Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin saksalainen Franz Reindl. Hänen suurimmat haasteensa ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä.
Kukaan ei voi kiistää, etteikö Franz Reindl ymmärtäisi hyvin paljon jääkiekosta ja olisi pätevä tehtäväänsä. Hän pelasi hyökkääjänä Saksan pääsarjassa 1972-88 ja edusti pelaajana Saksaa lukuisissa arvoturnauksissa.
Reindlin maajoukkueuran kohokohta osui vuoteen 1976. Länsi-Saksa voitti silloin olympiapronssia Innsbruckissa.
Tähän Reindlin voittamaan pronssimitaliin liittyy vahvaa kabinettipelin makua ja epäilyksiä härskistä kotiinpäin vetämisestä. IIHF:n puheenjohtajana toimi tuolloin saksalainen Günther Sabetzki. Yllättäen Länsi-Saksan selvitettiin voittaneen pronssia parhaan maalisuhteensa ansiosta.
Länsi-Saksa, Suomi ja Yhdysvallat päätyivät tasapisteisiin. Suomalaiset luulivat voittaneensa pronssia parhaan maalieronsa avulla, mutta jääkiekosta vastannut kisojen direktoraatti löysi säännöistään pykälän, jossa paremmuus tasapisteissä ratkaistiin keskinäisten otteluiden maalisuhteella.
Saksalaisilla maalisuhde 1,166 tehtyä maalia yhtä päästettyä kohden, suomalaisilla 1,125 ja yhdysvaltalaisilla 0,750. Maalisuhdesääntö selvisi ainakin Suomen joukkueelle vasta turnauksen päätyttyä.
Reindl ja Länsi-Saksa hävisivät Suomelle Innsbruckissa maalein 3-5. Sillä ei ollut kuitenkaan merkitystä.
Pelaajauransa jälkeen Reindl on toiminut jääkiekossa johtotehtävissä vuosikymmenien ajan. Hän on toiminut Saksan maajoukkueen GM:nä 1992-2014, Saksan DEL-liigan puheenjohtajana 1994-96, Saksan järjestämien vuosien 2001, 2010 ja 2017 MM-kisojen johtoryhmässä sekä Saksan jääkiekkoliiton puheenjohtajana 2014-22.
IIHF:n hallitukseen Reindl nousi 2016. Hän on ollut merkittävä kansainvälisen jääkiekkoilun vallankäyttäjä jo pidemmän aikaa.
IIHF:n puheenjohtajana 1994-2021 toiminut venäjämielinen sveitsiläishammaslääkäri, entinen erotuomari Rene Fasel, suosi Reindlin urakehitystä. Mutta tuloksena on tietysti 1+1=3, jos Reindlin tällä perusteella julistaisi venäjämieliseksi.
Reindlin vuosien 2026-30 puheenjohtajakausi tuo kuitenkin merkittävää painetta idästä. Venäjä haluaa palata kansainvälisiin jääkiekkoturnauksiin mahdollisimman pian riippumatta rauhasta Ukrainassa.
Reindl on toistaiseksi äänestänyt IIHF:n hallituksessa Venäjää vastaan. Äänestääkö sitten jatkossa?
Venäjä on valittanut sulkemisestaan jääkiekon MM-kisoista urheilun kansainväliseen vetoomustuomioistuimeen CASiin. Jos CAS päättää kumota Venäjän sulkemisen kisoista, on IIHF tietysti vaikeassa tilanteessa.
Mielenkiintoinen seikka IIHF:n kongressiedustajien suorittamassa puheenjohtajavaalissa oli äänien jakautuminen toisella kierroksella. Ykköskierroksella eniten ääniä, 48, sai varapuheenjohtajana jatkava Tshekkoslovakian entinen maajoukkuemaalivahti Petr Briza. Reindl sai 36 ja kirgisialainen Aivaz Omorkanov 33 ääntä.
Toisella kierroksella Reindl sai 60 ääntä. Brizan äänimäärä oli 57.
