Koripalloliitto uudistaa Korisliigan sarjajärjestelmän kaudelle 2026-27. Suomen koripallon perimmäiseen ongelmaan uudistus ei vaikuta.
Korisliigan runkosarjassa pelataan jatkossa 34 kierrosta. Kaikki joukkueet kohtaavat toisensa kolme kertaa ja lisäksi pelataan yksi tasoituskierros.
Mukana on siis edelleen 12 joukkuetta. Niistä peräti 10 etenee pudotuspeleihin. Sijoille 1-6 päätyneet joukkueet pääsevät suoraan puolivälieriin ja sijoille 7-10 päätyneet pelaavat puolivälieräkarsinnat.
Runkosarjan jumbo putoaa alemmalle sarjatasolle. Sarja halutaan pitää avoimena, mikä onkin hyvä päätös.
Sarjauudistus on kaiken kaikkiaan muutos parempaan. Otteluita, joissa ei ole panosta, tulee olemaan vähemmän.
Tosin suomalaisen seurajoukkuekoriksen perimmäisiä ongelmia uudistus ei poista. Rahaa ei yksinkertaisesti ole.
Vuoden 2024 Suomen mestari BC Nokia ajautui viime vuonna konkurssiin. Näin olisi käynyt myös vuosien 2023 ja 2025 mestarille Helsingin Seagullsille, jonka omistajat kyllästyivät pumppaamaan seuraansa jättimäisiä rahasummia.
Seagulls saatiin pelastettua, mutta se operoi nyt huomattavasti pienemmillä resursseilla. Vuoden 1952 olympiakisojen korisnäyttämö Helsingin Kisahalli on edelleenkin Helsingin koripallon ykköspyhättö.
Jalkapallon Veikkausliigassa seurat saavat rahaa pelaajasiirroista ja europeleistä. KuPS tienasi 2025-26 jalkapallon europeleistään niin paljon rahaa, että saa katettua perusliiketoimintansa miljoonatappiot moneksi vuodeksi.
Kansainvälinen Koripalloliitto FIBA ei ole moista seurajoukkuebisnestä saanut aikaiseksi. Suomen koripalloseurat elävät vähäisillä sponsorituloillaan ja ottelutapahtumatuloillaan. Kehitystä ei käytännössä tapahdu.
Suomen maajoukkue Susijengi on hurjassa suosiossa. On sinänsä omituista, että puhutaan koripallobuumista, mutta Korisliigassa ei väkeä käy.
Susijengin peleissä käykin massoja, joka menee katsomaan maajoukkueen pelejä, koska niissä on upea tunnelma isolla areenalla. Korisliiga on puolestaan pikkuhallien kyläsarja, josta vastaavia elämyksiä on vaikea saada, jos ei muuten ole koripallosta mainittavammin kiinnostunut.
Tilanne voisi olla toinen, jos Helsingissä tai Tampereella pelattaisiin Euroliigaa Veikkaus-areenalla tai Nokia-areenalla. Seagullsin tai Pyrinnön ympärille voisi syntyä buumi.
Mutta se vaatii miljoonainvestointeja. Kuka maksaa?
