Kaksi joukkuetta on nyt vain yhden voiton päässä läntisen konferenssin finaalista. Pitäisikö Dallasin hallin yleisön keksiä uusi huuto? Pudotuspelien paras erä Edmontonissa. Kasperi Kapanen palasi kokoonpanoon. Master Class-valmennusta Stanley Cupin pudotuspeleissä. Miro Heiskanen palasi kaukaloon. Tässä muutama nopea kommentti lisää.
3-1 vai paras kolmesta
Kaksi lännen joukkuetta on viimeisten päivien aikana ollut tilanteessa, jossa sen oli pakko voittaa Game 4.
Edmonton Oilers olisi maanantaina kotiottelun hävitessään joutunut tilanteeseen, jossa toisen kierroksen pelisarja Vegas Golden Knightsia vastaan olisi tasan 2-2, eli pääsy läntisen konferenssin finaaliin ratkaistaisiin paras kolmesta-menetelmällä. Ja kaksi noista kolmesta pelistä – viimeinen mukaanlukien – pelattaisiin Vegasissa.
Oilers voitti, ja nyt se johtaa otteluvoitoin 3-1. Tässä tilanteessa sillä on kolme mahdollisuutta pudottaa Vegas, ja samalla kostaa kahden vuoden takainen sarjatappio, joka selvästi vieläkin on pelaajien mielessä.
Dallas Stars oli tiistaina kotikaukalossaan samassa tilanteessa Presidents` Trophyn voittaneen Winnipeg Jetsin kanssa. Stars hoiti omansa samalla tavalla, ja nyt tilanne on paljon valoisampi.
Me jääkiekkojumaliin, taikauskoon ja kirouksiin (siis ei salaliittoteorioihin, jätetään ne muille) vakavasti uskovat pelkäämme Jetsin kärsivän Presidents` Trophyn kirouksesta.
On hyvä muistaa, että neljännen voiton saavuttaminen on aina kaikkein vaikeinta Stanley Cupissa. Sekä VGK että Winnipeg ovat todella kovia joukkueita. Molemmat tulevat vielä taistelemaan kovasti, eikä näitä kahta sarjaa ole vielä ratkaistu. Ei lähelläkään.
Tämän sanottua, yksi mielenkiintoisimmista asioista seurata, ilman minkäänlaista mielihyvää, on se, kun putoamassa oleva joukkue itse huomaa, että nyt väistämätön on edessä. Selkäranka ikäänkuin katkeaa kesken pelin. Kun joukkueen usko loppuu kesken eliminointiottelussa. Se jatkaa pelaamista, mutta taisteluhenki kuolee.
Asiasta ei puhuta, se vain tapahtuu kuin yhteisestä sopimuksesta. Saatamme todistaa tuon hetken muutamaankin kertaan ihan lähipäivien otteluissa.
Ristiäisistä stripparikerhoon
Oilersin ja Vegasin neljännen ottelun ensimmäinen erä maanantaina Edmontonin Rogers Placessa oli niin hurjaa jääkiekkoviihdettä, että joku murjaisi kanavan vaihtamisen juuri ennen näytetystä rauhallisesta Washington Capitalsin ja Carolina Hurricanesin ottelusta siihen, olleen kuin saapuisi suoraan veljensä uuden lapsen ristiäisistä pahamaineiselle strippariklubille.
Ravoisaa, fyysistä peliä, ensimmäinen tässä sarjassa nähty tappelu, hullu maalivahti. Hulluin tähän saakka nähty erä koko keväänä. Loppuunmyyty Rogers Place riehui aivan iloissaan, talo tärisi kirjaimellisesti. Molemmat joukkueet toivat parhaansa pöydälle. Kaikkea, mitä voisi toivoa, ja lisää.
Vegasin maalivahti Adin Hill riehui kuin legendaarinen Lämäri-elokuvan Tommy Hanrahan konsanaan. Edmonton Oilersin taktiikkana oli selvästi päästä Adinin keittiöön ajelemalla tätä päin “tahallaan vahingossa”, kuten sanonta kuuluu. Moni ei ehkä odottanut, että Adin tulisi rikkomaan kaikki astiat lattialle, ja potkaisemaan hellan kumoon. Ja aina, kun jotain hullua tapahtui, yleisö innostui vain lisää. Energia oli voimakasta ja käsinkosketeltavaa.
Edellisessä pelissä parhaan ottelunsa pelannut Vegas Golden Knights oli selvästi yllättynyt. Adin Hill joutui päästämään vieraita keittiöönsä, ja hän riehaantui vierailuista myös tavalla, joka yllätti. En voi sanoa ainakaan tienneeni, että Hillin repertuaariin kuuluu myös raivostua kunnolla, lyödä jokaista, joka tulee lähelle.
