Teini-ikäisten pakkien hattutempputilasto toi esiin kaikkien aikojen ensimmäisen NHL-pelaajan Turusta! Connor McDavidin pisteputki päättyi 23. ottelun kohdalla. Toronto Maple Leafs toi henkisen valmentajan ja pienen irlantilaisen golfaajan koppiin. Maalivahtien mielenterveyskriisi. Isiensä poikia NHL-kaukaloissa. Onko leikkaus parempi kuin kuntoutus ilman leikkausta Connor Bedardille? Ghostin taklaus oli puhdas! Ja muutama muu aihe tämän viikon poiminnoissa.
Jännittävä NHL-viikko takana. On aika poimia muutama kiinnostava aihe. Tässä kymmenisen sekalaista aihetta.
1. Connor McDavidin pisteputki päättyi
Edmonton Oilersin kapteenin ja ykkössentterin historiallinen 23. ottelun pisteputki päättyi torstaina Tampan Benchmark International Arenalla, Floridassa. Samalla katkesi Edmonton Oilersin kuuden ottelun pituinen voittoputki, sekä kauden alusta alkaen voimassa ollut todella vakuuttava yhdentoista ottelun (10-0-1) häviötön putki vieraissa Lightningin voitettua maalein 3-1.
McDavid merkkautti vähintään pisteen jokaisessa ottelussa kauden 23 ensimmäisessä ottelussa; yhteensä 55 pistettä (13 maalia ja 42 syöttöpistettä). On aina todellinen saavutus saada nimi Wayne Gretzkyn vierelle ennätysten kirjaan, McDavid pääsi tasoihin Gretzkyn historian neljänneksi pisimmän pisteputken kanssa. Edellä jäivät vain Quebec Nordiquesin Mats Sundin kaudelta 1992-93 (30 ottelua), Waynen oma 30 pelin putki kaudelta 1982-83, sekä historiallinen 51 ottelun Gretzky-putki kaudelta 1983-84. Viimeiseen sisältyy Edmontonissa joka vuosi esitettävä triviakysymys: Kuka maalivahti katkaisi putken? Wayne Gretzkyn pisteputken katkaisi Los Angeles Kingsin maalivahti Markus Mattsson.
Matsson pelasi sekä kapinaliiga WHA:ssa, että NHL:ssä. Suomessa hän edusti Tampereen Ilvestä ennen Pohjois-Amerikan vuosiaan, ja Tapparaa sen jälkeen.
Mielenkiintoista, että McDavidin putki päättyi juuri Lightningia vastaan ja Tampassa, koska tämä vastustaja on jo pitkään ollut hankala hänelle. Boltsin valmentaja Jon Cooper toimi totutun viisaasti. Hän vastakkainpeluutti kotikenttäedun ja viimeisen vaihto-oikeuden turvin puolustavaa ketjua Ilja Mikheyev – Anthony Cirelli – Pontus Holmberg, sekä pakkiparia Erik Cernak – Ryan McDonagh maailman parasta vastaan onnistuneesti. Connor McDavid pelasi 22:57, ja sai aikaan vain kaksi laukausta kohti Andrei Vasilevskyia. Oilersin pelätty ylivoima pääsi yrittämään kolme kertaa, onnistumatta tekemään maalia. Huomattavaa, sillä 23 McDavidin 55 pisteestä on tehty miesylivoimalla.
2. Henkinen valmentaja koppiin!
Toronto Maple Leafs ei pitänyt jääharjoituksia perjantaina. Sen sijaan suomeksi sanottuna kusessa (0-7-1) oleva klassinen Original-Six joukkue piti ”oheiset”. Vain kaksi pelaajaa meni jäälle ominpäin; William Nylander ja Troy Stecher. Kuivatreenien jälkeen joukkuetta tuli tapaamaan irlantilainen huippugolfaaja Rory McIlroy – joka kävi Leafsin kopissa torstain LA Kings-ottelua ennen lukemassa aloittajat – mukanaan maailmankuulu urheilupsykologi Dr. Bob Rotella. Tilaisuutta ei järjestetty kriisikokouksena Toronton hävittyä juuri Kingsille menetettyään 3-0 johtotilanteen, Maple Leaf Sports & Entertainmentin (MLSE) isoin pomo Keith Pelley oli järjestänyt tapaamisen jo kuukausia etukäteen. Aika sopiva sattuma ajoituksen suhteen siis.
