Atleetin kolumnisti Lauri Hollo laittaa joka kisapäivä suomalaisurheilijat kolmeen kategoriaan. Torstai oli suomalaisittain erittäin kaksijakoinen; huimia onnistumisia ja rankkoja epäonnistumisia.
Onnistujat:
Wilma Heltelä, seiväs
Heltelä tiesi, että nyt on saumat toiseen Euroopan mestaruuteen. Kisa sujui loistavasti, 475 asti jokainen korkeus ensimmäisellä yli. Angelica Moser oli vain tänään parempi. Joka tapauksessa Murto on nyt palannut pitkän tauon jälkeen omalle tasolleen. Ihan huikea kilpailu, vaikka nyt ei kultaa tullutkaan. Nostan lakin korkealle.
Ella Junnila, korkeus
Junnila pysyi sivuamaan kauden parastaan tuloksella 191. Se oli karsintaraja, joten hän hyppää finaalissa 14 muun urheilijan kanssa. Hyppy vaihtelee vielä teknisesti rajusti kilpailun sisällä, mutta potentiaalia on nappihypyllä hiukan korkeammallekin. Finaalista tulee todella kovatasoinen, ainakin 194 pitää hypätä edes pistesijalle. Siihen on pienen pieni mahdollisuus. Toki tulos voi olla mitä vain väliltä 180-195.
Riku Illukka, 200 metriä
Erinomainen juoksu ja uusi SE 20,38. Pahuksen pahus, muissa erissä oli enemmän myötätuulta. Finaalipaikka jäi vain kolmen sadasosan päähän. Loppu meni laktaatit jaloissa hiukan ennenaikaiseksi kurotteluksi. Mutta ei voi miestä moittia, huimaa kehitystä ja huima tulevaisuuden näkymä.
Topi Parviainen, keihäs
Nuori mies piti päänsä kylmänä ja suoritti omalla tasollaan. Se riitti finaaliin. Harva ensikertalainen pystyy näin kypsään suoritukseen arvokisoissa. Kyllä Parviaisessa todellakin ainesta on. Taso ei ole ihan valtava, joten jos losahtaisi, niin voisi olla saumoja erittäinkin hyvälle sijoitukselle.
Sinne päin:
Ilona Mononen, 3000m esteet
Mononen paineli alkukaudesta koko ajan ennätyksiään joka matkalla. Nyt juoksu kuitenkin tyssäsi yllättäen ja pahemman kerran. Olisiko joku mennyt pieleen viimeistelyleirillä vuoristossa, koska tähän asti kaikki meni erinomaisesti? Miksi sitä potkua ei nyt löytynyt? Ei siitä mihinkään pääse, että kahdeksas sija ja aika 9.25,62 olivat rankka pettymys.
Ei mihinkään:
Oliver Helander, keihäs
Sanattomaksi vetää. Kaiken piti olla jälleen menossa parempaan päin, mutta karsinta oli täysi katastrofi. Finaaliin olisi päässyt erittäinkin kesyllä tuloksella. YLE:n haastattelussa Helander pohti, oliko koko ura tässä. Miehen olemuksesta on jo pitkään paistanut se, että sellaista tappamisen meininkiä ei enää ole. Jos se ei löydy, parempi lopettaa kuin tussutella tällaisia tuloksia.
Eemil Porvari, keihäs
Mikään ei ole muuttunut, tekniikka on edelleen totaalisen sekaisin. Potentiaali on äärimmäisen kova, mutta tästä kaudesta tuli valitettavasti ohikausi. Ennätys toissa kaudelta 82,69, sen jälkeen kaksi vuotta takapakkia. Vaikka vaivojakin on ollut, nyt pitää tehdä harjoittelusta tarkka ja rehellinen analyysi. On muutosten aika.
Lauri Hollo