Sanotaan, että jokainen Vegasissa pelannut maalivahti on parantanut peliään seuran erinomaisen maalivahtivalmentajan Sean Burken ansiosta. Voimme olla varmoja, että Burke kehoitti Hilliä rauhoittumaan heti Oilers-pelin ensimmäisellä erätauolla. Jopa Henrik Lundqvist kehoitti tekemään saman Amerikan TV:ssä.
Kuin ihmeen kaupalla Adin Hill ei saanut jäähyä mistään. Toisaalta, maalivahteja tulee suojella NHL:ssä. Kaksi joukkuetta on jo menettänyt ykkösensä, vaikkakin väliaikaisesti jo. Legendaarinen Grant Fuhr sanoi aina, että hänen tehtävänsä on vain torjua. Kaiken muun hän jättää kenttäpelaajille, maalivahdin suojelun mukaanlukien. Hillin kannattaa pitkällä tähtäimellä tehdä sama.
Hanrahan-maalivahtipeli voi haitata torjuntapeliä. Adin Hill rauhoittui toiseen erään tultaessa ja pelasi todella hyvin.
Master Class-valmennusta
Parasta – kaiken muun lisäksi – Stanley Cupin pudotuspeleissä, on yrittää seurata maailman parhaitten jääkiekkovalmentajien aivoituksia ja reagointeja pelien aikana, pelien välissä, mediapeliä presseissä, ja touhuja vähissä harjoituksissa.
Chris Knoblauch sekoitti ketjunsa ja pakkiparinsa neljänteen otteluun.
“Valkosipuli” on valmentaja, joka ei pelkää tehdä siirtoja, jotka saattavat yllättää, mutta jotka näyttävät useimmiten onnistuvan jälkeenpäin katsottuna. Tässä tapauksessa tarkoituksena näytti olleen saada jokaiseen ketjuun nopeutta, taitoa ja etenkin kovuutta.
Nerokkain siirto tässä oli luoda heikoimman ottelunsa pelanneen Leon Draisaitlin ympärille ketju, jonka laidoille tuli Vasili Podkolzin ja Kasperi Kapanen. Kaksi alempien ketjujen laituria, jotka pystyvät luistelemaan lujaa, ja viemään taklaukset loppuun. Ketjua vastakkainpeluutettiin koko ottelun ajan Jack Eichelin johtamaa Vegasin ykkösketjua (Ivan Barbashev, Mark Stone) vastaan. Tehtävä onnistui täydellisesti. Eichel – yksi maailman parhaista pelaajista – ei saanut yhtään laukausta kohti Stuart Skinnerin maalia koko ottelussa tasakentällisin pelatessa.
Draisaitlin peli laitettiin kuntoon vetoamalla tämän puolustuspelin aisteihin ja taitoihin. Sitä kautta. Saksalainen on niin kunnianhimoinen pelaaja, ettei hän tulisi häviämään tuota matchuppia, vaikka tällä ketjulla ei peloteltu Vegasia hyökkäyspäässä. Olisi ollut helppoa laittaa hänet Connor McDavidin vierelle tekemään pisteitä. Mutta joukkueen etujen kannalta tämä oli oikea ratkaisu.
Edmontonin mies Kasperi
Black Aces-ryhmien harjoituksia käydään jokaisessa NHL-hallissa ottelujen välillä, ja siellä mennään kovaa. Jokaisella joukkueella on oma varamiesryhmänsä, jota harjoitetaan todella kovaa omilla vuoroillaan. Ihan vain sen takia, että loukkaantumisten, tai valmentajan päätöksen takia joku saattaa päästä yhtäkkiä pelaavaan kokoonpanoon kesken kauden kiihkeitten pelien. Silloin on oltava valmiina.
On ihailtava Black Aces-ryhmien ammattiylpeyttä. Tämä on työtä, jota tehdään kulissien takana, kirkkaitten valojen ulkopuolella. Mukana pelaajia, jotka ovat pelanneet satoja otteluja NHL:ssä.
Kasperi Kapanen oli yksi näistä pelaajista neljän viikon ajan. Hän pelasi viimeisen runkosarjaottelun 16. huhtikuuta San Josessa. Sen jälkeen seuraava ottelu vasta maanantaina, kun valmentaja päätti ottaa Viktor Arvidssonin pois. Arvidssonin, joka oli pelannut joitakin hyviä pelejä.
