Seinäjoen jalkapallossa kuohuu taas. Seuran fanit boikotoivat perjantaina Seinäjoen Jalkapallokerhon kauden viimeistä kotiottelua protestina seurajohdon toiminnalle.
Vuosi sitten SJK:n tilanne oli lupaava. Veikkausliigassa seura sijoittui kolmannen kerran peräkkäin neljänneksi, mikä oli pettymys, mutta seuran tausta-asioiden piti olla kunnossa.
Pestattiinhan SJK:n päävalmentajaksi Jarkko Wiss. Hän valmensi Kuopion Palloseuran kaudella 2025 Suomen mestariksi sekä Konferenssiliigan lohkovaiheeseen, josta KuPS kaiken lisäksi meni jatkoon. Ennen Konferenssiliigan jatkopelejä Wiss matkasi Seinäjoelle.
Kymmenen kuukautta myöhemmin Wiss elää toisenlaisessa todellisuudessa. SJK:n sarjasijoitus oli kymmenes. SJK:ta uhkasi jopa putoaminen sarjasta, mutta Wiss sai sentään hilattua seuran kuiville.
KuPSissa Wiss sai valmentaa samoja pelaajia miltei koko kauden ajan. SJK:ssa vaihtuvuus on ollut suurta. Seurassa on ollut kentällä Veikkausliigassa lähes 40 pelaajaa.
Wiss tuskin on muuttunut Seinäjoella huonoksi valmentajaksi. Hän joutui toimintaympäristöön, jossa toimivan paketin rakentaminen on todella haastavaa.
Kyse on kuulemma bisneksestä. SJK:n liiketoiminta perustuu pelaajakaupoista saataviin tuloihin. Siksi laaja pelaajarinki.
Europeleissä seura ei ole menestynyt riittävän hyvin. Veikkausliigan ottelutapahtumat tai Veikkausliigan mediatulot sekä SJK:n sponsoritulot eivät SJK:n kokoista seuraa elätä.
Koronapandemian jälkeen Seinäjoen Jalkapallokerho Oy:n liikevaihto on ollut 2,2–2,6 miljoonan euron välillä. Vuosina 2022–2024 SJK:n taustayhtiö teki tappiota kolmessa kaudessa noin 2,2 miljoonan edestä, mutta viime kaudella tappio oli enää 190000 euroa.
SJK on vahvasti henkilöitynyt kiinteistöbisnesguruna tunnettuun Raimo Sarajärveen. Hän on ollut muiden alueen bisnesmiesten kanssa perustamassa SJK:ta ja nostamassa sitä yhdeksi Suomen suurimmista futisseuroista.
SJK nousi Veikkausliigaan kauden 2013 päätteeksi ja voitti 2015 Suomen mestaruuden. Urheilullisen menestyksen taustalla oli valmentaja Simo Valakari, joka ajautui 2017 Sarajärven kanssa erimielisyyksiin ja lähti lätkimään. Sen jälkeen SJK:lla oli kolmen kauden aikana Veikkausliigassa kuusi päävalmentajaa.
Sarajärvi lanseerasi tuolloin lauseen ”eihän Pohjanmaalle kannata tulla pelkäämään”. Lause muuttui lukuisten valmentajavaihdosten myötä melkoiseksi legendaksi. Valmentajaa kuin kalsareita vaihdellut Sarajärvi toi mieleen Jokereissa valmentajia useasti erottaneen bisneshepun Hjallis Harkimon.
Koronan aikana ja sen jälkeen meininki näyttää hieman rauhoittuneen. 2020-luvulla SJK:lla on ollut viisi päävalmentajaa.
Valmentajakysymyksiä enemmän SJK:n ympärillä ovat viime aikoina puhuttaneet seuran tausta-asiat. Sarajärvi on ollut useasti otsikoissa yritystensä talousvaikeuksien takia.
Kiinteistöbisnes etenee useasti Joosefin talousopilla. Seitsemää lihavaa vuotta seuraa seitsemän laihaa vuotta.
Suomen kiinteistöbisnes on ollut viime vuodet valtavissa vaikeuksissa. Se on nähtävissä siitäkin, että maan rahakkaimmalla alueella Helsingissä useampi rakennusprojekti on keskeytynyt. HIFK:n Garden-hanke on saanut surkuhupaisiakin piirteitä poliittisella skandaalilla höystettynä.