Tapaaminen pienen irlantilaisen ja Dr. Rotellan kanssa kesti pari tuntia. Pelaajat avasivat tapaamisen antia kertomalla keskustelun keskittyneen prosessikeskeisenä pysymiseen ja päivittäisestä työnteosta nauttimiseen sen sijaan, että tappioiden annettaisiin sanella ajattelua. Olisi mielenkiintoista kuulla, mitkä ovat joukkueen ongelmat henkisesti? Dr. Bob ei varmaankaan tiedä Maple Leafsin luistelun hitaudesta, tai heikosta alivoimasta. Rory voi kertoa omista kokemuksistaan vihreillä golf-kentillä, mutta hän ei voi tehdä mitään tämän joukkueen rakentamisessa tehtyjen virheitten suhteen. Itse pidän joukkueenrakennuksessa tehtyjä virheitä Maple Leafsin pahimpana ongelmana. Ja se alkoi jo Kyle Dubasin ajoista, jolloin luotiin pohja, tai tuhottiin pohja, josta nyt yhä kärsitään.
Tulee mieleen, että olisiko urheilupsykologin palveluista apua todella pahassa jamassa olevalle Sergei Bobrovskille? Samalla muistuu mieleen, miten Bob veti herneen nenäänsä siitä, kun Columbuksen joukkueenjohto raporttien mukaan ehdotti juuri urheilupsykologista apua hänelle keväällä 2017, sen jälkeen, kun Blue Jackets oli pudonnut Pittsburgh Penguinsille Stanley Cupin playoffien ensimmäisellä kierroksella. Bobrovskin torjuntakeskiarvo oli 88.2%. Bob ei aina ole ollut se ihmemies, jonka totuimme näkemään Florida Panthersin mestaruusmarsseissa. Varma tuleva Hockey Hall of Fame-aateloitava, mutta maantie ei ole aina ollut kuin uutta asfalttia.
Paljon kysymyksiä Torontossa. Joukkue ei ole saanut aikaa kunnon harjoitusten pitämiseen, Jim Hillerin mukaan.
Vastauksia alkaa tulla pian. Onko reilua antaa Hillerille monoa takapuoleen 21 ottelun jälkeen? Muuttaisiko se mitään? Vaikeaa uskoa, että seurajohto sillä tavalla myöntäisi tehneensä virheen, myöntäisi hävinneensä. Leafs on hävinnyt paljon tasaisia pelejä. Onko tulossa blockbuster-luokan pelaajakauppa tai kaksi? Leafsillä ei ole tilaa capin alla tehdä mitään ihmeellistä. Olisi pakko vaihtaa jotain toiseen. Jotain tapahtuu vielä. Parasta olisi saada muutos oman porukan sisältä. Se, miten joukkue on pelannut, on isompi ongelma kuin ottelujen lopputulokset.
Paljon puhutaan ykkösvarauksen, 18-vuotiaan Gavin McKennan peluuttamisesta. Hiller ei luota nuorukaiseen jatkoajoilla, eikä rankkarikisoissa. Kyseessä on niin harvinaisen taitava pelaaja, mutta jotenkin on ymmärrettävä valmentajaakin. Kun tulee tilanteita, kuten Kingsiä vastaan, kun huippulupaus väisti Samuel Heleniusta. Mitä jos hän luovuttaisi tällaisen tilanteen jatkoajalla? Valmentaja katsoo aina ensiksi kamppailunhalua tällä tasolla, vaikka kiekollisia taitoja on muuten. Muistetaan kuitenkin, että kyseessä on teini-ikäinen poika raavaitten miesten huippusarjassa. Toimiko hän tässä tilanteessa sittenkin viisaasti? Samuel on iso mies.
Toisaalta, ei ole jotenkin reilua McKennaa kohtaan, että tästä videosta tuli iso hitti, ja että se tullaan kaivamaan esille vielä varmaankin vuosienkin päästä.
Tulisiko McKenna päästää edustamaan Kanadaa joulun jälkeen Edmontonissa ja Red Deerissä alkavissa U20 MM-kisoissa? Tämän kirjoittanut on aina kannattanut tätä ideaa, historiallisesti muittenkin pelaajien kohdalla. Samanikäisten pelaajien kanssa pelaaminen voi nostaa itseluottamusta kummasti.
