Vuoden 1960 talviolympiakisat järjestettiin Yhdysvalloissa paremmin surffauksesta ja rullalautailusta tunnetussa Kalifornian osavaltiossa. Kaliforniassa on myös vuoristoa ja useita hiihtokeskuksia, kuten Squaw Valley, jossa liikemies ja juristi Alexander Cushing halusi järjestää talviolympialaiset.
Cushing sai hankkeelleen lopulta niin paljon tukea, että kisat todellakin tässä pikkukylässä järjestettiin. Nykypäivän kisoihin verrattuna vuoden 1960 talviolympialaiset olivatkin ”kyläkisat”. Squaw Valleyn kisoista tehdyn elokuvan perusteella touhu vaikuttanut niin totiselta nykypäivän huippu-urheiluun verrattuna.
Eikä kelkkailua kisoissa järjestetty liian suurten kustannusten takia. Hyppyrimäki sentään rakennettiin ja suomalainen Niilo Halonen voitti hopeaa.
1970-luvun lopulla Squaw Valleyn olympiamäki purettiin. Sen paikalla sijaitsee nykyään laskettelurinne.
Suomalaiset voittivat Squaw Valleyssa kaksi kultamitalia. Molemmat tulivat miesten maastohiihdosta.
Toimi Alatalo, Veikko Hakulinen, Väinö Huhtala ja Eero Mäntyranta voittivat kultaa miesten viestistä. Tällä matkalla ei ollut mukana Kalevi Hämäläinen, joka yllättäen voitti 50 kilometrin hiihdon.
Hämäläinen oli voittanut Lahden MM-kisoissa 1958 kultaa 30 kilometrillä. Squaw Valleyssa hän jäi samalla matkalla sijalle 12, mikä oli pettymys.
Suomen päävalmentajana toiminut vuoden 1932 olympiakisojen 50 kilometrin hiihdon kultamitalisti Veli Saarinen harkitsi Hämäläisen jättämistä pois Squaw Valleyn kisojen 50 kilometriltä. Lopulta Saarinen päätti ottaa Hämäläisen kisaan, mutta laittoi tämän ”heikoimpana hiihtäjänä” ensimmäiseen arvontaryhmään.
Arvonnassa Hämäläinen sai numeron 1. Taktikoinnin kannalta se ei todellakaan ollut edullisin numero, eikä Hämäläiseltä paljoa odotettu.
Kisa alkoi kisojen päätöspäivänä sunnuntaina 28. helmikuuta aamuyhdeksältä. Pakkasta oli kymmenen astetta. Aurinko paistoi.
Hämäläiselle keli sopi hyvin. Hän voitti kisan ajalla 2.59,3. Hopealle sijoittui kisan ennakkosuosikki Veikko Hakulinen, joka hävisi Hämäläiselle parikymmentä sekuntia.
Suomessa kisaa seurattiin radion välityksellä. Tv-lähetyksiäkin Squaw Valleysta Suomessa nähtiin, mutta ohjelmat esitettiin jälkilähetyksinä.
Suoriin lähetyksiin ei kaukaisten etäisyyksien takia ollut vielä mahdollisuutta. Ja vielä vuonna 1960 harvassa suomalaiskodissa oli televisio.
Yllätys oli Hämäläisen kotona Juvalla melkoinen. Hänen vanhempiensa kotona ei ollut puhelinta, joten Hämäläisen isä oli haettava puhelimeen YLE:n radiohaastatteluun autokyydillä kaukaa toiselta kylältä.
Hiihto oli tuohon aikaan Suomessa ihan oikeasti amatööriurheilua. Juvan kunta lahjoitti Hämäläiselle olympiavoitosta lattiamaton.
Hämäläinen osallistui olympiakisoihin myös Cortinassa 1956 sekä Innsbruckissa 1964. Hän oli Cortinassa 30 kilometrillä 20:s ja Innsbruckissa 50 kilometrillä 16:s. Innsbruckissa hän oli tankannut liikaa nestettä ennen kisaa.
Hämäläinen kuoli tammikuussa 2005. Hän oli 72-vuotias.
Hämäläisen Squaw Valleyn hiihdon jälkeen suomalaiset eivät voittaneet 50 kilometrillä olympiakultaa 58 vuoteen. Iivo Niskanen pystyi moiseen Pyeongchangissa 2018. Sitä kisaa pystyi Suomessa katsomaan suorana lähetyksenä älypuhelimella.
