Maanantain Vincennesin raveja katsovaa odotti yllättävä ja harvinainne näky: luminen rata, jota traktorit rinnatusten lanasivat parhaansa mukaan puhtaaksi.
-Täällä on satanut koko päivän räntää oikein reilusti, Antti Ojanperän Ranskan filiaalista vastaava Jutta Ihalainen kertoo.
-Maanantaina Vincennesistä kotiutumisessa kesti tunnin normaalia kauemmin. Täällä ajellaan kesärenkailla niin kaikki ajelee hiljaa.
Suunnitelmissa ollut ravireissu Nizzaan Cagnes-sur-Merin peruuntui juuri tästä syystä.
-Liikenneruuhkia on paljon eikä tuollainen liki tuhat kilometriä edestakaisin ollut kauhean houkutteleva.
Sairastauot yhtä vaille ohitse
Ennen joulua päättyneen karanteenin jälkeen starttiin ovat tulleet jo Goodwin Zet ja Combat Fighter. Ihalainen on suorituksiin tyytyväinen ja muistuttelee, että kyseessä on sairaspaussilta paluu startti molemmilla hevosilla.
-Se oli toinen syy miksei lähdetty etelään raveihin. Ajetaan ensin tässä lähempänä startti alle.
Hevosille kuuluu hyvää ja tulevia startteja on suunniteltu.
–Dozen Of Oystersille on katsottu seuraavaksi monté-lähtöä, mutta vaikea tietysti tietää, pääseekö se mukaan, kun samaan sarjaan saattaa olla ilmoitettuna 150 hevosta, Ihalainen naurahtaa.
Jobinpostia kuuluu ainoastaan Main Stagestä.
-Se ei tahdo tervehtyä ja otettiin siitäkin nyt limanäyte. Se on treeneissä 90-prosenttinen, mutta joka kerta tähystyksessä valkoista, erikoisen näköistä limaa on kertynyt uudestaan. Yritetään nyt sitten selvittää, mikä jyllää ja miten siitä päästään, kun tällaisenaan sitä ei uskalla rasittaa liikaa.
Uusi tulokas myyntilähdön kautta talliin
Muutakin uutta on tallilla tapahtunut. Vincennesin myyntilähdöstä talliin hankittiin 4-vuotias Ready Cashin poika Meursault Philippe Allairen tallista.
–Santtu Raitala siitä vinkkasi. Hän oli seurannut sen uraa alusta saakka ja oli sitä mieltä, että se pitää ehdottomasti ostaa, Ihalainen taustoittaa.
-Se aloitti uransa hyvin, mutta viime starteissa se on hukannut lopussa raviaan. Eihän kukaan tietenkään hevosta huvikseen myy, jotain parannettavaa otteissa yleensä aina silloin on, mutta mielenkiintoinen hevonen tämä joka tapauksessa on ja ulkoiset puitteet on kunnossa.
Vielä ei ole tiedossa, ajetaanko tulokkaalla kilpaa jo Ranskassa.
-Katsotaan nyt, miten se pääsee tähän meidän systeemiin sisään. Ollaan ajettu sillä vasta kevyesti ja kengitystä on vähän muutettu. Ajatus olisi, että ongelmia voisi lähteä lihashuollon kautta ratkomaan. Kyselinkin jo naapureilta vinkkejä, ketä täällä voisi pyytää hevosta katsomaan.
Kimppojen kautta uusia tulokkaita talliin
Uusi hevonen on herättänyt myös omistajakunnassa kiinnostusta.
-Se on nyt ostettu vasta meille itselle eikä olla vielä siitä kimppaa tekemässä. Katsotaan ensin, mikä se on.
Ojanperän tallin hevosista iso osa on kimppahevosia ja usein itse hankittuja.
-Se on melkein ainoa tapa päästä valitsemaan mieluisia työkavereita. Antti on hyvin kartalla myytävistä hevosista ja niitä tarjotaankin meille suoraan paljon. Ruotsista on hyvä ostaa, kun atg:n sivuilta voi katsoa lämmitykset ja pruuvit, saa vähän käsitystä, millainen hevonen on kyseessä. Paljon niihin tehdään taustatyötä.
