Kuhina Patrik Laineen mahdollisen tulevan sopimuksen ympärillä on jatkunut jo järkyttävän pitkään. Pyydän – suorastaan rukoilen – Patrik, tee sopimus jonnekin, ihan mihin tahansa. Loppuisi tämä ikuinen jaanaus ja vatkaus.
Edes tekoäly tai kvanttitietokone ei nimittäin pysty laskemaan, kuinka monta juttua ja huhua Laineesta on tänä syksynä maailmalla kirjoitettu. Kaikenkarvaisia huhuja on heitelty ilmoille jo pian puoli vuotta. Valmista ei ole tullut. Johtopäätöksiä on vedelty jopa siitä, keitä Laineen Jordan-vaimo on alkanut seurata sosiaalisessa mediassa.
Huhuja on heitelty jo suurin piirtein joka toisesta NHL-joukkueesta. Moni armoton kiekkofanikin alkaa olla täysin puutunut tähän. Aisopoksen legendaarisessa faabelissa paimenpoika huutelee turhaan sutta niin usein, ettei kukaan enää lopulta usko, kun susi on oikeasti tulossa. Lopulta susi syö pojan.
Ettei tässä tarinassa nyt kävisi niin, että susi syö lopulta Laineen? Sopimusta tarunhohtoiseen ei synny, joten edessä on välivuosi tai hieman nöyryyttävä paluu Eurooppaan. Siinä ne faktat tällä hetkellä alkavat olla.
Laineen kohdalla toki puhutaan myös siitä, että mies on pelannut ylipäätään edellisen suht järkevän kautensa Montrealissa 2024-2025. Sen jälkeen takana on puoleentoista vuoteen viisi ottelua tehoilla 0+1. Tilastorivit eivät ole varsinainen valtti CV:ssä.
Toisaalta voi myös ihan pätevällä syyllä kysyä, mitä häpeällistä olisi paluussa Eurooppaan? Jos ja kun mies on ollut pelikuntoinen jo vuoden luulisi, että nimenomaan pelaaminen kiinnostaa. Sehän on intohimoisten lätkäjätkien ykkösjuttu. Tästä pääsemmekin natisevalla aasinsillalla siihen, kiinnostaako pelaaminen enää Patrik Lainetta? Onko jääkiekko edelleen hänen intohimonsa numero yksi? Sveitsissä voisi tienata 400 000 euroa nettona. Miksi ei siis sinne? NHL:n Laine on jo nähnyt, niin sen parhaat kuin huonoimmatkin puolet.
Voi olla, että hän on valmis kyttäämään sopimusta NHL:ään pitkäänkin ja haluaa siksi odottaa. Mutta jos niin on, se ei kerro hurmahenkisestä suhtautumisesta pelaamiseen. Ja nimenomaan pelaamaan pitäisi päästä, että ura vielä tästä tokenisi. Tiedä kuinka ruosteiseksi Laineen tykki on rohtunut pelaamattomuuden aikana.
Laineen tarina on joka tapauksessa ainutlaatuinen. Kaksikymppisenä 44 maalia NHL:ssä, pari hyvää vuotta ja loputonta ihailua. Sen jälkeen ankara hiipuminen ja pahoja terveysongelmia. 28-vuotiaana ilman pelipaikkaa.
Elokuvamaailmassa unohdettu sankari palaisi vielä kirkkaimpiin parrasvaloihin ja ratkaisisi Stanley Cupin. Reaalimaailmassa näyttäisi käyvän ihan toisella tavalla.
Näkökulma: Lauri Hollo
