Kuva: Suomen Jääpalloliitto / Harriet Kallio

Onko jääpallon MM-kisojen tuloksissa mitään järkeä – lajijohtaja hakee kovan vertauksen jääkiekosta

Harri Pirinen |

PORI. 21–0. 28–0. 34–0.

Jääpallon miesten MM-kisojen ensimmäiset päivät eivät varsinaisesti tarjonneet jännitystä, jos kohta vauhtia ja vaarallisia tilanteita sentään.

Kolmena ensimmäisenä päivänä pelattiin yhdeksän ottelua, joista tasaisimmat olivat Norjan ja Yhdysvaltain kohtaaminen (13–3) sekä Yhdysvaltain ja Unkarin välinen matsi (10–0).

Ruotsi takoi kolmessa ensimmäisessä ottelussaan Unkaria, Hollantia ja Norjaa vastaan yhteensä 74 maalia ja päästi yhden.

Mitalit ratkotaan viikonloppuna Ruotsin, Suomen ja Norjan kesken. Lajin kahden nykyisen ”suurmaan” Ruotsin ja Norjan ottelukin päättyi 12–1 Ruotsin hyväksi.

Yksi valtavia tasoeroja selittävä tekijä on kohta neljä vuotta Ukrainassa hyökkäyssotaansa harjoittaneen Venäjän poissaolo. Venäjä oli vuoteen 2022 asti lajin suurmaa.

Venäjän poissaolon myötä myös Kazakstan on sivussa MM-kisoista.

Suomen jääpalloliiton puheejohtaja ja MM-kisojen pääsihteeri Antti Parviainen pitää tasoeroja ja kisoissa nähtyjä murskalukemia tällä hetkellä väistämättöminä kahdesta syystä.

– Kun Venäjä ja Kazakstan ovat pois, seuraavat kisoihin osallistuvat maat (Hollanti ja Unkari) ovat nuoria jääpallomaita, joten tottakai tasoero on iso, Parviainen sanoo.

Jääpallon MM-kisat Suomi-Hollanti 16-0
Suomi pääsi tuulettamaan Hollantia vastaan peräti 16 kertaa. Lukemin 16-0 päättynyt keskiviikon aamuottelu oli yksi kolmen ensimmäisen MM-kisapäivän tasaisimmista. (Kuva: Suomen Jääpalloliitto / Meri Esama)

Parviainen huomauttaa, että ei siitä ole kovinkaan kauan, kun jääkiekossa käytiin samaa keskustelua.

– Jääkiekko teki laajentamisen vähän toistakymmentä vuotta sitten kasvattamalla MM-kisojen A-ryhmää. Silloin tasoerot olivat suuret.

– Tämä on se reitti, miten saamme uusia maita mukaan. Silloin pitää hyväksyä, että tasoerot ovat tässä vaiheessa isot. Pitää uskoa, että nämä maat lähtevät kehittymään ja pelaavat jonain päivänä ihan maailmanmestaruuksista, Parviainen sanoo.

Toinen syy liittyy pelillisiin asioihin.

– Jääpallon suurin vaikeus on puolustaminen. Silloin pienikin tasoero tarkoittaa paljon maaleja. Jos vertaa jääpalloa jääkiekkoon ja jalkapalloon, niissä lajeissa puolustaja on usein etuasemassa pelivälinettä hallitsevaan pelaajaan nähden. Jääpallossa on juuri päinvastoin. Silloin pienetkin tasoerot tarkoittavat sitä, että syntyy paljon maaleja.

– Salibandyn MM-kisoissa Suomi voitti jonkun pelin 10 tai 12–0. Se on suunnilleen sama kuin jos jääpallopeli päättyy 30–0. Jääkiekossa sama tasoero tarkoittaisi noin tulosta 8 tai 9–0, Parviainen vertaa.

Harri Pirinen