3. Maalivahtien mielenterveyskriisi
Vancouverissa vaikuttava jääkiekkokirjoittaja Dan Robson on tehnyt hyvää työtä jälleen. Robson on aikaisemmin julkaissut jääkiekkokirjoja; kuten legendaarisesta maalivahdista Johnny Bowerista, Pat Quinnistä, Doug Gilmourista, Dave Schultzista, Nazem Kadrista, ja Clint Malarchukista. Menneellä viikolla hän julkaisi minidokumentin juuri uransa lopettaneesta maalivahdista Jack Campbellistä, ja myös sarjan artikkeleja samasta aiheesta, maalivahtien mielenterveyskriisistä. Dan haastatteli yli 50 ihmistä, joista yli 20 nykyisiä ja entisiä maalivahteja.
Campbell-dokumentin fokus on Jackin mielenterveysongelmissa, joista hän kärsi lähes koko ammattilaisuransa ajan. Hän oli maalivahti, joka todella hyvin Torontossa onnistuneen kauden jälkeen allekirjoitti viiden vuoden sopimuksen Edmonton Oilersiin, GM Ken Holland oli toisella puolella, heinäkuussa 2022. Eli jos kaikki olisi sujunut hyvin, nyt 34-vuotias Campbell olisi torjumassa 25 miljoonan dollarin diilinsä viimeistä kautta. Mutta sen sijaan hän on lopettanut, ja puhuu nyt avoimesti ongelmistaan.
Jack oli ulospäin kaikkien suosikki oikeastaan, lempinimi ”Happy Jack”. Täällä kaikki todella pitivät vaatimattomasta ja sympaattisesta maalivahdista. Pelit Oilersissa eivät sujuneet heti alusta lähtien ollenkaan hyvin, ensimmäisen sopimuskauden puolivälissä hän menetti aloittajan paikkansa Stuart Skinnerille, seuraavana syksynä tuli matkalippu farmiin, ja vuotta myöhemmin hänen sopimuksensa ostettiin ulos.
Kulissien takana Jackillä oli todella vakavia mielenterveys-, riippuvuus- ja itsetuhoisuusongelmia. Hän eli hoitamattomien sairauksien (OCD, ADHD) kanssa, ja kärsi vaikeasta ahdistuksesta. Hän sai paniikkikohtauksen kesken NHL-ottelun. Lääkkeeksi Jack löysi alkoholin, jolla hän yritti selviytyä ison sopimuksen mukanaantuomista suorituspaineista. Hän sanoi tunteneensa valtavaa häpeää, ja syyllisyyttä siitä, ettei hän onnistunut kaukalossa sopimuksensa edellyttävällä tavalla. Lopulta hän yritti riistää oman henkensä useammankin kerran sopimuksen ulososton jälkeen.
Vuonna 2024 Jack Campbell teki vielä yhden sopimuksen Detroit Red Wingsin kanssa, ja sitten hakeutui NHL:n ja pelaajayhdistys NHLPA:n tukiohjelmaan, josta hän sai ammattimaista apua. Nyt hän voi paremmin, ja auttaa muita jonkinlaisena suorituskykyvalmentajana.
Ihailemillamme ammattilaispelaajilla on kovia paineita, etenkin maalivahdeilla, sillä pelipaikka on todella yksinäinen. Yksi todella törkeä asia, jolla maalivahtien terveyttä koetellaan, on sosiaalisessa mediassa kiusaaminen. ”Fanit” latovat vaikka minkälaisia loukkauksia ja törkeyksiä nimimerkkiensä takaa kuin pelkurit. Ei ole mitään häpeämistä hankkia apua.
Dan Robson teki todella hyvää työtä tutkimalla syvemmältä syitä, miksi nämä ”hullut maalivahdit” käyttäytyvät kuin käyttäytyvät. Viime päivinä on puhuttu paljon Calgary Flamesin erikoisilla tavoilla valmistautuvan ja rentoutuvan maalivahdin Devin Cooleyn persoonasta. Cooleyn erikoisuudet ovat yksi keino suojautua mielenterveysongelmilta, kuten hän itsekin avoimesti myöntää.
4. Isiensä pojat
On tunnettua, että NHL:ssä pelaa paljon entisten pelaajien poikia. Jääkiekko on perhelaji. Tämä näkyy selvimmin joka kesä varaustilaisuudessa.
