Kuva: All Over Press

Stanley Cupin finaali alkoi klassikolla

Jouni Nieminen |

Stanley Cupin finaalisarja alkoi odotetulla tavalla Edmontonissa. Ensimmäinen ottelu oikeudesta saada syödä lohikeittoa loordi Stanleyn ostamasta maljasta oli kovaotteinen, hurjavauhtinen ja mahdollisimman taidokas esitys molemmilta joukkueilta. Edmonton Oilers onnistui voittamaan ensimmäisen jatkoajan lopussa Leon Draisaitlin maalilla. Tässä muutama kommentti paikanpäältä.

Nelosketjut vastakkain

Keskiviikon (paikallista aikaa) ottelun ratkaisu tuli, kun ottelun ratkaisu oli monien vaiheitten jälkeen siirtynyt jatkoajalle, ja ensimmäistä jatkoerää oli jäljellä vain vähän alle kaksi minuuttia.

Molempien joukkueitten nelosketjut olivat jäällä samanaikaisesti, pelaamassa erän viimeistä vaihtoaan, kun Floridan nelosketjun sentteri Tomas Nosek toi kiekkoa oman maalin takaa, ja ehkä taklauspaineen alla yritti purkaa kiekon puolustusalueelta ulos liian aikaisin. Hän olisi voinut luistella vielä pitemmälle, mutta tuli vipanneeksi kiekon sivupleksin yli.

Seurauksena kahden minuutin jäähy, kun jatkoerää oli jäljellä 1:43.

Edmonton Oilers pääsi yrittämään ottelun ratkaisua ylivoimalla.

Neljä nopeaa syöttöä

Edmonton Oilersin ylivoimaryhmä ratkaisi ottelun ensimmäisen jatkoerän viimeisellä minuutilla.

Connor McDavid toi kiekon Floridan puolustusalueelle. Oilersin ylivoimaviisikossa vasemmalla pointilla eli viivalla pelaava Ryan Nugent-Hopkins veti Seth Jonesin ja Brad Marchandin liian kauas neliöstään, mikä loi tilaa kaukalon nestorille Corey Perrylle. Syöttö laidan kautta Nugent-Hopkinsilta Perrylle, ja tältä ovela jättö taaksepäin p-pisteelle McDavidille, jolla huijattiin kiekko ohi Niko Mikkolan.

McDavidilta syöttö maaliaan puolustamaan tulleen Aleksander Barkovin mailan yli maalin eteen Leon Draisaitlille, jolta laukaus suoraan syötöstä. Kiekko löysi tiensä maaliin Sergei Bobrovskyn polvisuojan ja hanskakäden välistä. Vain 31 sekuntia ennen ensimmäisen jatkoerän loppusummeria.

Voitto ratkaistiin ensimmäisen jatkoerän viimeisellä minuutilla neljällä lyhyellä ja nopealla syötöllä mailan lavasta mailan lapaan.

– Seisoskelin siinä, ja katselin koko tilanteen kehittymistä, sanoi Draisaitl ottelun jälkeisessä pressissään, johon #29 ja #97 tulivat yhdessä. – Minä olin tilanteen hyötyjä, mutta kaikki työ tehtiin jo sitä ennen. Neljä erinomaista tilannetta peräkkäin.

Terve Draisaitl vastaan loukkaantuneena pelannut Draisaitl

Tämän kevään Stanley Cup-finaalissa tehdään paljon vertailuja vuoden takaiseen Stanley Cupin finaaliin, koska vastakkain ovat samat joukkueet, lähes samoilla pelaajilla.

Vuosi sitten Leon Draisaitl pelasi loukkaantuneena. Raporttien mukaan hänellä oli ainakin kaksi loukkaantumista. Hän ei tehnyt yhtään maalia seitsemännessä ottelussa ratkaistussa finaalisarjassa. Tänä vuonna katsojat, ja Florida Panthers, sai heti avausottelussa nähdä, mikä ero on viimevuotisen ja täysin terveen Draisaitlin välillä.

52 maalia runkosarjassa pelaamissaan 71 ottelussa tehnyt saksalainen teki tämän vuoden finaalin avauksessa kaksi maalia.

