NHL ykköskierroksen varaukset, osa 5 – Parhaat kasvattajasarjat

NHL:n ykköskierroksella varattuja pelaajia käsittelevä juttusarjamme on edennyt viidenteen osaansa.

Aiemmin olemme käyneet läpi miten varaukset ovat onnistuneet urallaan, joukkueiden kyvykkyyttä varata onnistuneesti ykköskierroksella sekä sitä, kuinka merkittävä vaikutus varausnumerolla on pelaajan odotettavissa olevaan laatuun.

Muutamien seuraavien osien aikana paneudumme pelaajien historiaan ennen varaustilaisuutta: mistä parhaat varaukset tulevat, onko kasvattajasarjalla merkitystä tai kannattaako määrättyjä sarjoja jopa vältellä ykköskierroksella.

Ykköskierroksen varausten kategoriat

Juttusarjaa varten Atleetti on määritellyt NHL:n ykköskierroksella varatuille pelaajille kategoriat 1-7.

Ykköskierroksen varaus on onnistuessaan kahden ensimmäisen kategorian pelaaja ja vielä kolmos- ja neloskategoria voidaan laskea onnistuneeksi varaukseksi. Kategoriat viisi-seitsemän ovat ensimmäiselle kierrokselle epäonnistumisia.

Olemme rajanneet varaustilaisuudet alkamaan vuodesta 2005 ja päättymään vuoteen 2019, jotta tilastot olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia. Vuonna 2019 varatuilla pelaajilla on siis ollut nyt viisi kautta aikaa asettua omaan kategoriaansa.

Atleetin määrittelemät NHL-pelaajien laatukategoriat:

Supertähti
Tähtipelaaja
Eliittipelaaja
NHL-runkopelaaja
Täytepelaaja
Farmitasoa
Floppi

Yhteensä ykköskierroksella on varattu 453 jääkiekkoilijaa, joista 15 on ollut maalivahteja. Kategorioihin varaukset jakautuvat seuraavasti:

Kaikista ykköskierroksen varauksista kuoriutuu todennäköisimmin (24%) NHL-tason runkopelaaja, mikä onkin Atleetin minimivaatimus varauksen onnistumiselle.

Kuten aiemmin olemme todistaneet, ykköskierroksen sisälläkin varausnumerolla on valtava merkitys, joten viimeisellä kolmanneksella varattuun NHL-runkopelaajaan voi olla jopa tyytyväinen – vaikka supertähtiä tai tähtiä tietenkin 1. kierroksella aina haetaan.

Supertähden ja tähden ero on määrittelyssä erittäin marginaalinen ja 17% varauksista osuu näihin kahteen kategoriaan, eli täydelliseen onnistumiseen.

NHL-joukkueet onnistuvat ensimmäisen kierroksen varauksissaan kohtalaisen hyvin, sillä kolmeen viimeiseen kategoriaan jää 43% varatuista pelaajista, mikä tarkoittaa 57% onnistumisprosenttia.

Ykköskierroksen varausten jakautuminen lähtösarjoittain

Ykköskierroksen varaukset aikavälillä 2005-2019 jakautuvat useampaan sarjaan. Pääosaa ykköskierroksella näyttelee silti edelleen Pohjois-Amerikka, kuten myös koko draftin osalta.

Euroopan huippusarjoista nousee kuitenkin tasaisesti huippuluokan pelaajia, joskin volyymit ovat luonnollisesti pienempiä. Lähtösarjoissa mukana on myös muutamia yllättäviä, melko tuntemattomia liigoja.

Ykköskierroksella varattujen pelaajien viimeisimmät sarjat ennen varausta ovat määrällisesti seuraavat:

OHL (Ontario Hockey League, Kanada): 118
WHL (Western Hockey League, Kanada): 91
Ruotsi SHL, Allsvenskan ja U20: 49
QMJHL (Quebeck Major Junior Hockey League, Kanada): 46
NTDP (National Team Development Program, USA): 41
USHL (United States Hockey League, USA): 21
NCAA (National Collegiate Athletics Association, USA): 19
Suomi Liiga ja U20: 18
Venäjä KHL, MHL, VHL: 16
Tshekki Extraliga ja U20: 7
BCHL (British Columbia Hockey League, Kanada): 6
USHS-MN (United States High School Minnesota, USA): 6
OPJHL (Ontario Junior Hockey League, Kanada): 5
AJHL (Alberta Junior Hockey League, Kanada): 4
CAHS (Canadian High School Hockey, Kanada), GHL (Golden Horseshoe Junior B Hockey League, Kanada), USHS-Prep (United States High School Perparatory, USA), Saksa DEL, Slovakia Extraliga, Sveitsi NLA: kaikissa 1

Kanada dominoi määrässä, Ruotsi haastaa Euroopasta

Selkeästi eniten varauksia tehdään Kanadan juniorisarjoista OHL ja WHL, mutta hyvänä kolmosena niukasti ennen kolmatta Kanadan juniorisarjaa QMJHL:a tulee rakas naapurimme Ruotsi.

Kenties yllättävänä voidaan pitää sitä, että NHL:n ykköskierroksella on varattu peräti 43 pelaajaa, jotka ovat viettäneet pääosan varauskaudestaan Ruotsin juniorisarjassa, kun SHL-joukkueistaan paikan vakiinnuttaneita on varattu vain viisi kappaletta.