Torstaina Ottawassa pelattiin ottelu Senatorsin ja vierailleen Philadelphia Flyersin välillä. Ottelussa pelasi peräti neljän entisen Flyers-pelaajan poikaa
Brian Boucherin poika Tyler Boucher, Mark Greigin poika Ridley Greig, Geoff Sandersonin poika Jake Sanderson, sekä Mike Knublen poika Cole Knuble.
Muita entisten NHL-pelaajien poikia liigassa ovat ainakin: Mattias Samuelsson, Jimmy Snuggerud, Jacob Chychrun, Cole Sillinger. Edmonton Oilersilla on peräti kolme entisen NHL-pelaajan poikaa: Connor Murphy, Max Jones, ja tietenkin Kasperi Kapanen.
Tuossa Ottawan ottelussa nähtiin taas yksi nousu pahasta tappioasemasta. Philadelphia Flyers oli jo 5-2 tappiolla, kun peliä oli jäljellä noin 14 ja puoli minuuttia, mutta nousi tasoihin, ja voitti jatkojalla Travis Konecnyn maalilla. Entinen Flyersin maalivahti Samuel Ersson oli Ottawan maalilla, mutta ei saanut kostoa viimekesäisestä treidistään. Ersson päästi kuusi kiekkoa taakseen 19 laukauksesta. Ottelun viimeisistä kuudesta häntä kohti tulleesta laukauksesta maaliin meni neljä.
5. Leikkaukseen vai ei?
Chicago Blackhawksin Connor Bedard tuli NHL-peleihin kolme vuotta sitten kaiken mahdollisen junioreissa saavuttaneena ihmislapsena. Omaperäisellä tekniikalla lähtevä laukaus on tämän pienikokoisen, mutta todella vantteran ja vahvan, rightin puolelta pelaavan miehen suurin vahvuus. Hän pystyy laukomaan kiekon läheltä tai kaukaa, tai mistä tahansa maalivahtien ohi. Jotain samaa kuin Montreal Canadiensin 50-maalin miehessä Cole Caufieldissa. Laukauksen lisäksi erittäin peliälykäs, luova pelinrakentaja ja syöttelijä. Ei ehkä ole reilua kutsua kerran sukupolvessa esiintulevaksi talentiksi. Se määritelmä voidaan säästää McDavideille ja Crosbyille.
Nyt 21-vuotias Bedard on Hawksin kapteeni, yksi NHL:n isoista nuorista tähdistä.
Ongelmaksi ovat ilmestyneet olkapäävammat. Connor Bedard kärsi jo kolmannen Torontoa vastaan pelatussa ottelussa, asetuttuaan maila mailaa vasten Leafsin Nick Paulin kanssa. Hawks-kapteenin oikea olkapää meni jo toisen kerran alle vuoden sisään. Edellinen vamma samalle puolelle tuli viime joulukuussa, myös aloituksessa. Silloin Bedard kuntoutti olkapään, ja missasi neljä viikkoa. Viime kesänä loukkaantui taas vasen olkapää kesäisissä jääharjoituksissa Vancouverissa. Seurasi leikkaus vasemmalle puolelle.
Nyt edessä on kysymys, onko viisainta taas kuntouttaa oikea olkapää, ja viimevuotiseen tapaan päästä ehkä pelaamaan 4-5 viikon kuluttua? Leikkaus voitaisiin sitten suorittaa kauden jälkeen.
Toinen vaihtoehto on, vamman vakavuudesta riippuen, mennä leikkaukseen nyt. Sen myötä tämä kausi saattaisi jäädä tähän, kuntoutus kestäisi 3-4 kuukautta. Bedard on ehtinyt pelata 15 ottelua, mutta pitemmällä tähtäimellä leikkaus olisi turvallisempi vaihtoehto. Kahden ison olkapääleikkauksen ja seuranneen kuntoutuksen läpikäyminen vuoden sisällä voi varmasti olla henkisesti rankkaa.
6. Ghostin taklaus oli puhdas!
Montreal Canadiensin puolustaja Lane Hutson on yksi NHL:n jännittävimmistä pelaajista katsoa, ehdottomasti. Norris-tason esityksiä illasta toiseen. Isoja minuutteja, eikä näytä tuntuvan missään.