Tshekkiläinen Briza on tehnyt venäläisvastaisuutensa selväksi. Reindl ei ole kertonut olevansa venäjämielinen, mutta useampien lähteiden mukaan vähemmän venäläisvastaisempi Brizaan verrattuna. Fakta tietysti on, että Ukrainan sodan alettua Reindl on äänestänyt Venäjää vastaan ja kannattanut siis Venäjän sulkemista MM-kisoista.
Omorkanov olisi tiettävästi ollut Venäjälle suotuisin ehdokas. Toisella kierroksella Briza sai vain yhdeksän ääntä lisää Reindlin äänimäärän kasvettua 21:llä. Omorkanovin kannattajia meni enemmän Reindlin taakse.
Mutta Reindl ei päätä asioista yksin. Päätöksistä äänestää IIHF:n hallitus, jonka valitsi IIHF:n kongressi, kuten puheenjohtajankin.
Amerikan ja Oseanian alueen IIHF:n varapuheenjohtajaksi valittiin yhdysvaltalainen Mike Timpoli. Aasian eteläkorealainen Susie Jo ja Euroopan varapuheenjohtajaksi slovakialainen Igor Nemecek.
Muut valitut hallituksen jäsenet ovat Zsuzsanna Kolbenheyer (Unkari), Merve Tunali (Turkki), Heikki Hietanen (Suomi), Aivaz Omorkanov (Kirgisia), Viesturs Koziols (LAT), Anders Larsson (Ruotsi), Marta Zawadzka (Puola), Sergei Gontsharov (Valko-Venäjä), Stojan Batshvarov (Bulgaria) sekä Andy Mills (Uusi-Seelanti).
Todennäköisesti jossain vaiheessa tämä hallitus päättää Venäjän paluusta kansainväliseen jääkiekkoon. Ukrainan sota tuskin kestää vuoteen 2030 saakka, koska Venäjän yhteiskunnan resurssit eivät yksinkertaisesti riitä. Jonkinlainen tulitauko tulee neljän vuoden sisällä varmasti.
IIHF on päättänyt, ettei Venäjä ole mukana MM-kisoissa kaudella 2026-27. Jos Venäjän valitus CASissa ei mene läpi, seuraavan kerran tilannetta tarkastellaan keväällä 2027 Reindlin kotimaassa Saksassa pelattavien MM-kisojen yhteydessä. Silloin selkeästi nähdään, onko Reindl tehnyt selvän pesäeron entiseen työtoveriinsa Rene Faseliin, joka Ukrainan sodan alettua siirtyi Venäjälle.
Kansainvälinen Olympiakomitea KOK ilmoitti viime kesänä, että venäläisurheilijat tulisi päästää olympialaisiin ja arvokisoihin tietyin ehdoin. Vastuun se siirsi päätöksissä kuitenkin lajiliitoille.
Jääkiekko on Venäjän valtiovallalle tärkeä laji sisäisen propagandan kannalta. Reindlin johtama IIHF saa kovaa painetta idän suunnalta.
Reindlin tehtävä on puolustaa IIHF:n ja jääkiekon etua. Periaatteessa hänen pitäisi puolustaa Venäjänkin etua, koska Venäjä on yksi IIHF:n jäsenmaista. Venäjää ei suinkaan erotettu IIHF:stä, vaikka kansainvälisistä turnauksista Venäjä 2022 suljettiinkin.
Virallisesti IIHF on perustellut Venäjän sulkemista turvallisuussyillä. Tosiasiassa päätös on tehty siksi, koska Suomi, Ruotsi, Tshekki, Latvia ja ehkä muutamat muutkin maat boikotoisivat MM-kisoja, jos Venäjä saisi kisoissa pelata.
Muutamissa muissa lajiliitoissa, kuten kansainvälisessä nyrkkeilyliitossa ja kansainvälisessä judoliitossa Venäjä on saanut jo lobattua itsensä vapaaksi kilpailuihin. Tukea on tullut Venäjälle Afrikasta ja Aasiasta.
Reindlin johtamassa IIHF:ssä Venäjällä on vähemmän mahdollisuuksia lobata itselleen tukea, mutta mahdollisesti silti riittävästi. Valkovenäläinen ja kirgisialainen jäsen valittiin IIHF:n hallitukseenkin.
Otto Palojärvi