Sarajärvi on korostanut, etteivät hänen yritystensä talousvaikeudet vaikuta SJK:n toimintaan. Elokuussa Ylen haastattelussa hän korosti, ettei seuran tulevaisuus ole vaarassa.
– Tällaisia huolia levittävät he, jotka eivät asioista tiedä, Sarajärvi sanoi Ylelle.
Samassa haastattelussa kerrottiin myös kannattajien huolista. Kannattajilla oli ollut palaveri SJK:n seurajohdon kanssa.
Nyt kaksi kuukautta myöhemmin fanit boikotoivat SJK:n viimeistä kotiottelua. SJK:n faniyhdistys Meidän Kerho ry tiedotti asiasta seuraavasti:
Kaikki näytti erinomaiselta vielä reilu vuosi sitten, kun paljon puhuttu pelaajaputki toimi hienosti ja edustusjoukkue taisteli mitaleista. Seinäjoella oltiin menty selkeästi eteenpäin kentällä aikaisempien sekoiluvuosien jälkeen.
Tämä on kuitenkin saatu romutettua kuluneen vuoden aikana. Peli-identiteetti jokaisessa miesten joukkueessa on kadotettu täysin, eikä kehitysaskelia ole näkynyt. Kaikki seuran kolme joukkuetta ovat vajonneet sarjoissaan putoamiskamppailuun. Edustuksen pelityyliin viitaten seurajohtaja Adriel Gabilan sanoi alkukaudesta, että ”no more random runs”. Onko sillä mitään merkitystä, jos tulosta tulee?
Pelaajia tulee sekä lähtee ovista ja ikkunoista, eikä kukaan enää pysy tämän karusellin perässä. SJK-kannattajat kyseenalaistavat tämän pelaajakarusellin eettisyyden ja siitä vastaavat henkilöt. Isoin sormi osoittaa seuran johtaja Adriel Gabilaniin. Johtaja on edelleen suuri mysteeri laajemmalle yleisölle eikä hänestä vieläkään olla saatu kunnolla tietoa.
Kaksi isoa epäonnistujaa ovat myös olleet päävalmentajat Jarkko Wiss ja Paulo Lopes. Molemmille kannattajat ovat antaneet aikaa, mutta edelleen kummankaan pelifilosofiassa ei tunnu olevan mitään logiikkaa ja pelejä on tuskallista katsoa.
Jos seura haluaa seinäjokisen jalkapallon kasvavan, muutoksia pitää tapahtua. Strategiasta puhutaan jatkuvasti. Mikä se strategia on? On sanomattakin selvää, että se on muuttunut vuosien saatossa. Kannattajat ja varmasti kaikki SJK-henkiset ihmiset haluaisivat kuulla, että miten se strategia on muuttunut ja mitkä ovat ne toimet, jolla SJK palaa takaisin Suomen kärkeen?
Kannustamme kaikkia rakentavaan keskusteluun seuran ja kannattajien välillä. Tiedotuksen määrän on kasvettava. Seuran toiminta näyttää eritoten ulkopuolelle aivan täydeltä sirkukselta. Se ei hyödytä ketään, jos asioista tietävät vain muutamat kannattajat ja kusilaarien asiantuntijapiirit. Kannattajien tehtävä ei ole tiedottaa seuran strategisista asioista.
Perjantaisessa SJK–FC Lahti-ottelussa SJK-kannattajat protestoivat seuran epämääräisen toiminnan vuoksi jättämällä oman katsomonlohkonsa tyhjäksi. Protesti ei ole suunnattu pelaajille, vaan niille, jotka tästä sirkuksesta ovat vastuussa. Kauden viimeisessä ottelussa Tammelassa näytämme vielä kerran sen, että Nottajoki hallitsee katsomoita.
Me kannattajat emme hylkää SJK:ta, mutta muutoksia on tapahduttava.
Suomalaisen jalkapallon viime vuosien tapahtumat tuovat mieliin uhkakuvia. FC Hongan pääomistaja Färid Ainetdin veti Hongan edustusjoukkueen toiminnan alas 2023, kun ei halunnut kuitata enää miljoonatappioita. Samoihin aikoihin HIFK:n jalkapallon taustayhtiö ajautui konkurssiin oltuaan melkoisessa turbulenssissa muutaman vuoden ajan.
Merkkejä ei ole toistaiseksi siitä, että SJK olisi kaatumassa. Mutta faniyhdistyksen ulostulosta tulee selväksi, ettei kaikki seurassa todellakaan ole kunnossa.
Otto Palojärvi
