Suomen Palloliitto päätti kokouksessaan perjantaina, ettei Markku Kanerva jatka Huuhkajien luotsina. Kaikki hyvä päättyy aikanaan vai päättyykö?
Kanerva otti Huuhkajat haltuunsa kurjuuden vuonna 2016, jolloin itseluottamus ja usko parempaan olivat hylänneet suomalaisen jalkapalloväen. Samanlaisia kasvavia epätoivon aihioita on ollut läpi Huuhkajien syksyn pelien.
Kun Kanerva otti aikoinaan ohjat, laittoi hän arjen pedagogiikan kuntoon. Näin hyvät tulokset seurasivat perässä. Samanlaista suunnannäyttäjää tarvitaan nyt Huuhkajien peräsimeen.
Siinä on myös Kanervan perintö. Kanerva loi vuosia sitten ympäristön, jossa pelaajat viihtyivät ja pelitavan, jossa yksilöt pääsivät loistamaan.
Jälkiviisaana Kanervan ja Huuhkajien huippu ajoittui hetkeen juuri ennen historiallisia EM-kisoja. Tekee vähän mieli jossitella, olisiko Huuhkajien peli näyttänyt erilaiselta, jos kisoja ei olisi koronan takia siirretty vuodella eteenpäin.
Yksi vuosi oli yksinkertaisesti liian pitkä aika odottaa, kun Tim Sparv ja Paulus Arajuuri olivat jo uransa ehtoopuolella. Koska avainpelaajien taso ehti laskea, yritti Kanerva erilaisin taikatempuin korjata asiaa jo ennen kesän 2021 kisoja.
Niin pragmaattinen Kanerva alkoi ottaa harha-askelia ja kompastella.
Tie alkoi mennä niin mutkikkaaksi, että syksyn Kansojen liigan otteluissa Huuhkajien peli oli jo aivan sekaisin ja tappiot seurasivat toisiaan. Kun näkymä tulevasta oli samaan aikaan usvainen, Palloliiton oli yksinkertaisesti nyt pakko reagoida.
Mikä meni pieleen?
Huuhkajat on tuhlannut jo aikaa. Atleetissa ihmeteltiin jo Kanervan jatkosopimuksen aikaan, miksi väljähtänyttä parisuhdetta taas lämmitellään.
Joskus on parempi päästää irti ja antaa toisen jatkaa matkaa.
Huuhkajat jatkaa matkaa nyt niin, että selvitystyö uudesta päävalmentajasta aloitetaan. Tuleva maajengikoutsi hyppää suoraan MM-karsintoihin, joten tulevat karsintapelit varmaan laitetaan harjoittelun piikkiin.
Uuden luotsin pitäisi olla parhaimmillaan sitten seuraavissa EM-karsinnoissa. Tehtävään kannattaisi ottaa joku, joka tuntee valmiiksi hyvin tulevat A-maajoukkuepelaajat eli nykyiset U21-nuorukaiset.
Jos Palloliiton aivoituksia yrittää arvata, on seuraava luotsi varmaankin siten Mika Lehkosuo. Lehkosuo on ainakin turvallinen valinta, ja muunlaisia Palloliitto tuskin tässä kohtaa uskaltaa tehdäkään.
Vaikka Lehkosuo on kiinni alle 21-vuotiaissa kesään asti, voi siirtymävaiheessa toinen kantaa vastuuta alle 35-vuotiaista.
Järjestelykysymyksiä, miettinee Suomen Palloliiton puheenjohtaja Lahden Ari.
Mitä Kanerva tekee seuraavaksi?
Toisin kuin suomalainen jalkapalloväki saattaa kuvitella, Kanervan perässä ei liene liikaa ottajia. Maajoukkuevalmennus on erilaista kuin seurajoukkueen kanssa toimiminen, ja 60-vuotiaalla Kanervalla ei ole niin paljoa kokemusta jälkimmäisestä.
Kanerva haluaisi kenties näpäyttää ja ottaa Veikkausliigasta pestin vastaan. HJK olisi luonnollinen suunta, koska Kanerva tuntee seuran hyvin jo pelaajauraltaan.
Se vain voi olla, ettei HJK:n urheilujohto näe asiaa samalla tavoin. Nähtäväksi jää, että näkevätkö.
Heitetäänpä sellainen täky, että Kanerva ottaakin pestin astetta pienemmästä veikkausliigaseurasta. Se olisi mahtava asia suomalaiselle jalkapallolle.
Jos vielä enemmän palapelin paloja pyörittelee, niin miten olisi pienen välipestin jälkeen paluu tuttuihin kuvioihin. Kanerva ja Suomen alle 21-vuotiaat olisivat sellainen yhtälö, jonka voisi laskea yhteen uudelleenkin.
Siinä piiri pieni pyörisi, mikä Palloliitossa osataan. Samaan aikaan valinta olisi kuitenkin erittäin perusteltu.
Kanervasta kuullaan vielä. Ja hyvä niin.