Chris Knoblauch sanoi pelin jälkeen, että oli vaikea päätös ottaa hyvin pelanneita pois kokoonpanosta, mutta etenkin Kasperi Kapanen pelasi niin hyvin, vaikutti illan otteluun niin tehokkaasti, ettei hän tuottanut pettymystä. Kapanen toi taklauksia ja kovaa luistelua. Valmentaja sanoi luvanneensa toisen kierroksen sarjan alussa, että #42 tulisi saamaan mahdollisuutensa pelata. Nyt oli oikea aika.
Kapanen pelasi parhaan pelinsä Oilersin paidassa. Hän hyppäsi lentävään luotijunaan, keskelle todella kiihkeää pelisarjaa täydessä vauhdissa, mikä ei ole helppoa. Tuo hyppy tehdään kaiketi parhaiten yksinkertaistamalla peliä. Peliaikaa 14.21, kaksi laukausta. Muutama todella lupaava tilanne hyökkäyspäässä. Hyvää puolustusta. Aivan lopussa vielä tilanne, josta paremmalla onnella olisi voinut tulla maali Vegasin tyhjään maaliin.
Parhaiten Kasperi Kapasen peli tullaan muistamaan taklauksista, joista virallisesti merkittiin neljä. Paras vaihto tuli ensimmäisessä erässä. Kapanen taklasi Alex Pietrangeloa kahdesti ja Brett Howdenia kerran samassa vaihdossa. Tuo vaihto sai yleisön innostumaan ja antoi paljon energiaa Oilersille.
Halusin saada nähdä klipin tuosta vaihdosta, ja lähetin vielä pelin aikana viestin Oiler Nationin Sean Pangsille, joka on laittanut paljon itse kokoamiaan filmejä Kapasesta sosiaaliseen mediaan kauden aikana. Sean ilmoitti olevansa baarissa ja katsovansa peliä siellä! Ei klippejä tänään!
Tuollaisella pelaamisella uskon Kasperi Kapasen saavan pelata myös tänään Las Vegasissa. Ensi vuoden pelipaikkaa, tulevia sopimuksia ja muuta ei kannata miettiä juuri nyt. Nyt eletään ottelu ja päivä kerrallaan.
Kasperi Kapanen on nyt Edmontonin mies. Ainakin tänään. Aikaisemmin mietin, onko Kasperi Kuopion mies, vai Amerikan mies. Vielä mietimme, koska tulee Kapasen tilaisuus täräyttää ratkaiseva maali. Kuten aikaisemmin olemme nähneet – U20 kisoissa, Torontossa, hän on yksi niistä pelaajista, jolla on tuo spesiaali ominaisuus. “Clutch”, kuten Amerikassa sanotaan.
Rolls Royce
Evander Kanelta kysyttiin maanantain ottelun jälkeen, millä autolla hän oli tullut hallilla.
“Rolls Royce”, oli lyhyt vastaus.
Kane pelasi vain kolmetoista minuuttia. Maali, syöttö, kuusi taklausta, plus kolme. Mukana jokaikisessä käsirysyssä. Aika paljon tapahtumia kolmeentoista minuuttiin. Kukaan ei ennen pudotuspelien alkua tiennyt, miten koko kauden sivussa toipilaana ollut kovapintainen hyökkääjä tulisi pelaamaan.
Edmonton Oilersin ylivoimaisesti paras ketju maanantaina oli kolmosketju Evander Kane – Adam Henrique – Connor Brown. Ketju, jonka kovuudelle ja nopeudelle Vegas ei keksinyt vastausta. Jopa tilanteista, joissa VGK voitti aloitukset. Niin paljon kokemusta tässä kolmikossa, ettei se koskaan joudu tilanteeseen, joka ei olisi tuttu ennestään. Ensimmäinen maali puolentoista minuutin pelin jälkeen.
Adam Henriquen hieno toinen maali jäi lähes huomaamatta – laukaus omien jalkojen välistä ylös – seuranneitten tapahtumien takia.
Hellebuyck ja vieraskoreus
On vaikea käsittää Winnipeg Jetsin onnetonta vierastilastoa. Yhdeksän tappiota vieraissa peräkkäin pudotuspeleissä. Vezina-ehdokas, ja yleisesti NHL:n parhaana pidetty maalivahti Connor Hellebuyck saa niskaansa suurimmat haukut ja paineen tappioista, mikä ei ole reilua joukkuelajissa.
Olisiko Scott Arnielin pitänyt aloittaa Eric Comriella Dallasissa pelatussa Game 4:ssa?
Onko mahdollista, että Vezina-vahdin päästämät helpot alkavat jo haitata koko joukkueen henkistä puolta?
