Tässä syyt NHL:n järjettömälle pistetehtailulle – kolme suomalaista yli sadan pisteen?

Lauri Hollo |

Edmontonin Connor McDavid on NHL:ssä mielipuolisessa 200 pisteen tahdissa, kuten Atleetin toimittaja Ville Hirvonen pari päivää sitten ansiokkaasti jutussaan analysoi. Tasaisen vauhdin taulukolla hänen ketjukaverinsa Leon Draisaitl tekisi tämän kauden runkosarjassa 154 pistettä, Minnesotan Kiril Kaprizov 141 ja kolmas Edmontonin mies Evan Bouchard 136. Lukemat ovat älyttömiä, kirjoittaa Atleetin kolumnisti Lauri Hollo.

Tällä hetkellä käsittämättömät 27 pelaajaa on vähintään 100 pisteen tahdissa, seitsemän yli 120:n. Toki tilastoharhojakin syntyy. Esimerkiksi New Jerseyn Lenni Hämeenaho on tällä hetkellä 130 pisteen tahdissa tehtyään pelaamiinsa kahteen otteluun tehot 2+2.

Joka tapauksessa, viime kaudella sataan pisteeseen ylsi kahdeksan pelaajaa, toissa kaudella vain kuusi. Nyt sinne olisi siis teoreettisesti pystymässä 27 pelaajaa.

Mikael Granlund
Mikael Granlundin NHL:n piste-ennätys on 69, minkä hän nakutti Minnesota Wildissa kaudella 2016–2017. Kuva: All Over Press

Viiden edellisen kauden aikana 120 pisteen rajan on ylittänyt yhteensä kuusi pelaajaa. Korkein pistemäärä on McDavidin 153 kaudelta 2022–2023. Näistä lukemista ollaan selvästi edellä.

Viime kaudella tähän samaan aikaan vain Nathan McKinnon oli 130 pisteen vauhdissa, lisäksi vain Connor Bedard oli yli 120 pisteen tahdissa.

Mistä tämä johtuu?

The Athleticin tilastoanalyysin mukaan NHL-maalivahtien keskimääräinen torjuntaprosentti on nyt vain 89,1, mikä on alhaisin lukema sitten vuoden 1993. NHL:n tämän kauden maalimäärä ottelua kohden taas on 6,26, mikä on toiseksi korkein lukema 30 vuoteen.

Yhdeksi teoriaksi edellä mainituille on esitetty useammallakin taholla, että laukaisumäärät ovat vähentyneet ja syöttöpeli lisääntynyt. Eli vähemmän laukauksia = enemmän maaleja. Ei kuulosta loogiselta.

Mutta on se. Enää huonoilta tekopaikoilta ei lauota entiseen malliin, vaan pyritään syöttelemällä rakentamaan vielä parempia paikkoja. Tämän vahvistaa sekin, että syöttöpisteiden määrä on tilastollisesti kasvanut.

Toinen selitysmalli on kiristynyt tuomarilinja, joka lisää ylivoimapelaamisen määrää. Tällä kaudella ylivoimapelejä yhdessä ottelussa on tullut joukkuetta kohden keskimäärin 3,17. Viime kaudella lukema oli 2,88 ja sitä edellisellä 2,71.

Nov 26, 2025; Anaheim, California, USA; Anaheim Ducks center Leo Carlsson (91) gestures after scoring during the second period against the Vancouver Canucks at Honda Center. Mandatory Credit: William Liang-Imagn Images
Liki kaksi kolmasosaa Leo Carlssonin tehopisteistä on syntynyt ylivoimalla. Kuva: All Over Press

Esimerkiksi Connor McDavid on tehnyt tämän kauden huimista 55 tehopisteestään 23 ylivoimalla. Kuvaavaa on, että niistä 22 on syöttöpisteitä, maaleja vain yksi. Tämä tukee syöttelyteoriaa. Anaheimin Leo Carlsson on puolestaan tehnyt 63 % (17/27) pisteistään ylivoimalla. Kelpaa sekin todistusaineistoksi.

Muitakin teorioita on heitelty ilmoille. The Hockey Newsin mukaan on käynyt niin, että kun uusi työehtosopimus lyhensi harjoituskauden mittaa, jäivät puolustuspelin kuntoon hierominen ja maalivahdit retuperälle. Uskokoon, ken tahtoo.

Muita esitettyjä syitä ovat komposiittimailat, maalivahtien pienennetyt varusteet ja se, että maalivahtien peittävää perustorjuntatyyliä osataan nyt lukea paremmin. Syy kasvaviin pistemääriin onkin varmasti monen asian summa, eikä mikään mullistava yksittäinen juttu, sillä NHL:n sääntöjä ei ole muutettu enemmän tehopisteitä tuottavaan suuntaan.

Laskusuunta

On selvää, ettei kaikkien pelaajien pistetehtailu tietenkään jatku koko kautta, ei etenkään vain pari peliä pelanneiden. Muuten Hämeenaho tekisi tuon 130 pistettä (65+65), mikä olisi 22-vuotiaalle supersensaatio.

Lenni Hämeenaho
Lenni Hämeenahossa on potentiaalia, mutta ei sentään vielä 130 pisteeseen. Kuva: All Over Press

Kaikki ottelut toistaiseksi pelanneista suomalaisista Sebastian Aho tekisi ennusteen mukaan tähän kauteen pisteet 116 (48+68), Mikko Rantanen 104 (40+64) ja Mikael Granlund 103 (32+71). Artturi Lehkonen on puolestaan edelleen älyttömässä 60 maalin vauhdissa.

Tuskin kaikki nämäkään toteutuvat, mutta sentään paljon suuremmalla todennäköisyydellä kuin Hämeenahon 130 pistettä. Hänen otantansa on vain kaksi ottelua, kaikkien muiden 21 ottelua.

Tilastot tulevat näistä oletuksista kuivumaan. Miksikö? Yleisin selitysmalli on se, että loukkaantumisia tulee, niin kuin kauden edetessä varmasti tuleekin. Toisen väitteen mukaan joukkueiden puolustuspeli tiivistyy ja peli muutenkin kovenee kauden loppua kohti, jolloin hirmutehojen nakuttelu on paljon hankalampaa. Loogisia nuokin.

Juuri tästä syystä NHL:n alkukausi on kaikkein hedelmällisintä aikaa tarkistaa heti aamutuimaan teksti-TV:n sivu 235.

Näkökulma: Lauri Hollo