Vaikka ajatus usein on, että näin saa valmiita kilpahevosia, ei todellisuus kuitenkaan ole niin yksinkertainen.
-Vielä en muista, että olisi tullut sellaista hevosta, jolla olisi vaan alettu heti ajamaan kilpaa ja pärjätty. Kuten sanottu, harvoin niitä myydään jos ei jotain probleemaa ole. Sama kuin valmentajanvaihdoksissa: ei silloin muuteta hevosta, kun kaikki sujuu parhaalla mahdollisella tasolla. Vaikka hevonen olisi kuinka hyvä, jotain on yleensä aina saanut ratkoa.
Pihtiputaan tallilla on päätetty keskittyä aikuisiin kilpahevosiin.
-Monella tallilla on varsoja, starttareita, siitostammoja ja vaikka mitä sekaisin. Me ollaan haluttu kuitenkin keskittyä täysin noihin aikuisiin hevosiin. Vaikka kilpailukausi keskittyy suurimmalti osin kesään, menee talvi kuitenkin niiden kanssa niin vahvasti peruskuntotreenin parissa, että varsoihin jäisi huonosti aikaa. Meidän nuoret hevoset menevätkin aina alihankkijoille vähintään 2-vuotis syksyyn saakka.
Yksi näistä alihankkijoista sijaitseekin Ranskassa, lähellä Argentanin kaupunkia Belgialaislähtöisen Cédric Parysin tallissa.
-Ranskassa pitäminen ei lopulta nosta kustannuksia omistajalle muutoin kuin kuljetusten osalta. Varsat kuitenkin hyötyy etenkin ensimmäisenä talvena siitä, ettei niiden tarvitse käyttää hokkeja. Cédricin valmennustoiminta on myös keskittynyt lähes täysin varsoihin ja nuoriin hevosiin. Se on myös etu. Systeemi on silloin juuri siihen suunniteltu ja varsoja ajetaan esimerkiksi samantasoisissa porukoissa mistä ne hyötyvät paljon.
Tulevaisuus Ranskassa muotoutuu
Tulevat suunnitelmat Ranskan filiaalin suhteen alkaa myös pikkuhiljaa selkiytyä.
-Kyllä täällä ollaan nyt ainakin talvimeetingin loppuun saakka, eli helmikuun loppuun, ehkä vähän pidempäänkin. Karanteeni sotki asioita, niin venytetään sitten vähän lopusta.
Paluu Ranskaan ensitalveksi, ja kenties pidemmäksikin aikaa, on myös säilynyt suunnitelmissa.
-Kyllä takaisin ollaan tulossa, mutta paikka tulee varmaan olemaan joku toinen. Vaikka täällä on nyt ajopaikat ollut pehmeämmät, halutaan kuitenkin johonkin enemmän maalle vähän väljemmin. Esimerkiksi se, että viereisessä tarhassa on jatkuvasti kipeitä hevosia, vaikeuttaa toimintaa ja aiheuttaa harmaita hiuksia.
Paikkaa ei vielä kuitenkaan ole löytynyt eikä suuremmin etsittykään.
-Antti kävi juuri Cédricillä ajamassa meidän varsoja ja totesi, että se on ainakin jo turhan kaukana. Noin tunnin matka Pariisiin olisi optimaalinen. Sellaiselta alueelta aletaan nyt haarukoimaan.
Tähän hetkeen muutosta treeneihin on haettu kärryostoksilla.
-Ostettiin tänne vastuskärryt, niin saadaan niillä vähän monipuolistettua treeniä. Pohjat on kuitenkin hyvät ja paikkoja suolataan täällä paljon, mutta ajomaastot on kaikki tasaisia, niin vastuskärryjen kanssa ei tarvitse treeneissä ajaa niin kovaa.
