Video: Sportivo TV

Ruotsissa ja Suomessa valtava ero pelaajien tilipusseissa: ”Miten voi olla?”

Otto Palojärvi |

Atleetin Pois Paitsiosta -ohjelmassa Ilona Sundvik ja Tanskassa naisten MM-turnauksessa paikan päällä mediatöissä ollut Veera Kasila hämmästelevät Suomen naisten jääkiekon kansallisen tason heikkoa tilaa.

Naisleijonat sijoittui MM-kisoissa neljänneksi. Odotuksiin nähden se oli ok tulos.

Mutta tällainen sijoitus ei tulevaisuudessa välttämättä ole mahdollinen. Jääkiekkoa harrastavien tyttöjen määrä ei ole Suomessa nosteessa, ja naisten pääsarjassa pelaajat joutuvat itse maksamaan pelaamisestaan.

– Miten voi olla, että naiset joutuvat maksamaan? Veera Kasila kysyy Pois Paitsiosta -ohjelmassa.

Kasila myös vastaa heti kysymykseensä.

– Siis totta kai se on rahakysymys. Raha ratkaisee. Eihän tämä yhteiskunta pyöri, et jos ei ole rahoitusta. Mutta sen takia me puhutaan täällä tästä naisurheilusta, koska eivät asiat muutu, jos niistä ei puhuta, hän toteaa.

PWHL toi mahdollisuuden ammattilaisuuteen

Ei ole montaa vuotta siitä, kun taloudelliset ongelmat vaivasivat myös pohjoisamerikkalaisia naisjääkiekkoilijoita. Vuonna 2023 perustettu naisten ammattilaissarja PWHL korjasi tilanteen.

PWHL ei ole pelaajilleen kultakaivos. Sarjan minimipalkka on 42000 dollaria ja keskipalkka 60000 dollaria. Mutta siellä on mahdollista elättää itsensä jääkiekkoa pelaamalla.

Ja PWHL on katsojalukujen sekä yleisömäärien perusteella kasvattanut suosiotaan.

– PWHL eli tämä naisten NHL on isossa nosteessa ja sinne on lähdössä taas uusia suomalaispelaajia kokeilemaan siipiänsä. Aivan mahtavaa, että on tuommoinen liiga, joka mahdollistaa naisille sen ammattilaisuuden, Kasila toteaa.

Auroraliiga HPK Kiekko-Espoo
Kiekko-Espoo voitti HPK:n Auroraliigan finaaleissa 2026. Kuva: All Over Press

Ruotsissa toimii ja Suomessa ei toimi

Suomessa Auroraliiga ei tahdo mennä eteenpäin, mutta Ruotsissa tilanne on toinen. Ruotsin miesten pääsarjan SHL:n ja kakkossarjan Allsvenskanin seurat rahoittavat naisten joukkueiden toimintaa. Eivätkä pelkästään armosta, vaan sponsoritulojen kautta.

– Miksi Ruotsi on kehittynyt naisten jääkiekossa, johtuu siitä, että siellä pääsarjassa pelaajille maksetaan pelaamisesta. Ei ole ihmekään, että meiltä Suomesta lähtevät pelaajat Ruotsiin tai sitten jenkkeihin yliopistosarjoihin, tai PWHL:ään, arvioi Kasila.

Jos Auroraliigassa ei ole mahdollista saada pelaamisesta rahaa, eivät pelaajamassat Suomessa naisten jääkiekossa kasva.

– Urheilijana tavoittelet ammattimaisuutta. Se ei Suomessa valitettavasti tällä hetkellä ole kovin realistista. Ja hyvä esimerkki siitä on Naisleijonista, että meillä oli yksi pelaaja kotimaisesta Auroraliigasta ja se oli kolmosmaalivahti. Kaikki muut pelaavat jossain muualla, Kasila toteaa.

– Kun joudut itse maksamaan, niin silloinhan sun fokus menee muihin töihin. Kaikkeen muuhun siinä, niin totta kai se vaikuttaa siihen laatuun ja kehittymiseen. Versus siihen, että olisi mahdollisuus toteuttaa sitä 100-prosenttisesti, Sundvik lisää.

Suomessa miesten SM-liigasta ei tahdo herua rahaa Auroraliigalle. HIFK tuki naisten joukkuettaan vielä muutama vuosi sitten enemmän, mutta päätti sittemmin vähentää tukeaan.

SM-liigassa moni seura on ajautunut tappiolliseksi. Ja putoaminen B-liigaan voisi pahimmassa tapauksessa merkitä konkurssia.

– Nyt on Liigan superkausi. Jos ajatellaan tätä nykyistä kautta, niin moni seura ei halua omasta budjetistaan laittaa naisjääkiekkoon rahasiivua, kun tilanne on Liigassa tällä hetkellä se, että on vaarana tippua B-sarjaan. Totta kai se panostus on siellä miesten urheilussa. Mutta isossa kuvassa tämä ei saa mennä näin, toteaa Kasila.

Haasteena naisten jääkiekolle Suomessa on yleisön vähäinen kiinnostus. Jos asiaan haluaa muutosta, voi naisten jääkiekkoa tukea vaikkapa menemällä maksavana asiakkaana Auroraliigan peliin.