Ensimmäinen tuli heti ottelun alussa, ajassa 1:06. Draisaitl laukoi Bobrovskin sylkäisemän paluukiekon maaliin. Syöttäjinä Kasperi Kapanen ja puolustaja Jake Walman. Edmonton sai loppuunmyydyn ja hurjana lähes koko ottelun läpi riehuneen Rogers Placen edessä unelma-alun, mutta saksalaissupertähden kahden maalin välissä ehti tapahtua paljon.

102 taklausta

Fyysisuus oli keskiviikon ottelun pelin henki ja teema. Yhtään tilannetta, jossa pelaaja olisi voinut taklata toisen pelaajan, ei jätetty käyttämättä hyväksi. Florida Panthers on tunnettu NHL:n ehkä eniten taklaavana huippujoukkueena. Fyysinen peli on mestaruuttaan puolustavan joukkueen tavaramerkki. Edmonton Oilers taas pystyy pelaamaan fyysisesti, kun on pakko.

Finaalin avausottelussa taklattiin paljon. Yhteensä satakaksi kertaa tilastojen mukaan.

Yleensä jääkiekossa tehdään taklauksia, jotta pelaaja yritetään saada erotetuksi kiekosta. Tässä ottelussa taklattiin yrittäen saada vastustajan pää tai kädet eroon muusta vartalosta. Tiltit olivat koko ajan brutaaleja ja väkivaltaisia. Ottelun tuominneet seeprapaidat Wes McCauley ja Francis Charron antoivat poikien pelata, kuten sanonta kuuluu.

Koko ajan aivan sääntöjen rajamailla, ja paljon sääntökirjan sivujen reunojen ohi meneviä korkeita taklauksia, liian myöhään tulleita taklauksia, ja taklauksia päin pelaajaa, joka ei sitä odottanut. Raskaita ja kovia taklauksia, jotka tuntuvat vielä seuraavanakin päivänä. Taklauksia, joilla rangaistaan vastustajaa. Ja tätä tekivät molemmat joukkueet.

Tällä tavalla pelattaessa toinen joukkue vielä väsyy pelisarjan edetessä mustelmiin ja jatkuvaan taklausuhkaan. Emme vielä tiedä, kumpi. Yleensä se on ollut se, joka pelaa Floridaa vastaan.

Kotijoukkueen unelma-alku ja keskustelua herättänyt valmentajan haasto

Edmontonin avausmaalin hieno momentum ei kestänyt kauaa. Mestareitten kakkosketjun loistava sentteri Sam Bennett otti pelin ohjaimet käsiinsä tavoilla, joihin vain hän pystyy. Playoffpelaaja, joka nosti taas ensi kesänä tulevan uuden sopimuksensa hintaa tässäkin ottelussa.

Bennett ohjasi tasoitusmaalin Stuart Skinnerin taakse aivan maalin edestä tilanteesta, joka ensin näytti selvältä maalivahdin estämiseltä. Chris Knoblauch pyysi valmentajan haaston. Tarkistuksen jälkeen jäällä tuomittu maali hyväksyttiin, ja Edmonton sai kahden minuutin rangaistuksen pelin viivyttämisestä.

Bennett menetti tasapainonsa tilanteessa puolustaja Brett Kulakin luistimesta. Kokeneena maalinedustapelaajana Sam Bennett toteutti vanhaa ohjetta: jos kaadut, kaadu maalivahtiin päin. Tässä ei väitetä, että hän kaatui tahallaan, hän vain valitsi oikean vaihtoehdon. Tämä ei ole Bennettin, eikä tämän kirjoittaneen ensimmäinen rodeo, kuten Albertassa sanotaan.

Brad Marchand, jonka näkeminen elävänä jossain muussa kuin Boston Bruinsin paidassa alkaa oikeastaan tuntua ihan luonnolliselta, rankaisi keskustelua herättäneen haastotilanteen jälkeisestä ylivoimasta. Florida pääsi 2-1 johtoon.

Ensimmäisen erän laukaukset 15-6 Oilersille, taklaukset 17-14 myös kotijoukkueelle. Erän aikana seeprapaidat vihelsivät viisi kakkosta, joista kolme Edmontonille ja kaksi Floridalle. Ovela penkkivalmentaja Chris Knoblauch käytti McDavidiä ja Kapasta hyökkääjinä alivoimissa. Tämä nopea pari pääsi pari kertaa yrittämään maalia alivoimalla, yksi McDavidin laukauksista ohitti Bobrovskin ylhäältä, mutta lensi yläriman kautta ulos.

