Leijonilta odotettiin mitalia jääkiekon olympiaturnauksessa Albertvillen 1992 kisoissa Ranskassa. Tuloksena oli kuitenkin surkea seitsemäs sija kisajärjestäjien melkoisen mokankin seurauksena.
Koviin odotuksiin oli aihetta. Edellisessä olympiakisoissa Calgaryssa 1988 Suomi oli voittanut ensi kertaa arvokisamitalin otettuaan hopeaa. Vuoden 1991 syyskuussa Leijonat sijoittui parhaiden pelaajien Canada Cupissa kolmanneksi.
NHL ei päästänyt pelaajiaan Albertvillen olympialaisiin, mutta Canada Cupin joukkueesta Leijonilla oli jalkeilla monta pelaajaa, kuten Markus Ketterer, Petri Skriko, Ville Siren ja tietenkin Teemu Selänne.
Tuolloin Selänteestä oli jo tullut Suomen kansan lempilapsi. Hänen maineensa maitopoikana ja joka äidin toivevävynä alkoi syvästi kiinnittyä Suomen kansan alitajuntaan, jonne hän sittemmin uransa päätyttyä loi toisenlaisen hieman kiusallisen poliittisesti kantaa ottavan persoonan.
Mutta Albertvillessa huomio keskittyi 21-vuotiaaseen huippulupaavaan Selänteeseen, joka pelasi Jokereissa viimeistä kauttaan. Häneltä odotettiin paljon.
Suomi aloitti turnauksen voittamalla Saksan 5-1 ja Puolan 9-1. Selänne teki molemmissa otteluissa kaksi maalia.
– Kyllä mä suunnilleen muistan. Mä muistan lähes kaikki maalit, jotka olen tehnyt, kommentoi Selänne Sotshissa 2014 jutun kirjoittajalle Albertvillen ensimmäisiä olympiamaalejaan, kun oli juuri pelannut uransa viimeisen olympiaottelunsa Leijonien voitettua pronssipelissä Yhdysvallat 5-0.
Albertvillessa Leijonat ei pronssipeliin kuitenkaan yltänyt. Yhdysvalloille hävittiin alkulohkossa 1-4 ja Ruotsin kanssa tuli 2-2 -tasapeli, joka pudotti Suomen lohkon kolmoseksi. Selänne ei näissä peleissä maaleja tehnyt, mutta onnistui maalinteossa alkusarjan päätöspelissä Italiaa vastaan Suomen voittaessa 5-3.
Alkusarjan jälkeen olympiajääkiekko pelattiin ensi kertaa ja viimeinkin pudotuspelisysteemillä. Puolivälieräottelussa Suomen vastustajaksi tuli Itsenäisten Valtioiden Yhteisö.
Tämä joukkue oli siis entinen Neuvostoliitto, joka hajosi jouluna 1991. Byrokratiakysymysten takia Neuvostoliiton olympiajoukkuetta ei vielä saatu muutettua Venäjäksi.
IVY:n joukkue oli tasokas ja sen pelaajista peräti 17 siirtyikin olympialaisten jälkeen NHL:ään. Selänne ja kumppanit saivat turpaansa IVY:ltä 1-6.
Jostain syystä Leijonat joutui pelaamaan vielä kaksi peliä sijoitusotteluissa. Vastaan tuli Ruotsi kisojen sarjajärjestelmän virheellisen merkinnän takia. Suomenhan olisi pitänyt pelata Saksaa vastaan.
Suomi hävisi Ruotsille 2-3. Suomelta hylättiin venäläistuomarin oudolla päätöksellä selvä maali ja Leijonat oli raivoissaan. Tuomaria jäätiin odottelemaan hallin ulkopuolelle, mutta häntä ei enää havaittu. Mies oli ilmeisesti poistunut sivuovesta.
Suomi sai pelata vielä sijoitusottelun Ranskaa vastaan seitsemännestä sijasta. Ja voitti 4-1. Selänne teki tässä ottelussa turnauksen seitsemännen maalinsa.
Albertvillen olympiajääkiekosta suomalaisille ei jäänyt loisteliaita muistoja. Kiekkoturnaus pelattiin Alpeilla Meribelin pikkukaupungissa, mutta Leijonat majoitettiin La Tanian pikkukylään, jossa vapaa-ajalla ei ollut paljoa tekemistä, ja sieltä oli pitkä matka ”ihmisten ilmoille”. Muiden lajien urheilijat majoittuivat eri paikoisa.
Iltalehdellä pitkän uran toimittajana tehnyt Pekka Jalonen paljastaa vuonna 2005 julkaistussa Urheilutoimittajien Kootut Sattumukset -nimisessä kirjassa, että Leijonat keksivät huvikseen mennä La Taniassa luvatta saunaan. Kun sauna oli saatu päälle, ahtautui viisi miestä lauteille samaan aikaan. Lauteet hajosivat.
Viimeisenä lauteille tullut Selänne siis oli suurin syyllinen lauteiden hajoamiseen. Teemu oli sanonut Jalosen mukaan, että ”eivät osaa ranskalaiset edes lauteita tehdä”.
Leijonien päävalmentaja Pentti Matikainen sai kuulla asiasta. Hän vedätti pelaajiaan sanomalla, että saunassa oli kameravalvonta, ja että hän oli jo nähnyt videon.
Albertvillessa Selänne pelasi viimeisen arvoturnauksensa neljään vuoteen. Hän kieltäytyi 1992 MM-kisoista, joissa Leijonat voitti hopeaa.
Seuraavana syksynä Selänne siirtyi NHL:ään. Hän voitti heti maalikuninkuuden ja teki tulokkaiden maaliennätyksen.
Olympialaisiin Selänne palasi vielä viidesti. Hän voitti yhden hopean ja neljä pronssia.
Olympiakultaa voitti Albertvillessa IVY, jonka joukkueessa pelasivat muun muassa Aleksei Kovalev, Aleksei Zhamnov ja Darius Kasparaitis. Finaalissa IVY voitti Eric Lindrosin tähdittämän Kanadan 3-1.
Pronssiottelussa Tshekkoslovakia voitti Yhdysvallat 6-1. Yhdysvaltain joukkueessa pelasi Keith Tkachuk, josta tuli Winnipeg Jetsissä Selänteen vahva pelikaveri IVY:n olympiavoittajan Zhamnovin ohella.