Vertailun vuoksi Suomesta pääosin A-junioreissa pelanneita on varattu vain kolme, kun Liigapelaajia puolestaan ykköskierroksella on huudettu 15.

USA:n pitkäjänteinen juniorityö kantaa hedelmää

USA:n nouseva trendi näkyy myös NHL:n ykköskierroksen varauksissa ja nuorisomaajoukkueen kehitysohjelmasta ponnistaneita ykköskierroksen varauksia on 41.

Yhdysvaltain juniorien pääsarja USHL tuottaa edelleen osan pelaajista ja ykköskierroksen varausten määrä on 21, kun yliopistosarja NCAA puolestaan on vastannut 19 varatusta.

Huomionarvoista on kuitenkin se, että monet USHL sekä High School -pelaajista jatkavat uraansa NCAA-sarjassa varauksen jälkeen ja tekevät mahdollisen NHL-debyyttinsä vasta yliopistokiekkoilun jälkeen.

Keski-Euroopassa ja Venäjällä hiljaista

Euroopan maista Venäjä on pudonnut kolmanneksi myös ykköskierroksen varausten tuotannossa. Useita venäläisiä pelaajia on kuitenkin varattu Kanadan juniorisarjoista.

Samoin toimivat monet Tshekki-juniorit, sillä maan U20-sarjaa tai pääsarja Extraligaa ei koeta parhaaksi reitiksi kolkuttelemaan NHL:n ovia. Tshekkien sarjoista ykköskierroksella on varattu vain seitsemän pelaajaa.

Muista Euroopan maista listalle pääsevät yhdellä pelaajalla Saksa, Slovakia ja Sveitsi. Sveitsin pääsarjassa ennen varaustaan kiekkoili tietenkin Auston Matthews, joka oli jo pelannut juniorisarjat ns. läpi.

Trendiä ei ykköskorin prospektien siirtymisestä Eurooppaan ennen varaustaan kuitenkaan tullut, vaikka Matthewsin kohdalla liike oli erittäin onnistunut.

Ykköskierrosten varaukset – Määrä vs Laatu

NHL:n ykköskierroksella varattujen pelaajien laadun vertailussa käytämme jälleen Atleetin luomia kategorioita.

Sarjoista, joista on varattu yli kymmenen pelaajaa vuosien 2005-2019 välillä parhaimman vastineen varausvuorolleen on saanut USA:n yliopistosarjasta NCAA:sta: 1-2 kategorian pelaajia on 7/19 eli noin 37%.

Hyvänä kakkosena tulee Suomi, jonka vastaavat numerot ovat 6/18 eli noin 33%.

Ruotsista varattuja pelaajia on määrällisesti rutkasti enemmän ja laatu hieman heikompi: 12/49 eli noin 24.5%.

Kanadan kahdesta isoimmasta juniorisarjoista OHL:sta ja WHL:sta varattujen pelaajien määrä on omilla luvuillaan, mutta laadussa ero näiden kahden sarjan välillä on merkittävä.

Siinä missä OHL on tehnyt tähtiä 25/118 eli 21% ykköskierroksella varatuista, WHL:n lukema on vain 9/91 eli 9.9%. Myös QMJHL jää selkeästi jälkeen OHL:n laadusta lukemilla 5/46 eli 10.1%.

Yhdysvaltojen suurin juniorikiekkoliiga USHL jää määrällisesti kanadalaisista jälkeen eikä laatukaan yllä OHL:n tasolle: tähtipelaajia 3/21 eli 14.3%. Myös USA:n maajoukkueen junioriakatemia, NTDP jää merkittävästi jälkeen Kanadan parhaimmistosta: tähtikategorioissa edustajia on vain 3/41 eli 7.3%.

Onnistuneita varauksia vertaillessa asetelma kuitenkin vaihtuu.

Atleetin luoman jaottelun perusteella kategoriat 1-4 voidaan laskea onnistuneiksi ja vastaavasti kategoriat 5-7 epäonnistumisiksi.

Kategoriassa 1-4 parhaan vastineen varaukselle tarjoaa USA:n yliopistosarja NCAA, josta varatuista pelaajista 14/19 eli 73.7% on saavuttanut vähintään NHL-runkopelaajan kategorian.

Jälleen hyvänä kakkosena tulee Suomi lukemalla 13/18 eli 72%. Myös tähtipelaajien kohdalla pettymyksen tuottanut NTDP nostaa osakkeitaan ja onnistuneita varauksia juniorimaajoukkueesta löytyy 29/41 eli 70.7%. Myös USHL esiintyy edukseen lukemilla 13/21 eli 62%.

Kanadan isojen juniorisarjojen varauksissa OHL erottuu joukosta positiivisella tavalla, kun vähintään neloskategorian pelaajia Ontariosta tulee 70/118 eli noin 59%. WHL ja QMJHL jäävät alle 50 prosentin, eli ko. sarjoista ykköskierroksella varaaminen tuottaa todennäköisemmin epäonnistumisen kuin onnistumisen.

Samoin käy myös Venäjältä varattujen pelaajien kohdalla, sillä vain 6/16 eli 37.5% nousee hyväksi NHL-pelaajaksi.