Helsingin IFK on kärsinyt jo vuosikausia samasta kiusallisesta ongelmasta. Nyt siihen on yritetty jälleen löytää ratkaisua.
HIFK on kärsinyt lukuisista loukkaantumisista ja pahimmillaan jopa puolet joukkueesta on ollut sivussa. Viime kaudella HIFK:lla oli jo tähän aikaan kaudesta kymmenisen vakiokokoonpanon pelaajaa sivussa.
Ongelma on toistunut vuodesta toiseen, vaikka valmentajat ja pelaajat ovat vaihtuneet. Tämän sai huomata viime kaudella myös Olli Jokinen, joka joutui peluuttamaan syyskaudella useita kokemattomia junioreita aivan liian suurissa rooleissa käsittämättömän loukkaantumissuman keskellä. Tämä ei voinut olla näkymättä myös sarjataulukossa — HIFK kynti pitkään sarjan hännillä.
Jokinen kertoi jo aiemmin Ilta-Sanomien haastattelussa, että ongelman juurisyitä on tutkittu tarkasti — ja myös vastauksia on löydetty.
Mutta mitä ne löydökset ovat olleet?
– Kyllä me olemme tehneet varmasti ihan samanlaisia tutkimuksia kuin kaikki muutkin aiemmat valmentajat, jotka täällä ovat olleet, mutta kyllä meidän ensimmäiset tutkimukset lähtivät siitä liikkeelle, että miten me saamme meidän pukukoppitilat ja kaikki muutkin tilat paljon aiempaa hygieenisemmiksi, Jokinen paljastaa Atleetin haastattelussa.
HIFK:n poissaolot ovat johtuneet niin erilaisista vammoista kuin myös ihan sairasteluista.
– Jos meillä on vaikka yli viikon verran jokainen yksilö kipeänä ja he saavat flunssan ihan vain siitä, että he saapuvat työpaikalle, niin siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Olemme löytäneet niitä juurisyitä myös sieltä, miten meidän pitää hoitaa meidän tiloja ja pitää paikkoja puhtaana, Jokinen taustoittaa.
Loukkaantumisille ja muille poissaoloille on varmasti monta eri selitystä. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että HIFK:n jatkuvat poissaolohuolet liittyisivät varsinaisesti vääränlaiseen harjoitteluun tai vääränlaiseen kehonhuoltoon.
– Meillä on ollut hyvin vähän mitään takareiden repeämisiä tai nivusvaivoja, Jokinen muistuttaa.
– Kyllä meillä on ollut aika paljon näitä luunmurtumia ja muita. Aina voit mennä sen tekosyyn taakse, että niissä on käynyt huonoa tuuria, mutta jos meillä on kauden aikana vaikka viisi olkapäävammaa, niin kyllä se sitten tarkoittaa myös sitä, että kyllä meidän pitää treenata meidän yläkroppaa ja olkapäitä sen verran, että sinne saadaan enemmän voimaa ja pyöreyttä, ettei ne pomppaa heti joka taklauksen jälkeen pois paikoitaan, Jokinen pamauttaa.
Jokinen nostaa esille myös harjoittelun. Vaikka harjoittelussa ja palautumisessa ei olisikaan tehty suoranaisia virheitä, on sitäkin syytä pohtia tarkemmin.
– Ylipäätään kyse on myös harjoittelusta ja siitä, millainen laji jääkiekko on. Sulla pitää olla voimaa ja räjähtävyyttä ja sinun pitää tehdä nopeita ratkaisuja. Sitten jos harjoittelet vain yhtä asiaa — esimerkiksi nyt vaikka kestävyyttä — sitten jos mennään tohon viivalle ja otetaan spurtti, niin veikkaisin, että meiltä kaikilta menee takareidet. Eli ei kannata lähteä siihen, Jokinen naurahtaa.
Pitkä selvitys tehty
HIFK on nyt selvittänyt tarkasti niitä juurisyitä, mitkä ovat johtaneet joka kausi toistuneisiin loukkaantumissumiin. Myös pelaajien kuntoutusta on pohdittu.
– Kyllä me olemme pitkän selvityksen siitä tehty. Sitten se menee myös rehellisyyden nimissä siihen, että miten me kuntoutetaan se pelaaja. Jos pelaaja on arviolta 4-6 viikkoa sivussa, niin saadaanko me pelaaja kuntoon 3,5 viikossa, viimeistään neljän viikon kohdalla, vai tapahtuuko se kuuden viikon kohdalla. Valitettavasti se on nyt mennyt niin, että se on venynyt usein sinne kuuteen viikkoon, Jokinen kertoo.
HIFK uskoo ja toivoo nyt, että loukkaantumisia ja muita poissaoloja tulisi aiempaa vähemmän. Tämä syksy on viitannut siihen, että tässäkin suhteessa seura on menossa oikeaan suuntaan — vaikkakin seura tiedotti juuri kauden alla avainhyökkääjä Sebastian Repon pitkästä sairauslomasta. Yhden tai kahden pelaajan poissaolo on kuitenkin niin sanotusti normaalia — HIFK:ssa aiemmin nähty loukkaantumissuma kaukana siitä.
Ville Hirvonen
