Jääkiekon Suomen mestaruus ratkesi keskiviikkona Hämeenlinnassa. Kiekko-Espoo voitti HPK:n finaalisarjan kuudennessa ottelussa 5-1 ja vei mestaruuden nimiinsä otteluvoitoin 4-2.
Ottelun yleisömäärä Hämeenlinnassa oli 470. Viime sunnuntaina Espoossa katsojia oli sarjan edellisessä finaaliottelussa 375.
Kyseessä oli siis Auroraliigan kauden huipennus. Yleisömäärät kertovat osaltaan naisten jääkiekon heikosta tilanteesta Suomessa.
Jääkiekkoa satunnaisemmin seuraavista moni ei ollut finaaleista tietoinen. Harvempi edelleenkään tietää, mitä Auroraliiga tarkoittaa, vaikka sarjan tiimoilta viestitetään tietenkin positiivisia asioita sarjan kasvavasta brändiarvosta.
Auroraliigan yleisömääriä surkutellessa on turha väittää, etteivätkö suomalaiset olisi potentiaalisesti kiinnostuneita naisten urheilusta. Naisten Superpesiksen kauden 2025 ottelukohtainen yleisökeskiarvo oli 839 katsojaa.
Naisten Superpesiksessä yli 1000 katsojan keskiarvon saavuttivat viime kaudella Tampereen Manse PP (1462), Porin Pesäkarhut (1262), Seinäjoen Jussittaret (1216) ja Jyväskylän Kirittäret (1091). Suurin yleisömäärä 3049 nähtiin toisessa pronssiottelussa Seinäjoella Jussitarten pelatessa Lapuan Virkiää vastaan.
Naisten Superpesiksellä on Suomen naisten jääkiekon pääsarjaan verrattuna pidemmät perinteet. Silti on muistettava, että naisten jääkiekko on ollut Suomessa maajoukkuetasolla laajemmin otsikoissa Naganon 1998 olympiakisoista lähtien.
Jääkiekko nousi Suomen suosituimmaksi urheilulajiksi 1995 MM-kisoissa ja on pitänyt asemansa. Mutta ainoastaan miesten jääkiekko.
Jääkiekkoliitto ei ole kunnolla kyennyt hyödyntämään naisten jääkiekon potentiaalia. Varmaankaan siihen ei ole ollut riittävää kiinnostusta, koska se on ollut pikemminkin kuluerä kuin rahaa tuottava liiketoimi.
Sama on pätenyt jääkiekon SM-liigaan. Liigan seuroista HIFK aloitti panostuksen naisten joukkueeseen 2017, mutta vuosi sitten tuki hieman väheni.
Liigan seuroille naisten jääkiekko ei toisi nykybisneksellään tuloja. Ja budjetit ovat muutenkin tiukassa. Rahaa ei ole.
Vai olisiko rahaa sittenkin, jos Liigan seurojen sponsorit vaatisivat myös naisten joukkueen tukemista? Ruotsissa SHL:n seurat panostivat myös naisten jääkiekkoon sponsoreiden toimesta ja katsojamäärät ovat siellä kasvussa.
Naisleijonien päävalmentaja Tero Lehterä peräänkuulutti tätä sponsorointiasiaa Atleetille helmikuussa Milanossa, kun Suomen turnaus oli päättynyt puolivälierätappioon Sveitsille. Lehterän mukaan yritysten sponsorointitahto voisi olla jonkinlainen alku nousuun.
Jääkiekkoliitolla on uusi strategia naisten jääkiekon kehittämiseksi. Sen tuloksia odotellaan mielenkiinnolla. Jotain pitäisi tehdä.