Panthers hallitsi toista erää

Florida Panthers hallitsi toista erää täysin. Laukaukset 17-7 mestareille, suurin osa maalipaikoista. Jos Sergei Bobrovsky oli loistava ensimmäisessä erässä, Stuart Skinner piti Edmontonin pelissä mukana toisessa. Kuten finaalia edeltävissä ennakoissa luvattiin, Floridan kuuluisa aggressiivinen vastakarvapeli puri. Oilersin puolustajilla oli vaikeuksia päästä avaamaan peliä omasta päästä.

Sam Bennett teki kahden minuutin kohdalla hienolla maalilla tilanteeksi jo 3-1. Viktor Arvidsson teki kaukaa tulleella lyöntilaukauksella kavennusmaalin vain vähän yli minuuttia myöhemmin. Maali, joka jälkeenpäin osoittautui todella tärkeäksi kotijoukkueelle. Edmontonilla oli onnea päästä toiselle erätauolle vain yhden maalin tappioasemassa.

Florida oli paljon parempi toisessa erässä. Se oli maineensa mukainen. Kurinalaista puolustuspeliä, aggressiivista taklauspeliä. Ilman sensaatiomaista Stuart Skinneriä Panthers olisi tehnyt ainakin kaksi tai kolme maalia lisää. Arvidssonin maali ei ollut edes hyvä laukaus, mutta se muutti koko ottelun kulun, piti Oilersin mukana.

– Me jouduimme hankalaan paikkaan, sanoi McDavid pelin jälkeen. – Minusta se Arvyn maali oli massiivinen.

Edmonton tulee tasoihin

Kolmannessa erässä mestarit pelasivat suunnitelmansa mukaisesti. Se suojeli johtoaan, hidasti Oilersin kenttäpelaajien menoa. Tässä kohtaa esille tuotiin uskomaton tilasto: Florida Panthers ei ollut hävinnyt kertaakaan oltuaan ensimmäisen tai toisen erän jälkeen johdossa playoffeissa Paul Mauricen aikakaudella. Maurice tuli valmentajaksi vuonna 2023.

Ennen keskiviikkoa 31 voittoa, nolla häviötä.

Edmonton Oilers pelasi myös suunnitelmansa mukaisesti. Se ei joutunut paniikkiin kotikaukalossaan Stanley Cupin finaalin ensimmäisessä ottelussa. Kokenut joukkue ei hätäänny tappioasemassa. Lopulta tuli tilanne, jossa Connor McDavid sai tuotua kiekon ylös vauhdilla. Syöttö Kasperi Kapaselle, jolta kiekko takaisin McDavidille kulmaan. Maalin takaa kiekko rystysyötöllä lopulta Mattias Ekholmille, jolta tasoitus.

On vaikeaa sanoa, tarkoittiko McDavid syöttöään oikeastaan Evander Kanelle. Oliko McDavidin rystylätyssä tarpeeksi voimaa mennä tarkoituksella ihan Ekholmille asti? Kane itse taas oli työntämässä kolmea Panthersin pelaajaa maalivahtiaan päin. Hänellä oli muita kiireitä.

Tämän tilanteen myötä Edmonton otti pelin haltuunsa. Laukaukset 14-2 Oilersille kolmannessa erässä. Edmonton löysi keinot päästä tasoihin erittäin hyvin puolustavaa mestarijoukkuetta vastaan. Ja se hallitsi jatkoaikaa lähes täysin. Chris Knoblauch laittoi McDavidin ja Draisaitlin samaan ketjuun kolmannen erän kolmannella minuutilla suunnilleen, mikä oli myös yksi ottelun käännekohdista lopussa. Erikoisesti, ja yllättäen, hän ei lähettänyt superkaksikkoa jatkoajan ensimmäiseen aloitukseen. Panthers pääsi heti maalipaikkaan siinä vaihdossa.

Molemmat maalivahdit pelasivat tässä ottelussa niin hyvin, että he ottivat kaikki kiekot kiinni jos vain näkivät ne. Ekholmin maalissa Bobin edessä oli kaksi valkopaitaista pelaajaa.

