pudotti Joel Edmundsonin edestään olisi pitänyt viheltää tietenkin. Mato osaa temput.
Huonoa tuomaripeliä
Seeprapaitojen heikko taso, epäjohdonmukainen linja, huuhaa-jäähyt, ja toisaalta tilanteet, joista olisi selvästi pitänyt antaa rangaistus, on herättänyt paljon puhetta jo nyt. Myönnetään samalla heti aluksi, että parhaat NHL-tuomarit, kuten parhaat NHL-valmentajatkin, me istumme yleensä täällä sohvilla.
Patrik Laine kaadettiin pois pelistä tilanteessa, jossa hän oli juuri koskemassa kiekkoon laittaakseen sen toiseen päähän, ja estääkseen pitkän. Selvä estäminen, jota ei vihelletty. Aloitus viedään toiseen päähän ja Washington Capitals ratkaisee voiton. Voidaan puhua vaikka koko yö siitä, miksi Demidov, Laine ja Hutson olivat jäällä samaan aikaan oman pään aloituksessa jatkoajalla, ja millä puolen kiekkoa pakin olisi pitänyt olla, mutta sitä aloitusta ei olisi koskaan pitänyt edes tulla, jos tuomarit tekisivät tehtävänsä oikein.
Tämä on vain yksi esimerkki. Pelissä on miljoonia dollareita. NHL:llä on selkeä ongelma. Johtuuko tuomareitten heikko taso siitä, että monet heistä ovat entisiä ammattilaispelaajia, joita liiga mielellään ottaa uudelleenkoulutukseen? Ennen seeprapaidat olivat pääasiassa uransa jo hyvin nuorina aloittaneita uratuomareita, jotka aloittivat pikkupoikien peleistä ulkokentiltä, ja siksi ammattilaisiksi noustuaan omistivat jo todella paljon kokemusta kaikista mahdollisista tilanteista?
Zach Hymanin huuhaajäähy Los Angelesissa.
Gary Bettman sanoo aina, että NHL:ssä on maailman parhaat erotuomarit ja linjamiehet. Näin varmasti onkin, siitä saamme vahvistusta joka kevät, kun katsomme turnauksia muualta maailmasta. Mutta silti, tämä ei näytä hyvältä juuri nyt.
Evan Bouchard ja tilastoharha
Itse peliä katsomatta, ja vain ottelupöytäkirjaa lukemalla, voisi saada sellaisen käsityksen, että Edmonton Oilersin puolustaja Evan Bouchard pelasi hyvän ensimmäisen ottelun Los Angelesissa. Kolme syöttöpistettä, plus yksi. Itse ottelun katsoneet taas muistavat, että kolme LA Kingsin maalia tuli tilanteista, joista etenkin kahdessa Bouchard oli se pelaaja, jonka puolustuspelin puutteen ansiosta maali tuli.
Tässä on todella erikoinen pelaaja. Loistava hyökkäyssuuntaan, minkä takia valmentajan on pakko peluuttaa tilanteessa, jossa yritetään saada useamman maalin johtoon päässyt vastustaja kiinni. Samalla hasardipakki puolustussuuntaan, minkä vuoksi jatkuva riski.
Philippe Danault pääsi tekemään voittomaalin ottelun viimeisellä minuutilla, koska Bouchard ei edes yrittänyt työntää maalin eteen maksiksi hypännyttä Warren Foegelea pois tieltä. Stuart Skinner ei nähnyt kiekkoa.
NFL-tyyppinen “Musta maanantai”
NHL:ssä aloitettiin valmentajien potkaisuviikot lähes amerikkalaisesta jalkapallosta tuttuun tapaan, heti kauden päätyttyä. Peter Laviolette ja Phil Housley saivat lähteä New York Rangersistä odotetusti, vain kahden kauden jälkeen.
Anaheim Ducks vapautti Greg Croninin tehtävistään vain kahden kauden jälkeen. Ducks paransi 21 pisteellä Croninin toisella kaudella, mutta se ei riittänyt. Verbeek ei suostunut paljastamaan julkisesti, mitkä seikat vaikuttivat päätökseen potkaista päävalmentaja ulos, mutta asiasta voidaan spekuloida vaikka kuinka paljon. Hän näki syvempää dataa pisteitten takaa; erikoistilannepeli, nuorten pelaajien käyttö, ja niin edelleen. Greg Croninilla oli yksi vuosi sopimusta jäljellä, ja sääntöjen mukaan hän tulee saamaan ensi kaudesta täyden palkan, ellei hän ota uutta NHL-pestiä jostain.
Seattle Kraken antoi potkut yhden kauden joukkuetta valmentaneelle Dan Bylsmalle. Disco Danilla on kolmen vuoden sopimus Krakenin kanssa, eli seura maksaa palkkaa mahdollisesti seuraavat kaksi vuotta. Apulaisena toimineen, NHL-historian ensimmäisen naisvalmentajan Jessica Campbellin työpaikka on toistaiseksi turvassa.
GM Ron Francis ylensi itsensä seuran presidentiksi, ja Jason Botterill on nyt Krakenin uusi manageri. Peter Laviolettella ja Ron Francisillä on paljon yhteistä menneisyyttä, mikä on aiheuttanut spekulaatiota siitä, että Laviolettesta tulisi uusi valmentaja Seattleen.
