Aleksi Valavuori oli melkoinen pettymys nyrkkeilykehässä Tallinnassa. Kalle Palander tyrmäsi hänet toisessa erässä.
Atleetin toimittaja Aki Hirvonen haastatteli Valavuorta ottelun jälkeen. Miksi kävi näin?
– Varmaan sen takia, että hän on maailmanmestari ja mä olen hädin tuskin piirimestari. Ei toi ollut mitään katutappelua. Lähiöheilumista. Toi oli urheilusuoritus, Valavuori vastasi.
Valavuori korosti, ettei pystynyt ottelemaan, kuin olisi halunnut. Vastustaja oli liian kova.
– Kallen pääkoppa oli, mitä ne oli suunnitelleet. Mä en pystynyt toteuttamaan yhtään sitä, mitä me oltiin suunniteltu. Se söi mut ihan elävältä.
Valavuori oli heti aivan puhki. Ja kovia iskuja meni perille.
– 30 sekunnin jälkeen mulla ei ollut jalkoja. Meni jalat ihan saman tien. Jouduin koko ajan peruuttamaan. Ymmärrän, miksi nyrkkeilyssä on painoluokat. Pari kertaa yritin työntää sitä pois siitä, niin sekin söi aika paljon tehoja.
Valavuoren mukaan myös Palanderin suurempi paino vaikutti siihen, miten matsi meni.
– Me ollaan saman pituisia. Mutta se on paljon isompi. Eikä se mikään isoposkinen enää ole. Magee katsoa hyvää frendiä, joka on laittanut itsensä tikkiin. Tiesin, että Kalle on enemmän tässä epämukavuusalueella kuin minä, mutta tossa nähtiin sen jätkän luonto. Ei se syyttä ole yksi kaikkien aikojen parhaimmista urheilijoista.