Maalivahtipeli ja erikoistilannepeli voittivat tiistaina Dallasissa. Stars voitti siis maalein 3-1. Winnipegillä oli kolme ylivoimaa, ei yhtään maalia niistä. Dallas teki kaksi neljästä ylivoimastaan.
“SUOMI!”
Dallasin kotihallin United Airlines Centerin yleisöä ovat sivistyneemmät moittineet sosiaalisessa mediassa siitä, että siellä huudetaan vanhaa “USA!” yhteishuutoa Starsin pelatessa jääkiekon kotimaasta tullutta vastustajaa vastaan.
Suurin osa joukkueestahan on kotoisin jääkiekon kotimaasta. Viitisen pelaaja on tullut Amerikasta. Ja viisi suomalaista!
Ehkä texasilaisten tulisi opetalla vanha kunnon “SUO-MI!”-yhteishuuto, kolme taputusta väliin.
Miro
Miro Heiskanen teki paluun kaukaloon tiistaina Dallasissa. 105 päivän jälkeen. Hänen ilmoitettiin käyneen päivää ennen peliä vielä kerran New Yorkissa tapaamassa spesialisteja, jotka antoivat luvan pelata.
Numero neljä pelasi 19 vaihtoa paluuottelussaan. Peliaikaa 14:52. Erät erikseen: 4:10, 6:18 ja 4:24.
Pete DeBoer peluutti seitsemää pakkia ja 11 hyökkääjää. Jopa valmentaja itse myönsi ottelun jälkeen tunteneensa kylmiä väreitä niskassaan, kun Miro Heiskanen esiteltiin yleisölle pitkästä aikaa.
Heiskanen oli ykkössyöttäjänä Mikael Granlundin kolmanteen maaliin tiistaina. Tästä on hyvä jatkaa.
Allekirjoittaneen suosikkitarinoita Miro Heiskasesta:
Kun Heiskanen ensimmäistä kertaa kävi Edmontonissa 19-vuotias suomalaispuolustaja mukanaan, itse ikämies Jason Spezza sanoi, ettei hän koskaan tee virheitä edes harjoituksissa. Harvinainen kehu veteraanilta rookielle.
Isolta medialta meni vuosia huomata Dallasin numero neljä, mutta pienen poikani silloin U12-joukkueen pelaajat puhuivat Heiskasesta kopissaan keskenään, kun tämä oli pelannut vasta kaksi viikkoa NHL:ssä. Pelimiehet tietää.
Ja vielä, kun kysyin kuplaplayoffeissa Starsia silloin valmentaneelta Rich Bownessilta, mitä Miro Heiskanen merkitsee Dallas Starsille, Bonesin vastaus tuli empimättä:
“Everything”
Tuttu laukaus
Mikael Granlund ei ole pelkästään syöttö ensin-pelaaja. Suomen paras pelaaja 4 Nationsissa on toinen Dallas Starsin GM Jim Nillin kesken kauden hankkima suomalaispelaaja. Noilla siirroilla tulisi voittaa vuoden GM-palkinto, ainakin pudotuspelien perusteella. Palkinnoista äänestettiin jo runkosarjan päätyttyä. Ensimmäisen kierroksen varausoikeus ei ole yhtään liikaa MG64:sta ja Cody Cecistä.
Loistava hattutemppu todella tärkeässä ottelussa. Kaksi maaleista tuli suoraan tilanteista, joissa Jake Oettinger oli juuri hetkeä aikaisemmin tehnyt torjunnan toisessa päässä.
Connor Hellebuyckin heikkoudeksi on löydetty laukaukset korkealle hanskapuolelle. Samalla tuo MG64:n laukaus näyttää samalta, jolla Tre Kronor kaatui jatkoajalla 4 Nations-turnauksessa. Hän on katsovinaan vasemmalle ennen laukausta. Ja sitten laittaa kiekon maaliin Vezina-veskarin hanskan yli, katsomatta maalivahtiin päin. Leftin puolelta ampuvan Granlundin oikean käden liike huomattiin Sportsnetin studiossa.
Granlund on treidattu neljä kertaa jo NHL:ssä. Pelaajan myyminen tarkoittaa aina myös sitä, että joku haluaa tämän pelaajan. Yksi Dallas Starsin onnistuneimpia hankintoja tuoda Macklin Celebriniä San Josessa mentoroinut mies Texasiin.
Onko mahdollista, että lännen finaalissa nähdään Dallas Stars vastaan Edmonton Oilers? Aivan kuin vuosi sitten.
Pelataan ensin pelit pois.
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
X: @OnsideWithJouni
Facebook: Jouni Niemisen NHL
[email protected]
