Jääkiekossa komean pelaaja- ja valmentajauran tehnyt Heikki Mälkiä on kuollut 68-vuotiaana. Hänen uralleen mahtui myös useita varsin värikkäitä tapauksia.
Tammikuu 2010. Ilves on juuri hävinnyt Hartwall-areenalla Jokereille maalein 4–5. Tappio on Ilvekselle seitsemäs peräkkäinen.
Median eteen astuu Ilveksen ärtynyt päävalmentaja Heikki Mälkiä. Median kriittistä kirjoittelua hän ei arvostele, mutta joukkuettaan sitäkin enemmän.
Mälkiän kritiikki on rehellistä. Ilveksen peli tökkii pahemman kerran. Sellainen kuuluisa virkamieskiekko pistää silmään.
Juuri ennen Jokerit-ottelua Ilveksen fanit ovat ilmoittaneet järjestävänsä ulosmarssin seuraavaan Ilveksen kotiotteluun. Syyksi he ilmoittavat seuran heikon menestyksen.
– Marssivat mitä marssivat. Ei se perkele mulle kuulu. Tietysti paremmin voisivat auttaa joukkuetta kannustamalla sitä katsomossa, toteaa Mälkiä masentuneella äänensävyllä jutun kirjoittajalle.
Ulosmarssi toteutuu, mutta Mälkiä valmentaa Ilvestä vielä kuusi viikkoa ennen kuin saa potkut. Siihen päättyi hänen vuosikymmenien mittainen taipaleensa SM-liigassa.
Nöyryytti Hjallista
Heikki Mälkiä mielletään lappeenrantalaiseksi, mutta kotoisin hän oli Imatralta. Siellä hän syntyi 1958 ja siellä hän aloitti pelaajauransa Ketterässä.
SaiPaan Mälkiä siirtyi pelaamaan 17-vuotiaana vuonna 1975, ja loppu onkin historiaa. Hän edusti SaiPaa 15 kauden ajan pois luettuna vuodet 1986–1988, jolloin hän edusti Liigaan juuri noussutta JyPHT:tä.
Mälkiän pelivuosina pelaajat olivat seurauskollisia. Pitkälti siitäkin syystä, että SM-liiga oli puoliammattilaissarja. Mälkiä oli siviiliammatiltaan palomies, ja Lappeenrannassa SaiPa järjesti hänelle hyvät olosuhteet.
Halutessaan Mälkiä olisi todennäköisesti ollut 1980-luvulla eturivin tähtiä vaikkapa Tapparassa, Ilveksessä, TPS:ssä tai HIFK:ssa. Jos hän olisi syntynyt parikymmentä vuotta myöhemmin, hän olisi todennäköisesti siirtynyt kiekkoilemaan SaiPasta isolla rahalla Jokereihin.
Mälkiän pelaajaura päättyi 1992 Imatralle, ja samalla hän aloitti siellä valmennusuransa. Seura ei kuitenkaan ollut Ketterä, vaan kakkosdivarissa pelannut Jymäkkä, josta tie veikin pian Ketterään.
SaiPa nappasi Mälkiän päävalmentajakseen 1995. Heti seuraavana keväänä joukkue nousi Mälkiän opeilla takaisin SM-liigaan.
Voisi sanoa, että Mälkiä oli valmentajauransa huipulla keväällä 1999. Silloin SaiPa aiheutti faneilleen melkoisen hurmoksen pudotettuaan Jokerit puolivälierissä jatkosta.
Eikä kyse ollut pelkästään yksittäisestä puolivälieräsarjasta. Jokereiden pääjehu Hjallis Harkimo oli aiheuttanut Lappeenrannassa raivoa ilmoitettuaan, ettei Jokereiden bisnes kasva, jos se pelaa jatkuvasti ”jotain SaiPaa vastaan”.
Harkimo puuhaili noihin aikoihin jonkinlaista Euroopan NHL:ää. SaiPa ei sellaisiin suunnitelmiin sopinut.
Potkuja isojen kohujen keskellä
Menestys SaiPassa vei Mälkiän päävalmentajaksi vuosiksi 1999–2001 Ilvekseen ja sieltä kaudelle 2001–2002 HIFK:hon. Tammikuussa 2002 HIFK antoi Mälkiälle potkut. Viimeinen niitti oli HIFK:n 0–7-tappio juuri SaiPalle.
Mälkiän potkuihin HIFK:sta liittyi paljon urbaaneja legendoja. Vuonna 2015 julkaistussa Markus Ånäsin kirjoittamassa kirjassa ”HIFK Ikuisesti Sinun” Mälkiän väitettiin virtsanneen HIFK:n pelaajien Pasi Nielikäisen ja Toni Mäkiahon varustekasseihin.
Raivostunut Mälkiä tyrmäsi moisen väitteen täysin perättömäksi. Hän uhkasi kirjailija Ånäsiä oikeustoimilla.
Kohu laantui, kun kirjailija pyysi Mälkiältä anteeksi.
HIFK-potkujensa jälkeen Mälkiä valmensi kaudella 2002–2003 Tanskassa Rödovren joukkuetta. Joulukuussa 2003 hän palasi SaiPan päävalmentajaksi syrjäyttäen entisen tutkaparinsa Petri Skrikon.
Mälkiä valmensi SaiPaa tammikuuhun 2008 saakka. Seura menestyi suunnilleen resurssiensa mukaan. Kevään 1999 kaltaisia ylisuorituksia ei enää nähty.
SaiPasta Mälkiä siis lähti kesken kauden, mutta ei urheilullisten asioiden takia. Syy hänen eroonsa oli rattijuopumus.
Mälkiä kertoi tuolloin tiedotteessa nauttineensa alkoholia kotonaan lauantai-iltana. Sunnuntaina hän oli tuntenut olonsa hyväksi ja oli matkalla tennistä pelaamaan, kun poliisiratsia pysäytti hänet ja puhallutti.
– Asia käytiin läpi keskenämme ja tultiin siihen ratkaisuun, että edellytyksiä valmennuksen jatkamiselle ei ole, SaiPan silloinen toimitusjohtaja Sami Koikkalainen kertoi Mälkiän kohtalosta tiedotteessa.
Sen jälkeen Mälkiä haki taas vauhtia Tanskasta. Sitten tie vei 2009 uudelleen Ilvekseen, jossa tulokset eivät vastanneet odotuksia.
Vesi ei lähtenyt sorsan selästä
Mälkiä ilmoitti Ilves-potkujensa jälkeen ottavansa etäisyyttä jääkiekkoon. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Mälkiä valmensi vielä seitsemän vuoden ajan ulkomailla. Hänellä oli valmennuspestejä Sloveniassa, Tanskassa, Itävallassa ja Unkarissa.
Valmennushommista Mälkiä eläköityi kuusikymppisenä. Hän vietti eläkepäiviään Sloveniassa.
Ammattivalmentajana hän toimi neljännesvuosisadan ajan. Armottomassa julkisten paineiden maailmassa näin pitkä ura on erittäin kunnioitettava saavutus.
– Tämä on sellainen ala, että jos ei kestä, niin lähtee kuin vesi sorsan selästä, Mälkiä sanoi YLE:n haastattelussa 2019.
SaiPa on jäädyttänyt Mälkiän pelinumeron 20. Lisäksi seura on jäädyttänyt vain Lalli Partisen numeron 3, Petri Skrikon numeron 9 ja Ville Kohon numeron 8.
Vaikka Mälkiä vaikutti muuallakin, hänet muistetaan aina SaiPan legendana.
Otto Palojärvi