Mielenkiintoista seurata, miten Ducksin GM Pat Verbeek lähtee kesään. Hän sanoi, ettei markkinoilla olevien valmentajaehdokkaitten taso vaikuttanut päätökseen erottaa Cronin. Verbeek aikoo olla aggressiivinen kesän UFA-markkinoilla, tavoitteena ottaa paikka pudotuspeleistä ensi kaudella. Mason McTavish ja Lukas Dostal ovat kaksi tärkeää pelaajaa, jotka tarvitsevat uudet sopimukset.
NHL:ssä on nyt siis ainakin kuusi joukkuetta, jotka etsivät uutta päävalmentajaa: Boston, Philadelphia, Chicago, NY Rangers, Anaheim ja Seattle. Vielä odotetaan, hyväksyykö Rick Tocchet Vancouver Canucksin viimeisintä tarjousta.
David Carle
Kuumin nimi valmentajamarkkinoilla tuntuu olevan Denverin yliopiston päävalmentaja David Carle. Ansiolistalla jo pari U20 maailmanmestaruutta ja yksi yliopistomestaruus. Carle on 35-vuotias uravalmentaja, joka on viettänyt jo viisitoista vuotta samassa organisaatiossa, ensin kahdeksan vuotta apulaisena, ja seitsemän ykkösenä.
Hänen nimensä on yhdistetty etenkin Anaheimiin. Se kuulostaa ensialkuun hyvältä; nuori joukkue, paljon taitoa, tämä valmentaja olisi varmasti samalla aaltopituudella pelaajien kanssa. Mutta tässä on huippuesimerkki tapauksesta, jossa NHL-valmentaminen ei kaikesta huolimatta ehkä ole paras vaihtoehto. Hyvän yliopistovalmentajan ei tarvitse joka hetki pelätä potkuja, kuten NHL:ssä. Hän ansaitsee raporttien mukaan noin $800,000 kaudessa, mikä on todella hyvä palkka. Olemme nähneet, miten kävi esimerkiksi Pohjois-Dakotan yliopistosta lähteneelle Dave Hakstolille.
Tai Jim Montgomerylle, jonka apulaisena David Carle toimi Denverissä. “Monty” sai kenkää Boston Bruinsista, vaikka hänen voittoprosenttinsa oli plussan puolella. Hän toki laskeutui jaloilleen, ja jatkaa St. Louisissa. Mutta ymmärrämme, miksi Carlen ei kannata tarttua mihin tahansa NHL-tarjoukseen.
Kentän pienin pelaaja
Kuten todettua, jääkiekko on hieno peli, kun lähes tuntematon seitsemännen kierroksen varaus voi ratkaista huipputärkeän pudotuspeliottelun.
Logan Stankoven on vain 173-senttinen ja 75-kiloinen sentteri maailman kovimmassa jääkiekkoliigassa. Kun kaukalon pienin mies ratkaisee tärkeän ottelun, puhutaan spesiaalista pelaajasta ja miehestä. “Stanky” (yksi parhaista lempinimistä jääkiekossa) on pienikokoinen Tasmanian tuholainen jäällä, hirmuenergialla varustettu sisukas pelaaja, joka ei koskaan anna periksi. Energian päälle vielä huippuluokan peliäly, ja tässä on pelaaja, jota on hauskaa seurata.
Stankoven on kotoisin Brittiläisen Columbian vuoriston keskellä sijaitsevasta Kamloopsin pikkukaupungista. Läntisen Kanadan ja WHL-junnuliigan kasvatin pelissä on myös tietynlaista kovuutta. Pidin siitä, miten aikaisemmassa Washington-pelissä hän kävi tuuppaamassa Hurricanesin maalille pelottelemaan tulleen Tom Wilsonin jään pintaan. Seuranneessa käsikähmässä hän jäi toiseksi, mutta jotain tuli osoitettua.
Carolina Hurricanes valitsi hyvän pelaajan Dallasista Mikko Rantanen-kaupassa. Mitä Rantaseen tulee, aina ei pelaaja sopeudu uusiin kuvioihin uudessa seurassa välittömästi. Itse viiden Stanley Cupin Mark Messier puhui asiasta Amerikan TV:ssä. Ei asia, josta kannattaa hätääntyä, sopimuksista huolimatta. Rane tulee vielä.
Patrik Laineen sanat
Ja vielä. Patrik Laineen sanoja, kun kysyttiin pelaamisesta poikavuosien idolia Alex Ovechkinia vastaan pudotuspeleissä, on mielestäni tulkittu väärin, ja joskus tahallaan väärin.
Paten sanat “en voisi vähempää välittää” oli mielestäni vain tyypillinen pudotuspelilausunto. Joku voi laskea mukaan maailman onnellisimpien ihmisten maan kulttuurille tyypillistä suorapuheisuutta. Ei enempää, eikä vähempää. Nyt ei ole aika ryhtyä ihailemaan vastustajaa, ainakaan ulospäin. Naapurille ei anneta minkäänlaista sytykettä mediankaan välityksellä.
Ja vielä. Paljon aiheita jäi vielä käsittelemättä, palataan niihin seuraavalla kerralla.
Nautitaan Stanley Cupin pudotuspeleistä.
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
X: @OnsideWithJouni
Facebook: Jouni Niemisen NHL
[email protected]