Kasperi Kapanen joukkueensa paras

Yhtään ilman sinivalkoisia laseja on nimettävä Edmonton Oilersin parhaaksi tässä ottelussa pelaaja, joka saapui Albertaan St. Louis Bluesista siirtolistan eli waivereitten kautta marraskuussa. Hän pelasi runkosarjassa välillä hyvin, aina kaikkensa yrittäen. Joitakin todella hyviä pelejä, jotka eivät aina näkyneet pistetilastoissa.

Hän aloitti playoffit Black Aces-ryhmässä. Pääsi pelaamaan Vegas-sarjassa, ja on sen jälkeen ollut koko Oilersin Stanley Cup-marssin ajan yksi joukkueensa tärkeimmistä pelaajista. Jatkuvaa fyysistä peliä. Kovia, oikea-aikaisia taklauksia, nopeaa luistelua, ja aliarvostettua hyökkäyspeliä. Kaksi syöttöpistettä kauden tärkeimmässä ottelussa.

Viisi pistettä nyt pelaamissaan kahdeksassa kovassa Stanley Cupin pudotuspelien ottelussa.

Kasperi Kapanen sanoi marraskuussa Edmontoniin tultuaan pelaavansa jokaisen pelinsä kuin se olisi viimeinen. Voimme jo tässä vaiheessa olla ihan varmoja, ettei hänen viimeistä peliään National Hockey Leaguessa nähdä vielä tällä eikä ensi viikolla.

Kasperi Kapanen oli hyvin lähellä tehdä voittomaalin jatkoajalla. Hän ajoi röyhkeästi ja nopeudella kahden Floridan puolustajan välistä, ja yritti ohittaa Bobrovskin laukauksella, joka meni tolpan kautta ohi.

Ilta-Sanomien NHL-toimittaja Teemu Suvinen ja allekirjoittanut jututtivat Kapasta ottelun jälkeen Edmonton Oilersin pukukopissa. Kiitos tästä numerolle 42.

Fantastinen ottelu

Aivan fantastinen jääkiekko-ottelu Stanley Cupin finaalin aluksi. Kovaa huippuluokan jääkiekkoa. Loistavaa maalivahtipeliä. Fantastinen voittomaali yhteispelin tuloksena. Lähes neljä erää huippujääkiekkoa. Paljon pelaajia, jotka onnistuivat tuomaan kaikkensa jäälle, molemmilla puolilla.

Florida Panthers osoitti etenkin toisessa erässä, miksi se on puolustava mestari. Paljon selvästi etukäteen suunniteltuja tilanteita aloitusvoittojen jälkeen. Edmonton Oilers oli hyvä haastaja. Kumpikin olisi ansainnut voiton. Stuart Skinner oli parempi, vain vähän parempi, kuin Sergei Bobrovski toisessa päässä.

Parhaat pelaajat olivat parhaita pelaajia. Molempien joukkueitten syvyys näkyi alusta loppuun. Niin hyviä kuin kummankin joukkueen parhaat ovatkin, kaikki pelasivat. Floridan nelosketjun hyökkääjät pelasivat kaikki alle kymmenen minuuttia, kaikkien Oilersin hyökkääjien peliaika oli kaksinumeroinen. Panthersin kolmospakkipari pelasi alle 20 minuuttia, kaikki Edmontonin puolustajat pelasivat yli 20 minuuttia.

Onko näistä peliajoista luettavissa jotain? Kuormittaako Paul Maurice parhaitaan liikaa? Minuuteilla on merkitystä. Johtuiko ottelun ratkaisuun johtanut virhe siitä, että sen tehnyt pelaaja ei ollut pelannut tarpeeksi, ja siksi hätäili, lähetti kiekon pleksin yli penkkiriville numero 20? Yhden ottelun perusteella ei kannata tehdä suuria johtopäätöksiä, mutta jäämme seuraamaan tilannetta.

Florida on yleensä tunnettu syvyydestään. Tänään torstaina tuskin nähdään pelaajia jäällä harjoituksissa.

Toinen ottelu pelataan perjantaina paikallista aikaa Edmontonissa. Oikeudesta saada syödä lohisoppaa Stadin saaristossa, tai ehkä kalakukkoa loordi Stanleyn Kannusta Kuopion torilla, taistellaan vielä kovemmin kuin nyt nähtiin. Aivan varmasti. Lisää draamaa luvassa.

Tämän ei tulekaan olla helppoa.

Täällä Jouni Nieminen, Rogers Place, Edmonton

X: @OnsideWithJouni

Facebook: Jouni Niemisen NHL

[email protected]