Takavuosien pikajuoksijalla Helinä Marjamaalla on toive Suomi-Ruotsi -maaotteluun. Hän toivoo menettävänsä siellä 43 vuotta sitten juoksemansa 100 metrin Suomen ennätyksensä.
Yleisurheilumaaottelut ovat kadonneet maailmasta lähes kokonaan, mutta Suomi-Ruotsi -maaottelu pitää pintansa. Tapahtuma on yhä tärkeä monille urheilijoille.
Helinä Marjamaa itse kilpaili Ruotsi-ottelussa ensi kertaa 1972. Silloin hänen sukunimensä oli vielä Laihorinne. Viimeisen kerran hän oli Ruotsi-ottelussa kisaamassa 1984.
– Tosiaan varmaan yli kymmenen kertaa, en muista itsekään tarkasti, mutta 16-vuotiaana olin ensimmäisen kerran Helsingin Olympiastadionilla maaottelussa. Edellisenä talvena olin 15-vuotiaana hallimaanottelussa, mutta silloin 16-vuotiaana olin naisten viestissä, ensin päivällä tyttöjen maanottelussa ja sitten illalla naisten maanottelussa, mutta minähän kaaduin siinä suoralla 30 metriä, 20 metriä, 30 metriä ennen maalia, katsomo täynnä väkeä, ja siihen päättyi meidän viesti, Marjamaa muistelee Atleetin Kovaa, Korkealta ja Pitkälle -ohjelmassa.
Marjamaalta on Ruotsi-ottelusta monenlaisia kokemuksia.
– No on tullut hyviä hetkiä joo, kyllä, sekä Suomessa että Ruotsissa. Tosin on minut kerran diskattu ja kerran meinattu diskata. Se oli sitä Suomi-Ruotsi-kisailua, hän naurahtaa.
Vain kerran Marjamaa jätti urallaan Ruotsi-ottelun väliin. Kyse oli hänen huippuvuodestaan 1983.
– 83 vuonna minullahan vaivasi jalka koko kesän oikeastaan, vaikka juoksin kovaa sinä kesänä, niin syksyllä en sitten enää pystynyt oikein kävelemään, kun se akillesjänne tulehtui sen verran. Silloin oli vähän kintaalla, mutta jäin pois kuitenkin, hän paljastaa.
Aiemmin kesällä heinäkuussa Marjamaa oli juossut 100 metrillä uuden Suomen ennätyksen 11,13, joka on yhä voimassa. Elokuussa 1983 hän sijoittui Helsingin MM-kisoissa 100 metrillä viidenneksi.
– No kyllä, se tietenkin sillä lailla oli uran huipentuma, että pääsin finaaliin arvokisoissa ja ennätyksen juoksin. Totta kai jos niillä mitataan sitä, mutta onhan niitä tärkeitä vuosia ollut muulloinkin, ja jo nuorena kun on pärjännyt, niin onhan siellä ollut myös semmoisia huippuhetkiä, hän arvioi.
– Ja sitten vielä viimeinen vuosi 84 Losissa. Toki tipahdin sadan osalla finaalista olympialaisissa, mutta kyllä sekin oli omalla tavallaan huippuvuosi. Ja sitten lopetin sen jälkeen, hän jatkaa.
Marjamaa on jo moneen kertaan todennut, että haluaisi Suomen ennätyksestään eroon. Hän on auttanut Lotta Kemppistä tähän, ja myös Nora Lindahl on vahva ehdokas uudeksi SE-naiseksi.
– No, en mä tiedä jännittääkö, mutta sellainen jännä tunne, että nyt oikeasti se voi mennä rikki, ja toivottavasti menee rikki. Ja tietenkin mä toivon, kun mä olen kolme vuotta Lotan mentorina toiminut, että hän sen rikkoo, niin ihan sama nyt kumpi rikkoo, mutta toisaalta tietenkin toivon, että ensimmäiseksi sen rikkoisi Lotta, hän ilmoittaa.
Marjamaa toivoo näkevänsä paikan päällä, kun ennätyksensä viimein menettää.
– Kyllä, menen molempina päivinä katsomassa kisoja. Tosi mielenkiinnolla ja mielelläni menen. Ja sanoin Lotalle, kun hänelle soitin, että mä tuun katsomaan, kun sä rikot sen ennätyksen.