Carolina Hurricanes on palannut lohikeiton ja korvapuustien äärestä kotiin, ja pelannut jo ensimmäisen ottelunsa kotihallissaan Raleighssa. Vastustajaksi tuli Lane Hutson ja Montreal Canadiens. Hutson teki ottelussa joukkueensa molemmat maalit, toisen jatkoajalla, ja lentävät ranskalaiset veivät pisteet mukanaan.
Samassa ottelussa tapahtui taklaus, josta Montrealin leiri ei ollut tyytyväinen. Minusta `Canesin Shayne Ghostisbeheren taklaus oli puhdas. Ymmärrän tavallaan arvostelijoita, Hutson ei nähnyt ”Ghost”:ia, joka kummituksen tavoin pääsi yllättämään, mutta taklaus tuli sivusta. Ongelma oli se, että tuo taklaus näytti vain innostavan Lane Hutsonia enemmän. Hän kosti tekemällä maaleja.
7. Teinipakkien hattutemput NHL:ssä
Matthew Schaefer on toinen, mahdollisesti vielä lupaavampi nuori puolustajatähti NHL:ssä. New York Islandersin todella spesiaali, vasta 19-vuotias Schaefer on jo nyt yksi maailman parhaista puolustajista, ja saattaa parin vuoden päästä olla selvä ykkönen. Simon Edvinsson olisi hyvä pari Schaeferille, koska ruotsalainen on leftin puolelta pelaava vasen pakki. Schaefer taas pystyy pelaamaan kummalla puolella tahansa.
Matthew Schaefer teki tiistaina kotiottelussa Columbus Blue Jacketsiä vastaan hattutempun. Yhdeksän maalia jo 20 ottelussa puolustajan paikalta.
Teini-ikäisiä hattutempun tehneitä puolustajia on NHL:n historiassa nyt kolme. Phil Housley oli heistä ensimmäinen ja nuorin. Housley oli todella taitava amerikkalaispuolustaja, joka teki Buffalo Sabresin paidassa hattutempun Winnipeg Jetsiä vastaan vain 18-vuotiaana, tammikuussa, vuonna 1983. Myöhemmin Housley pelasi itse Winnipegissä. Kaudella 1992-93 hän oli mukana jäällä 56 kertaa, kun Teemu Selänne teki 76 maaliaan. Tarkkaa tilastoa siitä, kuinka monessa Selänteen maaleista Housley oli syöttämässä, en onnistunut löytämään, mutta niitä oli varmasti kymmeniä.
Vain kaksi kuukautta Housleyn hattutemppua myöhemmin, toinen Sabresin teinipakki, nimeltään Hannu Virta, teki myös hattutempun. Se tapahtui maaliskuussa, vuonna 1983, Montrealin vanhassa Forumissa. Virta oli vain 19-vuotias. Hän teki yhden maalin vajaalla, yhden ylivoimalla, ja yhden tasakentällisin. Kaikki kolme Virran laukausta siinä ottelussa menivät Habitantsin maalivahdin Rick Wamsleyn taakse. Laukauste onnistumisprosentti sinä iltana siis tasan sata prosenttia.
Hannu Virta oli ensimmäinen turkulainen NHL-pelaaja. Aikalaiset muistavat, miten hän siinä vaiheessa uraa teki quinnhughes-maisia juttuja jäällä. Olen usein miettinyt, millainen hän olisi jos pelaisi nykypäivänä. Virta pelasi vain neljä kautta NHL:ssä, ja palasi 23-vuotiaana jo takaisin Turkuun, käsittääkseni suorittaakseen armeijan. Ja jäi Turkuun. Aika oli eri siihen aikaan. Ero NHL-palkkojen ja Euroopan palkkojen välillä ei ollut järkyttävän suuri. Jotkut pelaajat palasivat jos saivat tarjouksen hyvästä siviilityöstä.
Håkan Loob esimerkiksi, pelasi vain kuusi kautta Calgary Flamesissä, ensimmäinen 50 maalia tehnyt ruotsalainen. Loob voitti Stanley Cupin vuonna 1989, ja palasi kotiin Karlstadiin.
8. Capitalsin syöksykierre
Odotimme niin paljon Washington Capitalsilta tällä kaudella. Viime keväänä pudotuspelien ulkopuolelle jäänyt Caps oli yksi NHL-kesän parhaista joukkueista! Ongelma on vain se, ettei pisteitä anneta kesäisille sopimuksille tai hankinnoille. Tätä purkitettaessa myöhään perjantaina paikallista aikaa Caps on hävinnyt neljä peräkkäin ja kuusi viimeisestä kymmenestä pelaamastaan ottelusta. Vielä on paljon pelejä jäljellä, mutta Washington pelaa juuri nyt niin huonoa jääkiekkoa, että kausi ja playoffpaikka saattaa päästä käsistä, ellei jotain tapahdu.
