KalPa luopuu paikastaan Suomen naisten jääkiekon pääsarjassa Auroraliigassa. Toimintaa pyörittävällä taustayhdistys Juniori-KalPa ry:llä ei ole enää riittävästi rahaa.
KalPan tiedotteessa kerrotaan, että taloudellisesti ja urheilullisesti kilpailukykyisen joukkueen rakentaminen Auroraliigaan ei ole tällä hetkellä mahdollista yhdistyksen toiminnan puitteissa. KalPa pudottautuu Mestikseen, ja päätöksellä kuulemma rakennetaan vakaampaa pohjaa tulevaisuuteen ja luodaan edellytyksiä tavoitella paikkaa Auroraliigassa myöhemmin.
Voisi siteerata Hannu Karpoa, joka ohjelmissaan useasti kysyi, ja vastasi: ”Oletko yllättynyt? Minä en”.
Auroraliiga muistuttaa suomalaisen miesten jalkapallon kahta ykkösdivaria, Ykkösliigaa ja Ykköstä. Valtakunnallisen sarjan pelaaminen on kallista, mutta tulot ovat vähäiset. Jonkun urheilua rakastavan tahon pitää kaivaa kuvetta, jotta kausi saadaan vietyä läpi.
KalPa hävisi kauden viimeisen kotiottelunsa puolivälieräsarjassa Kiekko-Espoolle 1-9. Yleisöä Kuopiossa oli 121. Yleisömäärä kertoo surkeasta tilanteesta kaiken oleellisen.
Miksi Auroraliigan brändi ei menesty, vaikka jääkiekko on Suomen suosituin urheilulaji? Miksi naisten Superpesis taas vetää enemmän katsojia kuin vaikkapa Suomen miesten Korisliiga, vaikka Susijengi on aiheuttanut valtavan buumin?
Kyse on lopulta tuotteesta ja mielikuvien rakentamisesta. KalPa-brändi on Kuopiossa suosittu, mutta Auroraliiga-brändiä harva tuntee. Ja harva Suomessa tietää, että KalPalla on ollut pääsarjassa naisten joukkue.
Jääkiekkoliitto ei valitettavasti ole saanut Auroraliigalle mitään buustia. Miesten Liigan seurat eivät ole viitsineet lähteä naisten jääkiekkoa kehittämään. Sponsorit eivät ole velvoittaneet niitä sellaiseen toisin kuin Ruotsissa.
Rahaa ei Auroraliigassa ole. Hannu Karpoa siteeraten: ”Se on jääkylmä totuus”.
Nyt niitä kysymyksiä ilmoille. Tehdäänkö asioita naisten pääsarjakiekon kehittämiseksi oikeasti Suomessa kunnolla? Ruotsissa, Tshekissä ja Sveitsissä kehitystä tapahtuu valtavasti, mutta Suomessa hämmästellään tyhjiä katsomoita ja sitä, että jotkut naisten pääsarjapelaajat maksavat varusteensakin itse.
Ei kyse ole siitä, että naisten jääkiekon kehittäminen olisi Liigan seuroille joku velvollisuus. Se voisi olla investointi, joka voisi tuoda bisnekselle uusia kuluttajia. Superpesis, hiihto tai yleisurheilu todistavat naisten urheilun potentiaalisen suosion.
Tilanne voi jääkiekon osalta muuttua 2027, jos vaikka joku ulkomainen rahapeliyhtiö vaatii monopolin murtuessa, että Liigan seuran on tuettava myös naisten jääkiekkojoukkuettaan vastineeksi sponsoroinnista.
Otto Palojärvi