Suurimpina ongelmina pidetään heikkoa puolustuspeliä ja epäonnistunutta maalivahtipeliä. Logan Thompson on päästänyt lähes kolme ja puoli maalia per ottelu, torjuntaprosentti 88.5%. Ja mikä vaivaa isoa ja pahaa Tom Wilsonia? Kaksi maalia ja seitsemän pistettä 20 ottelussa.
Vielä yksi kysymys Washington Capitalsin kohdalla on se, että kaikkien aikojen maaliennätyksen viime kaudella rikkonut Alexander Ovechkin näyttää siltä kuin hän olisi valmis eläkkeelle. Ovie on tehnyt kaikkensa, mutta nyt loppu häämöttää. Muut menevät hänestä ohi, kun pitäisi nousta ylös. Muut menevät hänestä ohi samassa vaihdossa, kun pitäisi tulla alas. Yksikään jääkiekon legendoista ei ole onnistunut voittamaan ajan armotonta kelloa. Ehkä Gordie Howea lukuunottamatta.
9. Simon menar allvar!
Detroit Red Wingsin vieläkin ilman sopimusta oleva, 23-vuotias ruotsalaispuolustaja Simon Edvinsson on tosissaan! Hän ei halua jatkaa Motor Cityssä. Viime viikolla tuli julkisuuteen raportti Sportsnetin Frank Seravallilta, jonka mukaan useampi NHL-seura on lähestynyt Red Wingsin kesän 2021 ykköskierroksen varausta (6.) offer sheeteillä, eli tarjouslakanoilla, mutta hänen kerrotaan kieltäytyneen laittamasta nimeään yhteenkään niistä.
Syyksi ilmoitetaan se, että jos Edvinsson allekirjoittaa sopimustarjouksen, Detroit Red Wingsillä on oikeus mätsätä se, eli vastata siihen, eikä nuori ruotsalainen itse halua ottaa sitä riskiä, että hänestä tulisi näin Detroitin omaisuutta vuosiksi eteenpäin.
Kello tikittää ja kalenterista putoaa sivuja. Pelaajien on allekirjoitettava sopimus ennen joulukuun ensimmäistä, päästäkseen pelaamaan NHL:ssä vielä tällä kaudella. Edvinsson on todella hyvä pakki; loistavasti liikkuva isosta koostaan huolimatta.
Tämä sääntö siis koskee myös muita ilman sopimusta olevia pelaajia. Kuten sitä yhtä, jonka nimeä ei tarvitse edes tässä mainita. Mutta, mitä jos hän päättääkin lopettaa koko pelaamisen?
10. Ja vielä..
Gabriel Landeskogin ei pitäisi pudottaa hanskojaan. Mielestäni Colorado Avalanchen hieno kapteeni Gabriel Landeskog on pelaaja, jonka rohkeus ja epäitsekkyys on kunnioitettavaa, mutta pari päivää sitten tullut selkäsauna Utah Mammothin Andrew McBainiltä oli mielestäni hyvä merkki siitä, että ”Landyn” kannattaa keskittyä pelaamiseen. McBain pääsi iskemään lähes parikymmentä iskua peräkkäin, mikä ei ole terveellistä. Coloradolla on oltava muita, jotka käyvät tarvittaessa noutamassa baarilaskut pöydältä.
Toisessa erässä tapahtunutta ottelua edelsi McBainin kova taklaus ensimmäisessä erässä päin Coloradon pienikokoista Gavin Brindleyä. Brindley joutui jättämään pelin siihen. Landeskog taas syyllistyi Utahin taitohyökkääjän Logan Cooleyn pahoinpitelemiseen iskemällä jäässä ollutta kolmesti poikittaisella mailalla. Gabriel Landeskog sai kaksi plus kaksi ja myöhemmin maksimisakot NHL:n pelaajaturvallisuudelta.
Jonathan Huberdeau teki paluun jäälle Calgaryssä. Hänelle tehtiin lonkkaleikkaus maaliskuussa, ja seurasi yhdeksän kuukauden pituinen, rankka, yksinäinen, ja vaivalloinen kuntoutusjakso. Huberdeau teki paluun AHL:ssä pelaavan Calgary Wranglersin paidassa. Se, että ottelua katsomaan tuli useita joukkuekavereita Flamesista lastensa kanssa, sekä koko Flamesin valmennusjohto, kertoo paljon Jonathan Huberdeaun kunnioituksesta joukkueen sisällä, ja siitä miten pidetty mies hän on. Tosi hieno tarina.
Lauantaina nähdään parhaaseen katseluaikaan Edmonton Oilersin ja Stanley Cup-mestarijoukkue Carolina Hurricanesin ottelu jälkimmäisen kotihallissa. Todella hyvä peli mitata missä sarjataulukon kaksi parasta joukkuetta menevät tällä hetkellä.
Hurjalta kuulostava tarjous ainakin kahden kokeneen journalistin taholta tulleena huhuna Minnesota Wildin tarjouksesta Detroitiin Dylan Larkinista. Huhun perusteella tarjoukseen sisältyi kolme ykköskierroksen varausoikeutta, Wildin kolmosketjussa Nico Sturmin ja Maxim Shabanovin keskellä viime aikoina pelannut, mutta ilmeisesti laiturina yleensä leipänsä tienaava Danila Yurov, 22-vuotias Minnesotan rightin puolelta pelaava ykkösvaraus (24.) Cheljabinskistä, ja vielä nelosketjun keskellä pelaava amerikkalaispelaaja Ryan Hartman.
Yurovia on kuvattu peliälykkääksi jääkiekkoilijaksi. Hartman on 32-vuotias, rightin puolelta laukova oikea laitahyökkääjä, joka on jonkinlainen köyhänmiehen ryansmyth. Osaa tehdä ohjauksia maalin edestä, napata reboundeja, ja on tämän päälle vielä aikamoinen ärsyttäjäpelaaja. Pelaa isommin kuin minkä kokoinen hän on. Olisi voinut ajatella, että tämän tarjouksen hyväksymällä Red Wings olisi parantunut ainakin keskikentällä, ja entisestä kapteenista olisi saatu edes jotain. Suurimmaksi syyksi siihen, miksi Red Wingsin väliaikainen GM Shawn Horcoff huhujen mukaan kieltäytyi, oli se, että hän haluaa välittömästi joukkuetta auttavia pelaajia.
Los Angeles Kingsin veteraanipuolustaja, kohta 38 vuotta täyttävä Drew Doughty, on palkannut itselleen ensimmäistä kertaa agentin. Tuo agentti on yksi tunnetuimmista, Pat Brisson, ja tarkoituksena on ilmeisesti saada vielä jatkaa mieluiten Kingsin paidassa tämän kauden jälkeenkin. Doughty on aina ollut erittäin peliälykäs ja monipuolinen pakki. Voisi kuvitella jatkoa tulevan, jos hän suostuu pudottamaan hintaa jonkin verran.
Ja lopuksi, NHL-sopimus. Ilmoitetaan tässä vielä yksi NHL-sopimus, jos näin voidaan sanoa. Sportivo Atleetti Oy ja minä olemme lyhyiden neuvottelujen jälkeen päässeet sopimukseen, kahden vuoden diili, kalenterivuoden 2028 loppuun. Kiitos Sportivo Atleetille, ja suuri kiitos etenkin kaikille, jotka jaksaa viikosta toiseen katsoa, kuunnella ja lukea juttuja. En koskaan ota tätä itsestäänselvyytenä. On suuri kunnia ja etuoikeus saada raportoida ja kertoa tarinoita maailman parhaasta jääkiekkosarjasta yleisölle, jota olen aina pitänyt myös maailman parhaana. Aloin seurata NHL-jääkiekkoa 14-vuotiaana tarkalla silmällä, ja on hienoa nähdä, miten nyt paljon myöhemmin muitakin kiinnostaa tämä oma erikoinen kiinnostuksen kohteeni.
Tässä kaikki tällä kertaa, palataan pian.
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
X: @OnsideWithJouni
Facebook: Jouni Niemisen NHL
Olli Östermanin isännöimä podcast ”NHL-dinneri” joka lauantai kello 18.00. NHL Top-10 videoblogi sunnuntaisin kello 12.00


















